Kotiäidin flowhetki

Tänään olen viihtynyt kotiäitinä ja kokenut nähneeni äitiyden ytimeen.

Yhtäkkiä näin kaikkien elämässäni tekemieni asioiden ja ratkaisujen limittyvän toisiinsa ja tukevan toisiaan. Näin miten ne olivat kasvattaneet ja kuljettaneet minua kohti äitinä olemista ja olin kiitollinen näkemästäni.

Olin kiitollinen melusta ja hälystä, rahapulasta, kitkuttelusta, arjesta, jokelluksesta, kestovaipoista, pyykkikoneesta, teinipoikien jokapäiväisestä nahistelusta ja siitä ilmiöstä että jääkaappi tyhjenee jokaisen yön aikana kun he ovat kotona.

Olin iloinen epäkäytännöllisestä talosta, jonka halpaan muovimattolattiaan voi taapero piirtää mustekynällä. Olin kiitollinen liian isosta pihasta, jota en koskaan tule osaamaan hoitaa, mutta jossa voi leikkiä hienosti intiaania ja piilosta. Tuosta miehestä, jonka kanssa olen jakanut elämän vuoden 1990 alusta asti olin myös onnellinen.

Elämä äitinä on uskomatonta ja huimaa ja rikasta.

Ja en oikeasti ennen tätä flow-tunnelmaa syönyt yhtään sieniä eikä lapset olleet isänsä kanssa satojen kilometrien päässä sukuloimassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja munakukkaro:
Mulla lähti salvia-tripeillä huone kuin rubiikinkuutiosta pala kerrallaan pyörimään ja mä siinä mukana.
Siis sittenkin joku kemiallinen reaktio? Niissä lämpimissä voileivissäni oli basilikaa ja rosmariinia... Onko sulla ne pyörittäneet ;)

(Pitää lähteä yläkertaan selvittämään miniäntekeleen vointi...)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja munakukkaro:
Mulla lähti salvia-tripeillä huone kuin rubiikinkuutiosta pala kerrallaan pyörimään ja mä siinä mukana.
Siis sittenkin joku kemiallinen reaktio? Niissä lämpimissä voileivissäni oli basilikaa ja rosmariinia... Onko sulla ne pyörittäneet ;)

(Pitää lähteä yläkertaan selvittämään miniäntekeleen vointi...)
Joo mäki sain tietää vast jälkikäteen, ettei se ollutkaan röökiä ja kyllä siinä epäilykset heräski.
:eek:
 

Yhteistyössä