kotiäiti

[taustalla]

Millä tavoin kotiäidin työ on helppoa? Itse en lue sitä työksi, mutta aamulla herätys seitsemältä ja työ jatkuu ilta kymmeneen.
Ilman kahvi tai ruoka-taukoja, puhumattakaan vessarauhasta.
Työ on jatkuvaa, pukemista, leikkiä, ruoanlaittoa ja siivoamista ja yleensä jatkuu läpi yön syöttämiset yms....
Itse menin töihin, koska se on helpompaa.
Ei se riitä, että ihminen saa olla kotona, ei se tee siitä helpompaa kuin muut työt.
Mielipiteitä.

 

[taustalla]

Niin. Samaa mieltä. Toki alkuhuuma voi olla kaikissa töissä, mutta minä ainakin aloin käsittää lastenhoidon raskaaksi työksi, kun syntyi toinen lapsi.

 

[taustalla]

ei kiitos taas tästä aiheesta vääntöä. kotiäiti tekee arvokasta työtä , mutta niin tekevät myös ns. uraäidit myös

nimim. kotiäitinä 10 vuotta

 

[MargeSimpson]

\

Millä tavoin kotiäidin työ on helppoa? Itse en lue sitä työksi, mutta aamulla herätys seitsemältä ja työ jatkuu ilta kymmeneen.
Ilman kahvi tai ruoka-taukoja, puhumattakaan vessarauhasta.
Työ on jatkuvaa, pukemista, leikkiä, ruoanlaittoa ja siivoamista ja yleensä jatkuu läpi yön syöttämiset yms....
Itse menin töihin, koska se on helpompaa.
Ei se riitä, että ihminen saa olla kotona, ei se tee siitä helpompaa kuin muut työt.
Mielipiteitä.

Joo en mäkään tätä työnä pidä, tää on elämää usein herään ihan itsekseni/miehen kanssa kun on saanut tarpeeksi nukuttua. Kahvitaukoja on... B) no joo vessaan meinaa usein joku tunkea mukaan, mutta nykyään jo ymmärtävät että haluan käydä siellä yksin =)
Tämä vaihe ei kestä lopunelämää, helppo tästä on nauttia kun tämä on just sitä mitä olen odottanutkin

 

[juuei]

Nii-i. Kaikkeen sitä suostuu lapsen parhaaksi.

Vaikka viime viikko oli niin rasittava, että jo soitin töihin ja kysyin saanko tulla takaisin? Neljä vuotta kotona. (ja kuulemma saa, mutta sitten täytyykin pistää hoitopaikkahakemus vetämään ja se kestänee puoli vuotta.)

 

[Miuski]

Itse olen elänyt kumpaakin elämää, siis sekä työssäkäyvänä että kotona olevana äitinä. Tällä hetkellä olen taas kotona 3kk ikäisen vauvan sekä 7v ja 5v lasten kanssa. On vaikea sanoa, kumpi on rankempaa - kotiäitiys vai työssäkäyvän äidin elo. Tällä hetkellä en kuitenkaan yhtään kaipaa töihin... Vaikka töissä saa rauhallisen ruokahetken ja saa tehdä rauhassa aloittamansa asian loppuun (tai tääkin riippuu työstä), niin se jatkuva riittämättömyyden tunne kalvaa koko ajan. Töistä on aina kiire kotiin ja aina jää jotain kesken tai jää tunne, että olisi voinut tähänkin enemmän panostaa, ikinä ei ehdi olemaan lasten kanssa tarpeeksi. Kotityöt kaatuu päälle, kun ei sitä vähäistä kotona olemista haluaisi käyttää siivoamiseen.. Viikonloput ovat tosi lyhyitä pyrähdyksiä ja silloin pitäisi saada levättyä, että jaksaa taas uuden viikon...

Vaikka kotona olemissa on omat huonot puolensa niin silti tällä hetkellä taidan äänestää sitä, että töissä oleminen on kuitenkin rankempaa.. Onneksi saan olla kotona vielä reilun vuoden!!!

 

[äiti]

Olen kuuden lapsen äiti ja kotona kotihoidontuella. Tämä kotona oleminen on mukavaa näiden pienten kanssa ja enemmän päänvaivaa aiheuttaa murrosikäiset, joiden takia (tai yhden lapsista) en jaksaisi tällä hetkellä töihin mennä. Lapsellamme on lieviä neurologisia aivotoiminnan häiriöitä ja hän kärsii (huom. myös äiti kärsii.. ) levottomuudesta ja esim. unettomuudesta. Se vaikuttaa todella paljon myös omaan jaksamiseen. Tarkoitan tällä sitä, että kotona ei aina olla niiden pienempien lasten vuoksi (vaikkakin ihanaa) vaan asiaan saattaa vaikuttaa myös muut sisarukset esim. erityislapset. Mielipiteitä ja muiden kokemuksia!?

 

[Huspati Huta]

Minusta se on elämää.