kotia vai koulun penkille ?

Kauanko olette olleet lapsenne kanssa kotona, kotiäitinä? Entä ne, joilla on pelkkä peruskoulu käytynä, milloin lähdette opiskelemaan? Ja vielä, minkä ikäsiä meitä täällä on, oma ikä, miehen ja lapsien. Itse olen 18-vuotias ja pojalla ikää 1v 6kk, kihlattu 19. Aloitin syksyllä opinnot, välivuoden jälkeen se tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Poika on perhepäivähoidossa ja viihtyy erittäin hyvin . Nyt minulla on hirvittävä vauvakuume, sitä tuntuu olevan liikkeellä Mutta pitäisikö opinnot kuiteskin ensin käydä loppuun ja sitten miettiä toista vaavia.. Harmittaa ja kovasti, niin mielelläni olisin pojan kanssa kotona. Tässä pähkäilen ihan olemattomia, toivottavasti joku vastaa ja ottaa kantaa

 

täytin just 30, oon vasta nyt opiskelemassa ammattia...
minulla on kolme lasta, vanhin on 13v eli oon ns. teiniäiti.
keskimmäinen on 10v ja nuorin 6v.
olen työskennellyt välillä hoitoalalla ja välillä ollu kotiäitinä/työttömänä.
voin vakuuttaa että jos tahdot olla kotiäiti niin ole ihan rauhallisin mielin,
ehdit vielä opiskelemaan!

 

Vaikka opiskelu suht tärkeää onkin niin muista kuitenkin aina että lapset ovat pieniä vain kerran ja kasvavat tosi nopeasti! Ei ole kiva jäädä paitsi kaikesta ihanasta ja lyhyestä lapsuudesta.

Itse kuitenkin vain voit tietää mikä parasta juuri sinulle! Jos se on opiskelu tällä hetkellä niin käy koulu loppuun ja sitten vain vauvan tekoon tai sitten pidä taukoa opiskelusta vaikka tän vuoden jälkeen ja palaa takaisin kun siltä tuntuu.

 

\

käy koulu loppuun ja sitten vain vauvan tekoon tai sitten pidä taukoa opiskelusta vaikka tän vuoden jälkeen ja palaa takaisin kun siltä tuntuu.

Itse opiskelen toista vuotta, mies valmistuu ensi vuonna. Asumme vielä eri paikkakunnilla, mutta vuoden päästä voimme lopulta muuttaa yhteen virallisesti. Haluaisimme kovasti lapsen, mutta minulla on kovat epäilykset miten opiskelun ja lastenhoidon yhdistäminen onnistuu. Millaista on palata äitiysloman jälkeen koulun penkille, voiko sinä aikana opiskella itsenäisesti kotona? Mihin jää aikaa, millä me elämme pääkaupunkiseudulla, jos vain toinen käy töissä.

 

itse olin puoli vuotta kotona ja sitten kouluun takasin..
mies on lapsen kanssa päivisin kun on iltatöissä.
pitää tehdä niinkuin itsestä tuntuu, itselleni ei kotiäitiys vain sovi, tykkäisin valmistua mahd. pian ja päästä töihin, enkä pode huonoa omaatuntoa ollenkaan. tee miten parhaaksi näet!

 

Olen ollut kohta kolme vuotta kotona, esikoinen syntyi -04. Olisin voinut aikaisemmin lähteä kouluun, mutta hankittiin yksi lapsi vielä, nyt 6kk vanha. Hain kouluun syksyksi.

 

mie olen tehny kolme lasta samojen opintojen aikana. nyt olen siis 25 ja opiskellut samaa saakelin tutkintoa niin kauan että minua voi tituleerata ikuiseksi opiskelijaksi. nyt vanhin 5, nuorin 3kk ja opintoja jäljellä pari kurjaa opintoviikkoa ja opinnäytetyö. kaveri on samassa ajassa opiskellu kaksi tutkintoa.

toisaalta sitä on hemmetin ylpeä että on kolme pientä lasta ite hoitanu ja tehny ja on maailman suloisimmat lapset. en voi yhtään kuvitella millasta elämä olis jos jotakuta heistä ei oliskaan. ja siis eka vain eka oli yritetty..

toisaalta #&%?$!* kun kaikissa virastoissa ja koulussa katotaan kuin jotain luuseria.

arvaa kumpi merkkaa enempi: ne toimistojen kurpat vai lasteni hymyt?

 

\

mie olen tehny kolme lasta samojen opintojen aikana. nyt olen siis 25 ja opiskellut samaa saakelin tutkintoa niin kauan että minua voi tituleerata ikuiseksi opiskelijaksi. nyt vanhin 5, nuorin 3kk ja opintoja jäljellä pari kurjaa opintoviikkoa ja opinnäytetyö. kaveri on samassa ajassa opiskellu kaksi tutkintoa.

toisaalta sitä on hemmetin ylpeä että on kolme pientä lasta ite hoitanu ja tehny ja on maailman suloisimmat lapset. en voi yhtään kuvitella millasta elämä olis jos jotakuta heistä ei oliskaan. ja siis eka vain eka oli yritetty..

toisaalta #&%?$!* kun kaikissa virastoissa ja koulussa katotaan kuin jotain luuseria.

arvaa kumpi merkkaa enempi: ne toimistojen kurpat vai lasteni hymyt?

mutta ajattele kuin ylpee saa olla sitten itsestä, kun on vihdoin viimein valmis. samalla hankkinut itselle ammatin, sekä hoitanut lapset, kaikilta se ei onnistu.

olkaamme ylpeitä!

 

Meiän esikoinen syntyi kun mä olin 17 ja olin lukion tokalla.. tyttö syntyi huhtikuussa, mut mä kävin teoriassa koulua toukokuun loppuun asti.. suoritin itsenäisesti kursseja ja kävin tenttimässä koululla..

Lukiota kävin 3,5v mikä on ihan normiaika meiän lukiossa (puolet käy 3v ja puolet 3,5v) puoltoista vuotta sitten syksyllä valmistuin ylioppilaaksi ja kuopus syntyi sitten helmikuussa (vuosi sitten).. viime syksynä jatkoin opiskelua ammattikorkeakoulussa.

Muuten on sujunut todella hyvin, mut rahat on hippasen tiukilla.. kotona ollessa sain noin 600 euroa ja nyt noin 500 miinus hoitomaksut.. olisin äärettömän mielelläni kotona, mut kun me ei pystytä rakentamaan omaa taloa ennen kun mä olen valmistunut (+ muutama muu syy).. jos lykkäisin opiskelua, niin kaikki vaan siirtyis eteenpäin ja tätä kituuttamista jatkuis pidempään.. mut nyt me meinataan syksyllä yrittää, että jos sellanen onnistuis että opiskelisin iltasin.. saisin olla päivät lasten kanssa ja sit saisin hiukan enemmän rahaakin.. nyt täytyy vaan toivoa, että jaksan opiskella niin..

 

poitsu syntyi 04 reilu kuukausi sen jälkeen kun sain lakin. n. 9kk olin kotona pojan kanssa ku lähin töihin ja mies jäi kotiin. nyt opiskelen ammattia itselleni.