Kotiäidit, joilla väh. 2 lasta!!

Riittääkä teillä useamman lapsen äidit "normaalien" kotitöiden lisäksi aikaa millekään muulle?
Mulla itselläni neljä lasta, kaksi koululaista, 2v ja vauva ja tuntuu, että kaiken aikaa on kädet niin täynnä töitä, ettei miihinkään ylimääräiseen jää aikaa. Ja nyt tuolla ylimääräisellä tarkoitan esim. viikkosiivousta...
aamusta alkaen ruuan laittoa, keittiön siistimistä, lasten kanssa ulkoiluun menee aikaa, 2v päiväunille nukuttamiseen menee aikaa... ja useimmiten vauva herää kun isompi nukahtaa.
Teen kyllä paljon lasten kanssa yhdessä (esim. ruuanlaitto) ja koululaiset osaa jo esim. tyhjentää tiskikonetta yms.pieniä kotitöitä. Mies tekee myös oman osuutensa (ja enemmänkin!), mut miks musta sitten tuntuu, että me eletään täällä pas..n keskellä, ikinä ei oo siistiä ja puhdasta, eikä mulla oo aikaa eikä voimavaroja siivoamiseen. Ja nolottaa että mies raskaan työviikon jälkeen perjantaina alkaa siivoomaan

 

Te ette vaan osaa elää siististi!!!!!!

 

Tätä EN nyt sano pahalla, mut miksi niin monta lasta kun ei voimat ja aika riitä? Meillä vaan 2, ja silti tuskailen kun ei ole aikaa vaan olla 10 min kauempaa. Kodin siisteystasokin on jotain muuta kuin sillon kun oltiin kahden. Sitä kai vaan pitää oppia sietämään, odottaa aikaa parempaa.

 

Meillä on kaks lasta (3v ja 9kk ikäiset) ja tuntuu että koko kämppä on aina sekaisin. Aina kun saa siivottua, niin toisessa päätä asuntoa jo sotketaan uudelleen. Mä yritän myös ottaa lapsia mukaan kotitöihin ja pyydän myös miestä apuun, jos en itse ehdi ja jaksa kaikkea tehdä. Itselleni jää aika vähän aikaa. Joskus käyn lenkillä ja iltaisin on tunnin verran "vapaata" lasten nukahtamisen jälkeen. Kai tämä tästä helpottaa kun lapset kasvaa isommaksi =)
Sen muuten oon huomannut, että mitä enemmän ulkoillaan, niin sitä siistimpänä pysyy koti. Jos on paljon sisällä, niin lapset kiukuttelee ja sotkee enemmän.

 

Meillä samanlaista. Siivous onnistuu, kun mies vie kaikki lapset yhtäaikaa ulos. Koululaiset kai osaavat jo pitää kotia siistinä? Tee työjärjestys kotitöistä niin on lapsillakin tekemistä. Muuten sulla on kohta murkkuikäisten täysihoitola kotonasi.

 

Minä harrastan kotitöiden lisäksi mm. partiota, kirjeenvaihtoa, käsitöitä, olen seurakunnan kasvatustyöntoimikunnassa, ja nyt lähdin mukaan kunnallisvaaleihin.
Mutta sellasesta oon luopunut ajat sitten, että kämppä ois aina nurkasta nurkkaan tiptop. Ostin itelleni jääkaappimagneetin jossa lukee:
Siivoaminen, kun lapset ovat pieniä
on kuin loisi lunta lumisateessa.
:hug:

 

mä tuskailen samojen asioiden kanssa. kerroin tästä tädilleni ja hänen kuopus just muutti pois kotoa niin hän sanoi, että nauti lapsista äläkä stressaa niin paljon siisteydestä.
lapset on pieniä vaan niin lyhyen aikaa, että sitten kun ne kasvaa ja lähtee pois kotoa mietit mitä sitä sitten tekisi kun ei ole ketään sotkemassa.
nyt mulla on haave, että saisin lapset hoitoon edes yhdeksi viikonlopuksi, että voisin käydä ylimääräistä tavaraa läpi ja laittaa kierrätykseen ja roskiin.

Jos sua kiinnostais niin voitas vaikka joskus vaihtaa ajatuksia?

 

Olin kotiäitinä kuusi vuotta. Mulla on kolme lasta. Vanhin on 6, keskimmäinen 4 ja pienin 2 vuotta. Kotiäitinä oleminen oli sellaista, että työtä löytyy kotoa oikeastaan koko ajan. Jatkuvasti piti siivota jossain päin tai tehdä jotain kotitöitä. Itse opin jossain vaiheeessa sitten sen, että jos väsyttää, niin tiskit voi odottaa. Jos halusin lähteä tyttöjen kanssa vaikka uimahalliin, niin sinne lähdettiin ja jätettiin sitten kämppä sekavaksi. On opittava luopumaan siitä stressistä, että kaikki pitäisi olla koko ajan tip top. Jos haluaa jatkaa sellaista elämää, että haluaa mahdollisimman paljon omaa aikaa ja että kämppä olisi siistinä, niin ei siinä kannata sitten suurperheestä edes haaveilla.

 

Se on vaan otettava ja siivottava viikonloppuna, ku mies on auttamassa (meillä siis ) =) Kun pitää yllä sellasta perussiisteyttä, on huomattavasti helpompaa tehdä se kunnon siivouskin, kun ei ole koko kuukauden pas.at kerralla siivottavana.

Ei mullakaan aikasemmin aika riittäny, eikä oikeen voimatkaan kodin puunaamiseen, mut kyllä sitä nyt jo taas jaksaa. Aikansa kutakin =) ja meillä lapset 10v, 3v ja 2x 2v.

 

Meillä mä siivoilen vähän koko ajan, ja lasten leikki siivotaan heti kun loppuu. Ja juuri äsken isompi (kohta 4) siivosi itse lelunsa kun sanoin, että muuten ei pääse ulos :snotty: Usein pyyhin lattiat heti aamulla, kun pöly on laskeutunut yön aikana (olkkari/leikkihuone lähinnä, menee 3 min). Tänään imuroin aamupalan jälkeen keittiön ja eteisen (3 min?).

Aina on siistiä.

 

Mulla 2 lasta ja kyllä riittää.

Meillä on aina ihan perus siistiä, ei tarvitse päivisin täällä siivota. Annan päivällä eilisen ruoan esikoiselle ja ruoka tehdään sitten kun mies 13.30 tulee töistä.

Käydään päivisin ulkona/ystävien luona kahvilla ja esikoinen on maanantaisin kerhossa.

Joka toinen ilta oon sitten ite töissä.

Siis kyllä todellakin riittää, enhän mä muuten tässäkään nyt mähöttäs jos mulla ei ois "luppo aikaa" tuntuu että tylsistyy päivisin kotona, kun ei ole mitään tekemistä :/

Ja huom mä en ole mikään siisteys intoilija, kunhan on kamat oikeissa paikoissa niin hyvä. Eipä oo koskaan tarvinnut tälläsestä tressata.

 

Olen kotona 3-vuotiaan ja ½-vuotiaan kanssa, mies on reissutyön vuoksi usein viikonkin työmatkalla. Hyvin ehdin siivoomaan ja laittamaan paikat, ehdin myös leipomaan ja tekemään käsitöitä. Teen lasten kanssa kotityöt ja kun lapset ovat päiväunilla ja yöunilla, teen sitten omia askareitani.

En ota stressiä suorittamisesta. Me asutaan rivitalossa, joten päästän 3-vuotiasta yksinään aidatulle takapihalle leikkimään jos vauvan kanssa ei oikein tahdo onnistua uloslähteminen. Jos vauva ei viihdy leikkimatolla imuroinnin aikana, otan vauvan kantoliinaan. 3-vuotias kerää omat lelunsa paikoilleen sillä välin, kun imuroin muita huoneita. Perussiisteyttä pidän yllä nostamalla tavaroita paikoilleen heti kun huomaan. Näin hommat ei kasaannu valtavaksi kertaurakaksi vaan koti pysyy kunnossa joka päiväisellä pienellä vaivalla.

 

Mulla kaks lasta, alle kolmevuotiaat. Kyllä mä pystyn viikkosiivouksen tekemään jos haluan ja oikeastaan kaikkea mitä haluan. En mä ymmärrä miten aika ei riittäisi. Mä siivoilen pitkin päivää, joka päivä jotain. En kauhean usein sellaista koko talon siivousta tee, ku siivoan tarpeen mukaan, esim keittiön luuttuan joka päivä ja imuroin koko talon. Eihän tässä tartte ku antaa kivoja leluja ja laittaa lapset leikkimään ku siivoaa tai sit antaa niille rätit käteen niin ne auttaa oikein mielellään.

 

Mulla kaks lasta, alle kolmevuotiaat. Kyllä mä pystyn viikkosiivouksen tekemään jos haluan ja oikeastaan kaikkea mitä haluan. Eihän tässä tartte ku antaa kivoja leluja ja laittaa lapset leikkimään ku siivoaa tai sit antaa niille rätit käteen niin ne auttaa oikein mielellään.

Peesaan tätä kans.

 

Meillä 3 lasta. Mies on viikon poissa. Pyöritän yksin talouden ja tenavat viikolla ja todella usein myös viikonloppuisin. Miehestä ei juuri ole apua. Ja monesti on niin ettei mulla ole mitään tekemistä. (niinku esimerkiksi just nyt). Kaksi vanhinta on toki päivät poissa. Toinen koulussa ja toinen eskarissa mutta sitä hommaa riittää silti kun ei ole miestä joka auttelis iltaisin. Ja se on vielä pakko tähän mainita että meillä on kodissa noin 250 neliötä ja silti tuntuu ettei ole päivisin mitään tekemistä.

 

mä aloitan päivän kupilla kahvia ja sitten imuroin ,pesen lattiat ja pyyhin pintoja.wc:seen pesen myös.aikaa moiseen menee noin 15-20 min.sitten tyttö jo herääkin.

pyykit peseytyy itekseen ja tiskit.ulkoilun jälkeen teen ruuan ja tyttö häärää vieressä.
pyykit ja tiskit tyhjennän yleensä samalla siinä.

sitten tytön nukutus ja omaa aikaa se aika.silloin en tee mitään.

iltapäivällä tarpeenmukaan siistin jälkiä.illalla lopuksi vielä,et on aamulla helppo nopusta suht siistiin kotiin.

mä oon tehnyt näin aina.

mutta oon luopunut turhasta silittämisestä esim.ja vaatekaapit on sekaisin ,tai kaikki kaapit.
mut likasta meillä ei oo.sekaista joskus kyllä.

meillä 5 henkinen perhe,lapset 15v ja 11v ja 1,9v.

ja töistä tullessa lapsi syö ja sitten ruoka tulolle ja siivoukset sen jälkeen.ulkoilla muuta kerkeää ihan hyvin silti,.

 

Meillä 2v 5kk ja 1v 2kk. Ja saan kyllä tehtyä muutakin kuin pakolliset. Tulisin hulluksi täällä jos ei olisi mitään omia "projekteja" kun en jaksais vaan oleilla. Lapset leikkii jo paljon keskenään. Mullakin varsinkin vanhempi on paljon mukana kotitöissä (siivous, pyykkäys ym.). Siivoilen silloin kun tarve vaatii, yleensä kerran viikossa paremmin. Olen ajatellut, että pakko totutella siihen, että aina ei ole just siivotun näköistä. Minä en ainakaan jaksa heilua rätti kädessä koko aikaa. Tietenki keittiötä täytyy siivoilla monta kertaa päivässä mutta noin yleensäkin. Silloin, kun pienempi oli vauva niin ei saanut aikaan oikeastaan muuta kuin pakolliset mutta sain kuitenkin ne tehtyä. Monesti se varmaan onkin kyllä siitä kiinni, että "ei vaan viitsi edes aloittaa, kun vauva kuitenkin keskeyttää".

 

mä tuskailen samojen asioiden kanssa. kerroin tästä tädilleni ja hänen kuopus just muutti pois kotoa niin hän sanoi, että nauti lapsista äläkä stressaa niin paljon siisteydestä.
lapset on pieniä vaan niin lyhyen aikaa, että sitten kun ne kasvaa ja lähtee pois kotoa mietit mitä sitä sitten tekisi kun ei ole ketään sotkemassa.
nyt mulla on haave, että saisin lapset hoitoon edes yhdeksi viikonlopuksi, että voisin käydä ylimääräistä tavaraa läpi ja laittaa kierrätykseen ja roskiin.

Jos sua kiinnostais niin voitas vaikka joskus vaihtaa ajatuksia?

Kiva, että joku muukin tuntee samoin! Mä olen tänne kirjautunutkin(yleensä vaan ei tuu kirjauduttua!), laitan sulle vaikka yv , kunhan EHDIN

 

Ei sen kummempaa ongelmaa kyllä. Alle 3v lapset löytyy meiltä. Siivoilen pitkin päivää, enkä vedä kauheeta stressiä sotkusta. Lasten täytyy saada leikkiä rauhassa joten leluja on aina levällään. Ne kerätään pois kun lapset menee nukkumaan. Imuroin jokatoinen päivä ja pyykkään kun on tarvis. Ruuan teen kerran päivässä.

 

Meillä on kaks lasta (3v ja 9kk ikäiset) ja tuntuu että koko kämppä on aina sekaisin. Aina kun saa siivottua, niin toisessa päätä asuntoa jo sotketaan uudelleen. Mä yritän myös ottaa lapsia mukaan kotitöihin ja pyydän myös miestä apuun, jos en itse ehdi ja jaksa kaikkea tehdä. Itselleni jää aika vähän aikaa. Joskus käyn lenkillä ja iltaisin on tunnin verran "vapaata" lasten nukahtamisen jälkeen. Kai tämä tästä helpottaa kun lapset kasvaa isommaksi =)
Sen muuten oon huomannut, että mitä enemmän ulkoillaan, niin sitä siistimpänä pysyy koti. Jos on paljon sisällä, niin lapset kiukuttelee ja sotkee enemmän.

Toi oli ku mun kirjottama! Paitsi et mulla lapset koht 3v ja 1v4kk. Talo aina ku pommin jäljiltä vaikka joka päivä yritän siivota ja järkätä!

 

Mulla ollu ihan samoja tuntemuksia ja tuntuu että tää sotku ei lopu ikinä, vaikka kuinka siivois. Meillä 3½v, 2v. & 9kk. Jonkun kun saa siivottua, on jo toisessa paikassa kaaos. Mutta kaipa tämä tästä sitten paranee, kun luo lapset kasvaa ja sitkeesti yrittää opettaa niitäkin laittamaan tavarat paikoilleen jne.. Oon ruvennu ottaa ton siivouksen kanssa rennommin ja passittanu lapset mummille hoitoon tai isän kanssa ulos. Sillä välin siivoan. Ja muutenkin jos sopiva rako löytyy.

 

Lapset 8kk, 2v ja 3v. Eikä siistiä ole KOSKAAN.
En juuri kehtaa kutsua vieraita..

Ollaan koitettu karsia tavaran määrää, eikä meillä ole juurikaan ylimääräisiä kalusteitakaan. Haaveilen siitä että koko kämpän saisi käytyä läpi (myös ne kaappien perimmäiset hyllyt..) ja pistettyä poistoon mahdollisimman paljon.

Ja lasten kanssa koitan viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Saavat purkaa energiansa siellä, ja sisätilat pysyvät siistimpänä. Paitsi se eteinen, hiekat ja kurat matoissa ja ovenkarmeissä..

Pyykkään joka päivä, ruokaa laitan melkein joka päivä (pakastetaan paljon), ja siivoan jatkuvasti. Onneksi lapset leikkivät keskenään, ja ovat innokkaita auttamaan mm. haarukkatelineen tyhjentämisessä.

 

Tätä EN nyt sano pahalla, mut miksi niin monta lasta kun ei voimat ja aika riitä? Meillä vaan 2, ja silti tuskailen kun ei ole aikaa vaan olla 10 min kauempaa. Kodin siisteystasokin on jotain muuta kuin sillon kun oltiin kahden. Sitä kai vaan pitää oppia sietämään, odottaa aikaa parempaa.

ja tälläistä ei anteeksi nyt vaan voi sanoa hyvälläkään :saint:

mun mielestä ap ei valittanut että olis erityisen väsynyt tms. vaan sitä ettei aikaa jää ylimääräistä että voisi viettää vapaa-aikaa, tehdä jotain muuta kuin siivota =)
Meillä kans 4 lasta, ekalla, eskarissa, kerhossa ja kuopus ( 2-v ) kulkee minun mukanani hakemassa ja viemässä isompia. Ja meidän päivät on kanssa sitä samaa. jos en tarkoituksella jätä esim. keittiön siivousta siihen hetkeen kun lapset on iltapalalla niin se vapaa mikä iltaan jää, kuluu silloin siihen. eli meillä syödään iltaruoka klo. 17, sen jälkeen on pari tuntia vapaata aikaa. sitten alkaa iltapesut klo.19 jonka aikana minä heilutan imuria ja mies laittaa keittiötä.

Mulla on myös menny aikaa hyväksyä et joskus voi oikeesti olla tekemättä niitä kotihommia, muuten niitä saa tehdäkin ihan jatkuvasti jos ei itse huolehdi ajanotosta. Pyykitkin pesen viikolla, jolloin viikonlopuksi jää pelkästään ruoka ja tiskit. imuriin ei kosketa mikäli ei ole kiloa hiekkaa eteisen lattialla.

Mietin että oletko asettanut riman liian korkealle? pitääkö 6 hengen perheessä näyttää aina siistiltä? onko teillä liikaa tavaraa? montako ruokaa teet päivässä?

muuta en osaa sanoa kuin että meillä meni tämä 2-vuotta aikaa löytää tasapaino perheeseen. lapsillakin on illalla tuo 2 tuntia vapaata aikaa. jos se ei kulu harrastuksissa niin sitten ulkona tai ihan omissa leikeissä. tai vaikka tv:tä katoessa. eikä ole pois suljettua että esille otettaisi peli ja pelattais yhdessä olon kunniaksi. vielä emme sitä tosin ole ehtineet tehdä =) Pitääkin järjestää aika sitä varten!

 

Te ette vaan osaa elää siististi!!!!!!

Organisoinnin tarvetta. nimim. mikä viikkosiivous??

 

Mä oon itse ajatellut tuosta siisteydestä kans, että ei sitä varmaan muut, siis jotka vaan käyvät täällä, huomaa, jos nyt on vähän likaa jossain. Itse minä niitä sotkuja täällä kyttään päivät ja ahdistun. Mutta olen opetellut sietämään sotkuakin, koska jos olen just siivonnut ja aletaan taas syömään niin se on taas likainen, siis keittiö lähinnä.