Kotiäidit mitä järkeä on laittaa lapset päiväkotiin äiti on kotona????????????

Onhan se mukavaa mennä shoppailemaan kun lapset hoidetaan veronmaksajien rahoilla. Joskus tuntuu että lapsia tehdään samaan tapaan kuin otettaisiin kesäkissa vailla vastuuta ja sitoutuneisuutta. Pidetään sen aikaa kotona kun intoa riittää ja heitetään pois kun kyllästyy. Lapsesta vaan ei pääse eroon yhtä helposti kuin kissasta... Jos lapsi on ns normaali terve eikä aikuisellakaan ole mitään fyysistä tai psyykkistä vikaa niin en näe muuta syytä kuin laiskuus etteikö sitä voisi itse hoitaa.

Aivan oikeassa olet lapsiin kyllästyneet päivänsä kotona olevat rahaavat lapset jopa 8 ellei 10 tunniksi hoitoon ja illalla haetaan klo 17 pois ja eikun klo 19 unille eli eivät vietä edes kunnolla aikaa lastensa kanssa kuin muutaman tunnin päivässä ja viikonlopuksi mummolaan tai tukiperheeseen tunkevat lapsensa

 

Onhan se mukavaa mennä shoppailemaan kun lapset hoidetaan veronmaksajien rahoilla. Joskus tuntuu että lapsia tehdään samaan tapaan kuin otettaisiin kesäkissa vailla vastuuta ja sitoutuneisuutta. Pidetään sen aikaa kotona kun intoa riittää ja heitetään pois kun kyllästyy. Lapsesta vaan ei pääse eroon yhtä helposti kuin kissasta... Jos lapsi on ns normaali terve eikä aikuisellakaan ole mitään fyysistä tai psyykkistä vikaa niin en näe muuta syytä kuin laiskuus etteikö sitä voisi itse hoitaa.

Aivan oikeassa olet lapsiin kyllästyneet päivänsä kotona olevat rahaavat lapset jopa 8 ellei 10 tunniksi hoitoon ja illalla haetaan klo 17 pois ja eikun klo 19 unille eli eivät vietä edes kunnolla aikaa lastensa kanssa kuin muutaman tunnin päivässä ja viikonlopuksi mummolaan tai tukiperheeseen tunkevat lapsensa

Hei hengitä vähän. Tunnetko oikeesti yhtään tämmöstä perhettä? Mä epäilen kyllä suuresti.
Tai sitten sä haluat vain provoilla.

 

tota noin..onko teille koskaan tullut mieleen, että siihen voi olla myös muu syy, kuin ns. virikehoito??

Olin hakemassa sisareni "virikehoidossa" olevaa poikaa päiväkodista, kun saman ryhmän lapsen äiti tuli kanssani ulkoeteiseen pukemaan lastaan samaan aikaan. Hän sitten alkoi juttelemaan kaikenlaista, kunnes mukamas puolihuolimattomasti heitti seuraavaa: "...ja munkin lapset on nyt eri päiväkodeissa näiden virikelapsien vuoksi..."

Hän tuskin arvasi, että ne ajat kun lapsi saa virikkeitä, on sisareni sytostaatti ja sädehoidoissa "lepäämässä" jonka jälkeen meneekin kotiin lisää lepäämään, eli konttaamaan ja oksentamaan.Älkää puhuko jos ette tiedä!

 

Mä luulen että ap:n kannattaisi harkita töihin menoa. On selvästi ollut liian kauan kotona kun ei osaa ajatella asioita kuin kapeakatseisesti omasta vinkkelistään. Muitten aikuisten seura tekisi ap:lle hyvää, oppisi vähän suvaitsevuutta ja ehkä jopa sosiaalisia taitoja.

Kuulehan minulla on paljon ystäviä jotka myös ovat kotiäitejä eli minulla on seuraa muista aikuisista vaikka jakaa sinullekkin ja sosiaaliset taitoni ovat raudanlujat.

Ammattinikin on sellainen että sitä voin harjoittaa kotoa käsin olen nimittäin taidemaalari ja lapsetkin ovat innokkaita piirtämään ja maalaamaan

 

Mä päätin heti kun toista lasta aloin odottamaan, että esikoinenkin saa jäädä kotiin kun minäkin jään. Meillä esikoinen jäikin melkeinpä aina itkien hoitoon, joten päätös oli helppo. Mun mielestäni jos lapsi itkien jää hoitopaikkaan eikä sinne oikeasti haluaisi mennä, niin kyllä silloin lapsen pitäisi saada jäädä kotiin jos vanhemmatkin ovat kotona. Toki jos hoitopaikka on lapselle parhaaksi, niin silloin ymmärrän täysin, mutta jos se on vain vanhemmille parhaaksi, niin silloin en. Olisi pitänyt ajatella sitten jo ennen jaksaako olla vanhempi seitsemän päivää viikossa.

 

Nykyään on muotia hoidattaa lapset muualla, kuin kotona. Väitän, että ei meillä suomessa ole niin paljon erityislapsia jotka tarvitsevat päiväkotia kehittyäkseen, kuin kotiäitien/ isien lapsia on hoidossa. Osapäiväinen hoito on riittävä tukimuoto. Mutta käytännössä monet lapset joiden jompi kumpi vanhempi on kotona, viettävät kymmenen tuntisia hoitopäiviä päiväkodissa. Lapsilla on varmasti hyvät oltavat päiväkodissakin ja kaikkeen tottuu, mutta ei siinä jää paljon aikaa olla oman lapsen kanssa. Surullista!

Tiesitkö että ennen oli kotiapulaiset ja piiat lähes joka talossa joten ei tämä uus ilmiö ole.

Lähes joka talossa??? Ei todellakaan....

Taitaa olla nyt nsimmäinen pullamössösukupolvi kyseessä, hei, mennäänpä ajassa ihan vaan vuosikymmen taaksepäin, ei silloin vaan samalla lailla edes ajateltu. Nyt tuntuu olevan tärkeintä se äidin OMA aika ja äidin jaksamisen varjolla hoidatetaan lapset muilla. Toivottavasti olen onnistunut omien lasteni kanssa paremmin. Etteivät he vie esikoisia päivähoitoon toisen, kolmannen....lapsen syntyessä.

 

Meidän erityislapset 4v ja 5v jatkavat kyllä päiväkodissa kun jään itse kotiin vauvan kanssa, päivähoito siis osa kuntoutusta kummallakin. Ja vaikkei näitä kuntouttavia perusteita olisi, jäisivät silti hoitoon jo pelkästään kielen oppimisen takia (meillä puhutaan kotona erikieltä kuin muu ympäristö ) ja lisäksi siksi että täällä käytännössä kaikki isommat lapset (2v ja ylöspäin) on päiväkodissa eli kavereita ei päivisin olisi.

Tosin jos ei olisi noita kuntouttavia tarpeita niin ne osapäiväpaikat kyllä riittäisivät hyvin, nyt on pakko pitää kokopäiväpaikat.

 

Mun tyttöni aloitti päiväkodissa alta 2v, vaikka olin itse kotona. Laiskuutta se ei ollut vaan sairastuin syöpään. Pakko oli hoitoon laittaa, kun olen yh ja muutto tuli mummulaan sairauteni ajaksi. Yritimme saada mummulle oheishuoltajuutta, jotta mummu olisi voinut tehdä lyhyempää työviikkoa ja tyttö olla osapäiväsesti hoidossa. Ei onnistunut koska isältä ei saatu lupaa. Yksinhuoltajuus oli oikeudessa mutta päätös tuli vasta kun olin parantunut. Yritimme saada kunnalta myös omaishoitajan tukea mummulle. Eivät antaneet, olin kuulemma tarpeeksi terve pärjätäkseni yksin, lasta he eivät huomioineet päätöksessä vaikka lastenvalvojalta tuli suosituksetkin. Ja parantumiseni jälkeen tyttö jatkoi hoidossa. Olin edelleen tosi väsynyt rankoista hoidoista. Nyt hoidoista jo 8kk ja voin jo paremmin. En edelleenkään ole normaali energinen itseni mutta parempaan suuntaan mennään. Nyt tyttö kotona vielä seuraavat 3kk. On antanut mulle energiaa. Olen hakenut kouluun ja toivon että pääsen sinne. Vaikka en pääsisi, jatkaisi tyttö hoidossa syksyllä, koska kaiken tämän tapahtuneen jälkeen, on tytölläni puheessa viivästymää. Ilman sairauttani olisin hoitanu tyttöni kotona siihen asti kunnes hän on 3 v ja hakenut kouluun. Aina ei kaikki mene niin kuin suunnittelee.

 

Aivan oikeassa olet lapsiin kyllästyneet päivänsä kotona olevat rahaavat lapset jopa 8 ellei 10 tunniksi hoitoon ja illalla haetaan klo 17 pois ja eikun klo 19 unille eli eivät vietä edes kunnolla aikaa lastensa kanssa kuin muutaman tunnin päivässä ja viikonlopuksi mummolaan tai tukiperheeseen tunkevat lapsensa

Nyt alkaa tyyli olla sellainen, että provoksi epäilen. Vai onko näin ankeita ihmisiä ihan oikeasti olemassa? Viepi ne lapsensa päivähoitoon, oppivat siellä kenties oikeinkirjoitusta ja välimerkkejä

 

NO joo...

Meillä on lapsilla ikäeroa 1v 3kk ja vanhempi käy nyt 10pv/kk perhepäivähoidossa kun olen vauvan kanssa kotona. Toisaalta tuntuu pahalta pitää lapsi hoidossa mutta toisaalta... Lapsi tykkää olla hoitopaikassa, innolla lähtee aamuisin sinne. Tämä on nyt täällä syrjäkylällä melkeimpä ainut paikka, missä voi kunnolla leikkiä muiden lasten kanssa. Ensimmäiset 3 kk nuoremmalla oli koliikki ja minä sain nukkua n. 5 h/vrk, jolloin nämä 10 päivää oli kultaakin kalliimmat.

Nyt näinä kymmenenä päivänä hoidan kotitöitä yms. juoksevia asioita. Voin sitten muina päivinä keskittyä täysin kahden pienen lapsen hoitamiseen. Ja näissähän tekemistä vielä riittää

 

Nykyään on muotia hoidattaa lapset muualla, kuin kotona. Väitän, että ei meillä suomessa ole niin paljon erityislapsia jotka tarvitsevat päiväkotia kehittyäkseen, kuin kotiäitien/ isien lapsia on hoidossa. Osapäiväinen hoito on riittävä tukimuoto. Mutta käytännössä monet lapset joiden jompi kumpi vanhempi on kotona, viettävät kymmenen tuntisia hoitopäiviä päiväkodissa. Lapsilla on varmasti hyvät oltavat päiväkodissakin ja kaikkeen tottuu, mutta ei siinä jää paljon aikaa olla oman lapsen kanssa. Surullista!

Tiesitkö että ennen oli kotiapulaiset ja piiat lähes joka talossa joten ei tämä uus ilmiö ole.

Lähes joka talossa??? Ei todellakaan....

Taitaa olla nyt nsimmäinen pullamössösukupolvi kyseessä, hei, mennäänpä ajassa ihan vaan vuosikymmen taaksepäin, ei silloin vaan samalla lailla edes ajateltu. Nyt tuntuu olevan tärkeintä se äidin OMA aika ja äidin jaksamisen varjolla hoidatetaan lapset muilla. Toivottavasti olen onnistunut omien lasteni kanssa paremmin. Etteivät he vie esikoisia päivähoitoon toisen, kolmannen....lapsen syntyessä.

just joo. Mä en jaksa inttää.

 

Mun tyttöni aloitti päiväkodissa alta 2v, vaikka olin itse kotona. Laiskuutta se ei ollut vaan sairastuin syöpään. Pakko oli hoitoon laittaa, kun olen yh ja muutto tuli mummulaan sairauteni ajaksi. Yritimme saada mummulle oheishuoltajuutta, jotta mummu olisi voinut tehdä lyhyempää työviikkoa ja tyttö olla osapäiväsesti hoidossa. Ei onnistunut koska isältä ei saatu lupaa. Yksinhuoltajuus oli oikeudessa mutta päätös tuli vasta kun olin parantunut. Yritimme saada kunnalta myös omaishoitajan tukea mummulle. Eivät antaneet, olin kuulemma tarpeeksi terve pärjätäkseni yksin, lasta he eivät huomioineet päätöksessä vaikka lastenvalvojalta tuli suosituksetkin. Ja parantumiseni jälkeen tyttö jatkoi hoidossa. Olin edelleen tosi väsynyt rankoista hoidoista. Nyt hoidoista jo 8kk ja voin jo paremmin. En edelleenkään ole normaali energinen itseni mutta parempaan suuntaan mennään. Nyt tyttö kotona vielä seuraavat 3kk. On antanut mulle energiaa. Olen hakenut kouluun ja toivon että pääsen sinne. Vaikka en pääsisi, jatkaisi tyttö hoidossa syksyllä, koska kaiken tämän tapahtuneen jälkeen, on tytölläni puheessa viivästymää. Ilman sairauttani olisin hoitanu tyttöni kotona siihen asti kunnes hän on 3 v ja hakenut kouluun. Aina ei kaikki mene niin kuin suunnittelee.

:hug:

 

Tätä samaa täällä keskustellaan viikosta toiseen, ja tavattoman pahalta tuntuu lukea palstalaisten elämää
pikaisella otoksella kun on niin että 60% on erityislapsia, 20%muuten kehityshäiriöisiä = joku diagnoosi 18% mammoista kärsiin masennuksesta, 2% on niitä mun mielestä normaaleita perheitä. Kun aina vedotaan erityislapseen/kehitysviiveeseen/masennukseen kun lapset viedään pk:hon vaikka ollaan kotona

 

Nykyään on muotia hoidattaa lapset muualla, kuin kotona. Väitän, että ei meillä suomessa ole niin paljon erityislapsia jotka tarvitsevat päiväkotia kehittyäkseen, kuin kotiäitien/ isien lapsia on hoidossa. Osapäiväinen hoito on riittävä tukimuoto. Mutta käytännössä monet lapset joiden jompi kumpi vanhempi on kotona, viettävät kymmenen tuntisia hoitopäiviä päiväkodissa. Lapsilla on varmasti hyvät oltavat päiväkodissakin ja kaikkeen tottuu, mutta ei siinä jää paljon aikaa olla oman lapsen kanssa. Surullista!

Tiesitkö että ennen oli kotiapulaiset ja piiat lähes joka talossa joten ei tämä uus ilmiö ole.

Lähes joka talossa??? Ei todellakaan....

Taitaa olla nyt nsimmäinen pullamössösukupolvi kyseessä, hei, mennäänpä ajassa ihan vaan vuosikymmen taaksepäin, ei silloin vaan samalla lailla edes ajateltu. Nyt tuntuu olevan tärkeintä se äidin OMA aika ja äidin jaksamisen varjolla hoidatetaan lapset muilla. Toivottavasti olen onnistunut omien lasteni kanssa paremmin. Etteivät he vie esikoisia päivähoitoon toisen, kolmannen....lapsen syntyessä.

just joo. Mä en jaksa inttää.

Ei tarvitsekaan kyllä minä tiedän mitä näen. Nuoret äidit eivät jaksa olla äitejä, eivät kykene lapsuaan kasvattamaan. PISTE.

 

Katsos hyvä ap. Minä esimerkiksi opiskelen yliopistossa ja vauvan unien aikana teen kouluhommia. Siksi 3-veeni on 2 päivää viikossa 5 h hoidossa.

 

Aivan oikeassa olet lapsiin kyllästyneet päivänsä kotona olevat rahaavat lapset jopa 8 ellei 10 tunniksi hoitoon ja illalla haetaan klo 17 pois ja eikun klo 19 unille eli eivät vietä edes kunnolla aikaa lastensa kanssa kuin muutaman tunnin päivässä ja viikonlopuksi mummolaan tai tukiperheeseen tunkevat lapsensa

Nyt alkaa tyyli olla sellainen, että provoksi epäilen. Vai onko näin ankeita ihmisiä ihan oikeasti olemassa? Viepi ne lapsensa päivähoitoon, oppivat siellä kenties oikeinkirjoitusta ja välimerkkejä

No ainakaan ei ole provo mutta valitettavasti tuollaisiakin vanhempia on olemassa onneksi noiden noin välinpitämättömien osuus ei ole kovin suurta ja yleensä ne ovat niitä uraohjuksia joille on tärkeämpää työ kuin lapset

 

Määritteleppä ''mä vaan'' minkälainen on sitten normaali perhe

 

Aivan oikeassa olet lapsiin kyllästyneet päivänsä kotona olevat rahaavat lapset jopa 8 ellei 10 tunniksi hoitoon ja illalla haetaan klo 17 pois ja eikun klo 19 unille eli eivät vietä edes kunnolla aikaa lastensa kanssa kuin muutaman tunnin päivässä ja viikonlopuksi mummolaan tai tukiperheeseen tunkevat lapsensa

Nyt alkaa tyyli olla sellainen, että provoksi epäilen. Vai onko näin ankeita ihmisiä ihan oikeasti olemassa? Viepi ne lapsensa päivähoitoon, oppivat siellä kenties oikeinkirjoitusta ja välimerkkejä

No ainakaan ei ole provo mutta valitettavasti tuollaisiakin vanhempia on olemassa onneksi noiden noin välinpitämättömien osuus ei ole kovin suurta ja yleensä ne ovat niitä uraohjuksia joille on tärkeämpää työ kuin lapset

 

Ei tarvitsekaan kyllä minä tiedän mitä näen. Nuoret äidit eivät jaksa olla äitejä, eivät kykene lapsuaan kasvattamaan. PISTE.

Entäs ne isät, mihin ne kykenee? Vai onko niillä mitään väliä?

Minä ja sisko ollaan menty 70-luvulla parin kuukauden ikäisinä hoitoon. Nämä nykyiset perhevapaat on aika ruhtinaallisia tohon aikaan verrattuna.

 

Nykyään on muotia hoidattaa lapset muualla, kuin kotona. Väitän, että ei meillä suomessa ole niin paljon erityislapsia jotka tarvitsevat päiväkotia kehittyäkseen, kuin kotiäitien/ isien lapsia on hoidossa. Osapäiväinen hoito on riittävä tukimuoto. Mutta käytännössä monet lapset joiden jompi kumpi vanhempi on kotona, viettävät kymmenen tuntisia hoitopäiviä päiväkodissa. Lapsilla on varmasti hyvät oltavat päiväkodissakin ja kaikkeen tottuu, mutta ei siinä jää paljon aikaa olla oman lapsen kanssa. Surullista!

Tiesitkö että ennen oli kotiapulaiset ja piiat lähes joka talossa joten ei tämä uus ilmiö ole.

Lähes joka talossa??? Ei todellakaan....

Taitaa olla nyt nsimmäinen pullamössösukupolvi kyseessä, hei, mennäänpä ajassa ihan vaan vuosikymmen taaksepäin, ei silloin vaan samalla lailla edes ajateltu. Nyt tuntuu olevan tärkeintä se äidin OMA aika ja äidin jaksamisen varjolla hoidatetaan lapset muilla. Toivottavasti olen onnistunut omien lasteni kanssa paremmin. Etteivät he vie esikoisia päivähoitoon toisen, kolmannen....lapsen syntyessä.

just joo. Mä en jaksa inttää.

Ei tarvitsekaan kyllä minä tiedän mitä näen. Nuoret äidit eivät jaksa olla äitejä, eivät kykene lapsuaan kasvattamaan. PISTE.

No mä en ole nuoriäiti enään. Ja jaksan hoitaa lapsenikin, mut väliaikaisesti lapset on hoidossa kahtena päivänä että voin hoitaa sinäaikana itseäni.
Mut jos se ei ole tarpeeksi pätevä peruste teille niin en vaan voi asialle mitään. Mä en vaan voi ottaa lapsia joka paikkaan matkaan. piste.

 

Voisin kommentoida tähän sen verran, et esim. sen takia, et mies on reissuhommissa, ( kuten oma mieheni, ja siskon mies) Jos ei ois päiväkotia, ni mihis mä laittasin lapseni, ku käyn esim. neuvolassa, pankissa, työkkärissä tms. Ja esim. kaupassa on joskus ihan mukava käydä silleen, et voi keskittyä ostosten tekemiseen, eikä lapsen perässä juoksemiseen. Mun laps tosin ei päiväkodissa oo kuin 4 pv/ kk 5h/pv.

 

Katsos hyvä ap. Minä esimerkiksi opiskelen yliopistossa ja vauvan unien aikana teen kouluhommia. Siksi 3-veeni on 2 päivää viikossa 5 h hoidossa.

3v hoidossa että saat kouluhommat tehtyä vauvan unienaikana kuulostaa aika hassulle ettäpitää 3 tunkea päikkäriin kun läksysi kärsii lapsesta

Aijaa missäs sun vauva on silloin kun olet yliopistolla raahaatko vauvankin päikkäriin moneksi tunniksi vai palkkaatko kotiin hoitajan vai miehesikö hoitaa vauvaa silloin?

 

Voisin kommentoida tähän sen verran, et esim. sen takia, et mies on reissuhommissa, ( kuten oma mieheni, ja siskon mies) Jos ei ois päiväkotia, ni mihis mä laittasin lapseni, ku käyn esim. neuvolassa, pankissa, työkkärissä tms. Ja esim. kaupassa on joskus ihan mukava käydä silleen, et voi keskittyä ostosten tekemiseen, eikä lapsen perässä juoksemiseen. Mun laps tosin ei päiväkodissa oo kuin 4 pv/ kk 5h/pv.

Tuo on minusta erittäin hyvä syy päivähoidolle. Samoin se että on yksihuoltaja ilman tukiverkostoa tms.

Eikä sen päivähoidon tarvitse suinkaan aina tarkoittaa täysipäiväistä hoitoa.

 

Mä luulen että ap:n kannattaisi harkita töihin menoa. On selvästi ollut liian kauan kotona kun ei osaa ajatella asioita kuin kapeakatseisesti omasta vinkkelistään. Muitten aikuisten seura tekisi ap:lle hyvää, oppisi vähän suvaitsevuutta ja ehkä jopa sosiaalisia taitoja.

Kuulehan minulla on paljon ystäviä jotka myös ovat kotiäitejä eli minulla on seuraa muista aikuisista vaikka jakaa sinullekkin ja sosiaaliset taitoni ovat raudanlujat.

Ammattinikin on sellainen että sitä voin harjoittaa kotoa käsin olen nimittäin taidemaalari ja lapsetkin ovat innokkaita piirtämään ja maalaamaan

No ilmankos.

 

Katsos hyvä ap. Minä esimerkiksi opiskelen yliopistossa ja vauvan unien aikana teen kouluhommia. Siksi 3-veeni on 2 päivää viikossa 5 h hoidossa.

3v hoidossa että saat kouluhommat tehtyä vauvan unienaikana kuulostaa aika hassulle ettäpitää 3 tunkea päikkäriin kun läksysi kärsii lapsesta

Aijaa missäs sun vauva on silloin kun olet yliopistolla raahaatko vauvankin päikkäriin moneksi tunniksi vai palkkaatko kotiin hoitajan vai miehesikö hoitaa vauvaa silloin?

Sulla taitaa kyllä olla pikkuisen pipi pää. Vai minkä ihmeen takia kuulustelet täällä muiden ihmisten lastenhoitotilanteita?