Kotiäideille kysymys

kateriina
Omassa harrastuksessa käyn kaksi kertaa viikossa, siinä menee aikaa 1-2 tuntia kerralla, jonka siis mies on lapsien kanssa, isompia kuskaan kerran tai kaksi viikossa (meillä on vuoroja muiden äitien kanssa) harrastamaan, ja nuorimman(8kk) kanssa käyn kerran viikossa muskarissa ja joskus kerhossa. Jos mulle tulee muita omia menoja niin kyllä tuo mies ihan mukisematta silloinkin on lasten kanssa, tosin niitä on aika harvoin, noin kerran kahdessa viikossa.
 
En tällä hetkellä harrasta mitään. Kävin jumpassa kaksi kertaa viikossa ja juoksin ennen tätä raskauttani. Vanhempaa lasta vien kaksi kertaa viikossa harrastuksiin. Nuoremman kanssa käyn kerran tai kaksi viikossa perhekerhossa. Minulla on noin kerran viikossa joku oma meno, jolloin mies katsoo lapsia. Välillä useammin ja välillä harvemmin.
 
Minulla ei ole omaa aikaa...
Kerran kuukaudessa teen vapaaehtoistyötä kodin ulkopuolella, siinäpä se. Mies rakentaa meille taloa ja minä hoidan lapsia, se on työjärjestyksemme.Mies ei ole keskenään lasten kanssa tällähetkellä kuin satunnaisesti. Tämä elämäntilanne vie aikansa, sitten minä lähden jumppaan!
 
tuulituisku harmaana
Käyn iltaisin kun lapset nukkuu(mies kotona)lenkillä pari kertaa viikossa. Tapaan ystäviä n.2kertaa kuussa yksin ja silloin olen poissa kotoa 3h/kerta. Opiskelen, joten siihen menee aikaa 8h +5h kuukaudessa. Voisin mennä enemminkin, mutta tämä riittää minulle. Opiskelujen vuoksi viikonloppuisin mieheni ulkoilee lasten kanssa, jotta saan tehtyä etätehtäviä yksin kotona.
 
Käyn kerran viikossa tytön 1v9kk kanssa muskarissa, ja sitten välillä kerhossa.

Saan aina omaa aikaa tarvittaessa, esim. tällä viikolla olin kaverin kanssa elokuvissa, ja viikonloppuna mies oli tytyn kanssa anoppilassa, kun mä tein opiskelutehtäviä. Tietty menen aika kohtuudellla, koska tarviitsee mieskin palautumisaikaa työstänsä.
 
En ole kotiäiti, mutta en katso töissäoloaikaani "omaksi ajaksi", en ilmeisesti niin hirveästi nauti työstäni...varsinkin, kun tuntuu että omat lapseni tarvitsisivat minua nyt kotona. Kerran puolessa vuodessa olen ottautunut johonkin muutaman käyntikerran vaativaan projektiin..viime keväänä kävin luennoilla, joista oli hyötyä töissäni, nyt käyn jumpassa kerran viikossa (ei enää montaa kertaa jäljellä), vuosi sitten suoritin sisäampumarata lisenssin. Olen huono lähtemään yksin, haluan lapset mukaan. Mieheni katsoo kyllä lapsia, jos haluan yksin lenkille tai kaupungille. Mutta ei tule lähdettyä...lienenkö läheisriippuvainen tai jotain...
 
Kuntosalilla käyn 2-3 krt viikossa.Muita omia harrastuksia ei ole.Tottapuhuen en kyllä useampana iltana haluaisikaan olla pois kotoa.Nyt eletään näin,lasten kasvettua jää omiin harrasteisiin aikaa enemmän.
 
syvältä
Minulla ei ole omaa aikaa myöskään. Valvon yötkin, jos joku kolmesta on kipeä tms. Isyyslomat mies kyllä piti, mutta ei lasten kanssa olemiseen. Paska jätkä, olen ihan loppu ja haluaisin erota...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2005 klo 16:24 syvältä kirjoitti:
Minulla ei ole omaa aikaa myöskään. Valvon yötkin, jos joku kolmesta on kipeä tms. Isyyslomat mies kyllä piti, mutta ei lasten kanssa olemiseen. Paska jätkä, olen ihan loppu ja haluaisin erota...
Oletko töissä jossain, ts. taloudellista riippumattomuutta? Älä passaa neljää.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.10.2005 klo 12:53 vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon päivässä tai viikossa et lapsiesi kanssa esim. käyt harrastuksessa? Paljonko miehesi on lapsiesi kanssa kahdestaan?
Meille ainakin vielä riittää harrastukseksi koulu ja kerho. Ekaluokkalaisella on valinnaisena enkkukerho ja kerholainen käy kaksi kertaa viikossa yksin varhaiskasvatuskerhossa. Tarkoitus olisi lähteä esim. perhekerhoon tai jonnekkin muualle vauvan sekä kerholaisen kanssa.

Mies on aina silloin yksin kolmen kanssa jos minä haluan lähteä jonnekkin elikkä tosi harvoin.En itse jaksa kodin ohella harrastaa mitään erikoista...
 
KÄyn molempien lasten kanssa muskarissa, erikseen siis. Sit on pari muuta kerhoa vielä. Tuntee itsensä aika työllistetyksi kun kaiken tän vetää. Siis olen töissä, niin sen lisäks. Silloin kun olin kotona tein nää samat kuviot. Muuten ollaan puistossa yms. Itse on harrasta kun lenkkeilyä tilanteen salliessa. LAsten kanssa tulee ulkoiltua ihan hyvin. Mies töiden jälkeen jos on aamuvuoross on lasten kanssa heti töistä tullessaan ja jos menee iltaan on aamupäivän kyllä niin, et mä saan hoidettua asioita yms. Yövuoronkin jälkeen jos ei ole hoitopaikkaa mihin viedä lapset ja mä lähden töihin, se jää heti kotiintullessaan (klo06) olemaan lasten kanssa mun työpäiväksi. Mut jos mulla on vapaapäivä tulossa ja lapset sairastaa, mä hoidan niitä yöllä. en todella viitsi edes odottaa et se vielä niitä hoitais ennen töihin menoa.

Nyt kun luin tän mitä miehestäni kirjoitin, voin todeta mulla olevan SUPER MIES!!!! Koskaan se ei sano, et väsyttää, sillo se lähtee lenkille eikä puhu paljon mitään.

Ennen lapsia tein tarkan selonteon osallistuuko se miten. Siinä vierähti kymmenen vuotta ennenkun tulosta syntyi, mut sen jaksoi odottaa kun tiesi et on hyvä mies matkassa.
 
Minulla ei ole omia harrastuksia, jos satunnaisia kauppareissuja ei lasketa. Eli ehkä kerta/viikko käyn yksin ruokakaupassa tai muuten kaupoissa.

Käytän isompaa lasta harrastuksessa 2kertaa/viikko, johon minun on raahattava myös pienempi mukaan.
 
Opiskelen yhtena paivana viikossa ja kayn omassa harrastuksessa kaksi kertaa viikossa, pari tuntia kerrallaan.Lisaksi tapaan silloin talloin kavereita ja shoppailen. En kaipaa yhtaan enempaa omaa aikaa. Poissaollessani mies hoitaa lapset.
 

Yhteistyössä