kotiäidin 3lasta tai enemmän arjen selviytymis/jaksamis niksit pinoon!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
jos lasten vastuu viikolla on vain äidillä niin miten selvitä ilman uupumusta?entä äidit jotka ei päivisin päikkäreitä voi ottaa ja yöt on rikkonaisia miten jaksaa?kaikki arjessa jaksamis keinot pinoon!!
 
Mulla neljä lasta. Syntyneet 7 vuoden sisällä.
Olen ollut 10 vuotta kotiäitinä yhtäjaksoisesti hyvin olen jaksanut ja nauttinutkin jopa vaikka on ollut raskastakin välillä.
Tarvin välillä omaa aikaa, hiljaisuutta ja Battery sillon tällön niin kyllä sitä jaksaa :D
Kerran pääsin Prahaan mieheni siskon kanssa ja oli mahtavaa olla 5 päivää ihan rauhassa :heart:
 
3 alle kouluikäistä mulla, eikä turvaverkkoa ole ollenkaan. Lapset ovat aina minulla, eikä lapsetonta aikaa ole koskaan. Lasten isä joskus on yhteyksissä ja haukkuu mut saamattomaksi paskaksi - siinäpä ainoa "tuki".
Jaksettava on, kun ei vaihtoehtojakaan ole. Perhetyöntekijän sain nyt muutamaksi kerraksi käydäkseni psykologilla.
Yritän aina nähdä ja aistia hyvät hetket arjessa, vaikka väsymys on valtaisaa. Esikoisen yökastelu ja nuorimmaisen rikkonaiset yöt tekevät sen,etten koskaan saa pitkää unipätkää edes.
 
Mulla kolme lasta, 4-vuotias, 2-vuotias ja 11-kuukautinen....selkee ja johdonmukanen päivärytmi auttaa tosi paljon, joskus tietty tulee poikkeuksia, ettei liiaksi kaavoihin kangistuta. Itse tykkään, että ennen ku lapset menee yöunille, ois koti edes suurinpiirtein siistissä kunnossa. Siittä oon kans pyrkiny pitään kiinni, että kun lapset on yöunilla, on mullakin oikeus vaan olla, enkä siis illallakaan tee kotihommia kuin suurimman hädän edessä :) ja tosi paljon auttaa se, kun isovanhemmat auttaa aina tasasin väliajoin, omasta vapaasta tahdostaan :heart:
 
Itsekin ottaisin vinkkejä mielusti vastaan.
Itselläni on jatkuvasti tunne etten osaa tehdä mitään oikein. Muut hehkuttaa sitä onnea ja autuutta kuinka he ovat pärjänneet. Ja nakkaavat sivulauseessa taas uuden sylillisen syyllistämistä muiden niskaan. Tällä hetkellä mennään hammasta purren eteenpäin. Koitan olla miettimättä sitä miten huono äiti olen. Kuinka vääriä on valintani mitä olen tehnyt jne.
 
Asenne auttaa pitkälle... fysiikan rajoille saakka. :D

Apua on hyvä oppia ottamaan vastaan ja pyytämään. Kun muksut olivat pienempiä, alle kouluikäisiä kaikki neljä, olin käytännössä yh äijän reissuhommien vuoksi. Tilanne on nyt sikäli eri, että nuorinkin on jo eskarissa.
 
Suurperheellinen vastaa. Äitiyslomilla ja välillä hoitovapailla kotona olleena osaa nauttia arjesta, jota ei rytmitä kello ja kiire.
Aamulla noustaan omaan tahtiin, sitten vähän aamupalaa, lapset katsoo lastenohjelmia, itse laittelen kotia kuntoon. Koululaiset hoitaa kouluunlähtönsä itse. Katson että pienet pesee hampaat, autan pukemisessa. Usein mennään aamupäivällä ulos jossa aika kuluu hyvin. Tai sitten vien pesueen esim. perhekerhoon tai isommat päiväkerhoon ja itse pienimmän kanssa kauppaan. Ruokaa olen laitellut aamulla tai edellisenä iltana vähän valmiiksi.
Tullaan kotiin ja syömään.
Päivään kuuluu pieni virikehetki eli joko soitan ja laulan lasten kanssa tai maalataan, piirretään, muovaillaan, askarrellaan tai ihan leivotaan. Pyykit pyörii ja laitellaan niitä kuivumaan ja kaappeihin yhdessä. Siivouspäivänä rullataan yhdessä mattoja ja jokaisella on oma rätti jolla pyyhitään pölyjä, lapset tykkää myös imuroida tai mopata.
Koululaiset hoitaa kotitehtävät heti koulusta tultuaan ja joskus leikkii pienempien kanssa tai auttaa ruuan valmistuksessa.
Kun mies tulee on ruoka valmiina ja ilta on vapaa muulle jutulle kuin kotitöille, eli silloin on mahdollista lähteä omiin harrastuksiin ja lenkille, lapsilla on rajoitetusti harrastuksia, tai jos pääsevät itse kulkemaan, niin voivat toki harrastaa vaikka joka päivä.
Ystävien kanssa yritetään pitää yhteyttä, nähdä harrastuksissa tai kahvilla. Kotona olo ei ole suorittamista vaan arvokasta aikaa, ja tosi lyhyt aika monelle joka on muuten työelämässä.
 

Yhteistyössä