Korvikkeen annnosta /osittaisimetys

Muutama "perustavanlaatuinen" kysymys, kun neuvolasta ei tahdo saada kunnon neuvoa. Imetys ollut, jos voi näin pahasti sanoa, että melkoista tuskien taivalta. Maitoa tulee, mutta ei tiedä tuleeko tarpeeksi. Neuvolan syöttöpunnitusten mukaan pitäisi tulla tarpeeksi. Rintapumpulla en saa mitään irti, mutta käsin "lypsyllä" kyllä, en tosin mitään suuria määriä. Mutta nla:ssa sanovat, että lapsen imu tehokkain maidon ulossaanti keino. Lisämaitoa olen silti antanut, kun joskus tuntuu, että jää nälkäiseksi. Tosin meillä on vaavilla PAHAT masuvaivat ja pulauttelu (refluxin takia), joten yleensä itkee syötön jälkeen niitä eikä nälkää. Monesti kun olen antanut lisäruokaa, vähän ajan päästä onkin tullut hirveät kakat housuun, eli onkin huutanut kakan tuloa. Tässä monta muutakin juttua mitä on jo tarkistettu ja kokeiltu, että imetys onnistuisi paremmin tai lapsen mahavaivoja voitaisiin vähentään.

Kysymys kuuluu:

a) kuinka kauan "annatte" lapsen imeä rinnasta eli kuinka äkkiä annatte lisäruokaa

(Meillä voi olla rinnalla vaikka 1.5 tuntia ja siinä ajassa sitä ilmaakin menee jo mahaan kohtuullisesti vaikka menisi maitoakin)

b) kuinka paljon kerralla n. 2-3 kk:n ikäiselle

 
Lapsilla voi olla erilainen tahti tuossa syömisessä, joten vaikea sanoa kuinka kauan. Meillä tyttö on aina syönyt kymmenisen minuuttia rinnalta ja sitten se on riittänyt hänelle. Mutta muistaisin että mua ohjeistettiin neuvolassa että ensin syöttää toisesta rinnasta vaikka 10-15min ja sitten vaihtaa rintaa ja antaa syödä siitä.

Mä en ole koskaan kerinnyt rintaa itse vaihtamaan. :D Meidän tytöstä myös huomasi heti millon ei enää syönyt vaan muuten vaan lupsutteli.

Jos susta itsestä tuntuu että vauva jää nälkäiseksi rinnalta imemisen jälkeen niin anna lisämaitoa päälle niin että vauva tulee kylläiseksi. Tai sitten syötät useammin.

Mä itse täyimetin n.4kk ja sitten tyttö itse vähensi rinnalla oloa ja pullo tuli kaveriksi. Nyt tyttö on 5,5kk ja selvästi lisännyt rinnalla oloa....saattaa olla useampikin päivä ettei pullosta anneta lainkaan. Ja tuosta maitomäärästä että jos lapsi kasvaa hyvn niin kyllä sitä rintamaitoa hyvin tulee. Itsekään en ole pumppaillut kuukauteen lainkaan kun ei pumpulla irtoa, mutta kyllä tyttö silti tarpeekseen ruokaa tuntuu saavan. =)
 
tuossa imetyksessähän on huvittavaa se, että tyttö kyllä lussutteleekin siinä (ilmeisesti hyvä olla), mutta kun yritän varovasti rinnasta irroittaa niin heti ottaa tiukan otteen ja jos irroitan pois, niin syntyy huuto, ja siihen ei auta tutti. Kuitenkin näyttäisi että jaksaa imeä, mutta mitä tehdä tän "fiilistelyn" kanssa. Jotenkin tuntuu niin kovalta antaa toisen syödä vain sen 15+15 ja sitten perään korviketta, jos omaa maitoa tulisikin...on tää vaikeeta. Tytön paino kun on vähän heikossa nousussa. 2 kk:n iässä oli tullut vasta 1 kg lisää syntymäpainoon.
 
Kerroit, että 2kk iässä oli tullut vasta 1kg lisää syntymäpainoon. Painonnousu lasketaan alimmasta painosta, joka harvoin on sama kuin syntymäpaino. Normaalisti vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen n. 5%, eli voidaan olettaa, että vauvasi on kahden kuukauden aikana kasvanut jonkin verran enemmän kuin kilon. STM:n suosituksen mukaan (ns. neuvolasuositus) vauvan olisi hyvä kasvaa vähintään 500g/kk, ja senhän vauvasi on ihan varmasti tehnytkin :)

Kyselit imetysten kestosta: vauvantahtinen imetys tarkoittaa sitä, että vauvan annetaan imeä rintaa niin usein ja pitkään kuin hän vain haluaa. On totta, että kaikki äidit eivät pidä tuota realistisena etenkin jos vauva on sellainen, että viihtyisi rinnalla 24/7. Käytännössä kuitenkin on mahdotonta sanoa, mikä aika minuuteissa on sellainen, että siinä ajassa vauva on saanut masunsa täyteen. Toiset imevät syntymästään asti lyhyitä aikoja, toiset haluavat imeä (tai olla rinnalla) pidempään. Ajalla sinällään ei ole mitään merkitystä, vaan vauvan nielemällä maitomäärällä. Ja parhaiten sen näkee siitä, että vauva kasvaa normaalisti, kakkaa ja pissaa normaalisti ja on hereilläollessaan virkeä.

Vaikka naisilla on vain kaksi rintaa, niin rintaa voi vauvalle tarjota vaikka kuusikin kertaa peräkkäin :) Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä enemmän sitä sinne myös muodostuu. Rintojen täyttymistä ei tarvitse odotella, vaikka usein on (äidille) palkitsevampaa imettää selvästi täydestä rinnasta. On erittäin normaalia imetetylle vauvalle etenkin iltaisin haluta olla tiheästi rinnalla ilman, että se tarkoittaisi maidon riittämättömyyttä tai lisäruuan tarvetta. Usein tuo tiheiden iltaimujen vaihe kestää ensimmäiset 3kk, sen jälkeen alkaa helpottaa :)

Toiset vauvat ovat kovin läheisyydenkipeitä, ja siksi haluavat olla rinta suussa koko ajan. Monesti näiden vauvojen kanssa elämää helpottaa vauvan kantaminen kantoliinassa. Miltä sinusta tuntuisi kokeilla kantoliinaa tms. elämäänne helpottamaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja milka:
Kerroit, että 2kk iässä oli tullut vasta 1kg lisää syntymäpainoon. Painonnousu lasketaan alimmasta painosta, joka harvoin on sama kuin syntymäpaino. Normaalisti vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen n. 5%, eli voidaan olettaa, että vauvasi on kahden kuukauden aikana kasvanut jonkin verran enemmän kuin kilon. STM:n suosituksen mukaan (ns. neuvolasuositus) vauvan olisi hyvä kasvaa vähintään 500g/kk, ja senhän vauvasi on ihan varmasti tehnytkin :)

Kyselit imetysten kestosta: vauvantahtinen imetys tarkoittaa sitä, että vauvan annetaan imeä rintaa niin usein ja pitkään kuin hän vain haluaa. On totta, että kaikki äidit eivät pidä tuota realistisena etenkin jos vauva on sellainen, että viihtyisi rinnalla 24/7. Käytännössä kuitenkin on mahdotonta sanoa, mikä aika minuuteissa on sellainen, että siinä ajassa vauva on saanut masunsa täyteen. Toiset imevät syntymästään asti lyhyitä aikoja, toiset haluavat imeä (tai olla rinnalla) pidempään. Ajalla sinällään ei ole mitään merkitystä, vaan vauvan nielemällä maitomäärällä. Ja parhaiten sen näkee siitä, että vauva kasvaa normaalisti, kakkaa ja pissaa normaalisti ja on hereilläollessaan virkeä.

Vaikka naisilla on vain kaksi rintaa, niin rintaa voi vauvalle tarjota vaikka kuusikin kertaa peräkkäin :) Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä enemmän sitä sinne myös muodostuu. Rintojen täyttymistä ei tarvitse odotella, vaikka usein on (äidille) palkitsevampaa imettää selvästi täydestä rinnasta. On erittäin normaalia imetetylle vauvalle etenkin iltaisin haluta olla tiheästi rinnalla ilman, että se tarkoittaisi maidon riittämättömyyttä tai lisäruuan tarvetta. Usein tuo tiheiden iltaimujen vaihe kestää ensimmäiset 3kk, sen jälkeen alkaa helpottaa :)

Toiset vauvat ovat kovin läheisyydenkipeitä, ja siksi haluavat olla rinta suussa koko ajan. Monesti näiden vauvojen kanssa elämää helpottaa vauvan kantaminen kantoliinassa. Miltä sinusta tuntuisi kokeilla kantoliinaa tms. elämäänne helpottamaan?
Oletko asiantuntija näissä asioissa vai mistä tiedät näin hyvin?? T. Yksi imetyksen kanssa edelleen taisteleva

 
Alkuperäinen kirjoittaja milka:
Kerroit, että 2kk iässä oli tullut vasta 1kg lisää syntymäpainoon. Painonnousu lasketaan alimmasta painosta, joka harvoin on sama kuin syntymäpaino. Normaalisti vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen n. 5%, eli voidaan olettaa, että vauvasi on kahden kuukauden aikana kasvanut jonkin verran enemmän kuin kilon. STM:n suosituksen mukaan (ns. neuvolasuositus) vauvan olisi hyvä kasvaa vähintään 500g/kk, ja senhän vauvasi on ihan varmasti tehnytkin :)

Kyselit imetysten kestosta: vauvantahtinen imetys tarkoittaa sitä, että vauvan annetaan imeä rintaa niin usein ja pitkään kuin hän vain haluaa. On totta, että kaikki äidit eivät pidä tuota realistisena etenkin jos vauva on sellainen, että viihtyisi rinnalla 24/7. Käytännössä kuitenkin on mahdotonta sanoa, mikä aika minuuteissa on sellainen, että siinä ajassa vauva on saanut masunsa täyteen. Toiset imevät syntymästään asti lyhyitä aikoja, toiset haluavat imeä (tai olla rinnalla) pidempään. Ajalla sinällään ei ole mitään merkitystä, vaan vauvan nielemällä maitomäärällä. Ja parhaiten sen näkee siitä, että vauva kasvaa normaalisti, kakkaa ja pissaa normaalisti ja on hereilläollessaan virkeä.

Vaikka naisilla on vain kaksi rintaa, niin rintaa voi vauvalle tarjota vaikka kuusikin kertaa peräkkäin :) Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä enemmän sitä sinne myös muodostuu. Rintojen täyttymistä ei tarvitse odotella, vaikka usein on (äidille) palkitsevampaa imettää selvästi täydestä rinnasta. On erittäin normaalia imetetylle vauvalle etenkin iltaisin haluta olla tiheästi rinnalla ilman, että se tarkoittaisi maidon riittämättömyyttä tai lisäruuan tarvetta. Usein tuo tiheiden iltaimujen vaihe kestää ensimmäiset 3kk, sen jälkeen alkaa helpottaa :)

Toiset vauvat ovat kovin läheisyydenkipeitä, ja siksi haluavat olla rinta suussa koko ajan. Monesti näiden vauvojen kanssa elämää helpottaa vauvan kantaminen kantoliinassa. Miltä sinusta tuntuisi kokeilla kantoliinaa tms. elämäänne helpottamaan?

Siinähän se onkin kun ei oikein jaksaisi olla koko ajan pelkästään vauvan kanssa, vaikka kuinka rakas onkin. Tarvitsisin myös omaa aikaa, sellaista, että en pese pyykkiä tms. ja tarvitsisi ehtiä itse syömäänkin ja käymään vähän "ulkomaailmassa" tuulettumassa. Vauva ei ole mitenkään iloinen hereillä ollessaan vaan itkee lähes kaiken hereillä oloaikansa, n. 12 tuntia/pv, joten siinä ei paljon pääse mihinkään kun ei itku ei helpota vaikka asento olisi mikä, vain syli hyvä paikka. Sitterissä ei viihdy eikä oikein leikkimatollakaan (ainakaan mahallaan!). Kantoliinaa en todellakaan uskalla kokeila, koska olen niin väsynyt, että muutenkin jo horjun, niin siinä on sitten vauva alimmaisena jos kaadun esim. maton reunaan.

Eikä sillä, kyllä minä mielelläni pidän vauvaa rinnalla, mutta kun en todellakaan tiedä saako hän tarpeeksi siinä ajassa maitoa. Pulautteluakin tulee paljon joten voisi kuvitella että syö tarpeeksi, mutta jääkö sitä maitoa sitten enää masuun. Paitoja menee vaihtoon ja lattialtakin maitoa pyyhitään, Gaviscon ei auta. Mitkään vitamiinitipat eivät aiheuta sen enempää mahakipua eikä Cuplatonit, Relat tai Disflatylit auta mahavaivaan. Täsäs rupeaa olemaan hieman väsynyt kun ei ehdi itse nukkumaan vrk:n aikana kuin yöllä n. 6 tuntia.

Siksi ajattelin josko tuo 15+15 min tissittely + korviketta päälle sen enempää miettimättä olisi hyvä ratkaisu...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja rinsessan äite:
Vauva ei ole mitenkään iloinen hereillä ollessaan vaan itkee lähes kaiken hereillä oloaikansa, n. 12 tuntia/pv, joten siinä ei paljon pääse mihinkään kun ei itku ei helpota vaikka asento olisi mikä, vain syli hyvä paikka.

Eikä sillä, kyllä minä mielelläni pidän vauvaa rinnalla, mutta kun en todellakaan tiedä saako hän tarpeeksi siinä ajassa maitoa. Pulautteluakin tulee paljon joten voisi kuvitella että syö tarpeeksi, mutta jääkö sitä maitoa sitten enää masuun. /--/ Täsäs rupeaa olemaan hieman väsynyt kun ei ehdi itse nukkumaan vrk:n aikana kuin yöllä n. 6 tuntia.

Siksi ajattelin josko tuo 15+15 min tissittely + korviketta päälle sen enempää miettimättä olisi hyvä ratkaisu...?

Kuulostat todellakin väsyneeltä.
Onko vauva esikoisesi? Pystyisitkö nukkumaan aina silloin, kun vauvakin nukkuu? Olisiko sinun mahdollista saada apua kotitöihin tai miltä tuntuisi ajatus jättää kaikki tarpeeton tekemättä (hetkeksi ainakin)?
Pääsisitkö iltaisin (vaikka vain parina iltana viikossa) vauvan kanssa yhtä aikaa nukkumaan tai olisiko mahdollista, että puolisosi hoitaisi vauvaa joinain aamuina, jolloin voisit itse nukkua vähän pidempään?

Onko allergian mahdollisuus selvitetty? Jos vauva on kovin itkuinen ja pulauttelee usein, voi ajatella, että taustalla olisi allergia. Imeväisen yleisimmät allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat lehmänmaito, kananmuna ja kotimaiset ts. gluteenia sisältävät viljat. Allergia ei kaikilla ilmene iho- tai suolioirein, vaan oireena voi olla vain esim. vauvan vaikeus nukkua. Kovin väsyneenä allergian selvittäminen voi tuntua ylitsepääsemättömän työläältä, joten vain sinä itse tiedät, mihin voimasi riittävät. Kotona voi aloittaa välttämis-altistamisdieetin, jolloin imettävä äiti välttää tietyn ruoka-aineen syöntiä kahden viikon ajan. Sen jälkeen kyseinen ruoka-aine otetaan jälleen mukaan ruokavalioon ja samalla seurataan vauvan reaktioita ja käyttäytymistä. Jos välttämisen aikana elämä helpottuu ja altistamisen aikana jälleen hankaloituu, syyseuraussuhde on melko helppo todeta.
Lehmänmaidon välttäminen voi olla rankkaa, sillä sitä on niin monessa ruuassa mukana, myös "piilonimillä" hera, kaseiini, kaseinaatti, maitoproteiini, maitojauhe, kerma... Jos aloitat lehmänmaidon välttämisen, niin kalsiumin saannin turvaamiseksi on tärkeää ottaa kalsiumia purkista (n. 1000mg/vrk). Periaatteessa lehmänmaidon ja kananmunan voi jättää ruokavaliosta pois parin viikon ajaksi, mutta jos täytyy nuo kotimaiset viljat myös poistaa, niin silloin on paras suunnitella ruokavalio ravitsemusterapeutin kanssa.

Vauvasi reaktiot korvikkeelle (kerroit näistä alkuperäisessä viestissä ) voivat myös viitata lehmänmaitoallergiaan. Korvikehan on tehty lehmänmaidosta.

Tiedän kokemuksesta, miten tärkeää se oma aika on äidille. Ja nimenomaan niin, ettei tarvitse tuntiin-pariin olla vastuussa vauvasta, vaikkei minnekään kotoa lähtisikään. Kantoliinasta (tai vastaavasta) voisi olla tietysti sekin apu, että joku toinen kantaisi vauvaa siinä, että sinä saisit hetken hengähtää. Käydä vaikka lenkillä tai ostoksilla ilman vauvaa.

Kaikkea ei äidinkään tarvitse jaksaa. Voimia, ja toivottavasti tilanne pian helpottaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Arjaana:
Neuvolassa minulle sanottiin, että vauva saa 15min/rinta sen maidon mikä siellä sillä hetkellä on kertyneenä :)

Itse asiassa, mitään aikaa ei oikeasti voida antaa :)
Toiset vauvat tyhjentävät rinnat parissa minuutissa, toisilla siihen menee enemmän aikaa. Lisäksi rinta ei koskaan tyhjene täysin, sillä maitoa muodostuu koko ajan. Mitä tyhjempi rinta, sitä nopeammin maitoa muodostuu. Heruminen ei välttämättä ole tyhjennetystä rinnasta imetettäessä yhtä voimakas kuin täydestä rinnasta imetettäessä, mutta kun maidon volyymi on vähäisempi, sen rasvapitoisuus on suurempi. Tämän takia rinnallaoloa (etenkin ihan pienen vauvan kanssa) ei kannattaisi juurikaan alkaa rajoittaa.

Jos vauva on paljon rinnalla ja kasvu on hintsua, voi miettiä, voisiko imetystä jotenkin tehostaa. Äidiltä voi tulla maitoa hyvin, mutta syystä tai toisesta sitä ei vauvaan päädy riittävästi. Vauvan saamaa maitomäärää voi lisätä (ja imetystapahtumaa hieman nopeuttaa) käyttämällä esim. rinnan painamista (breast compression) imetyksen aikana. Imetysrinnan vaihtaminen useampaan kertaan yhden syötön aikana myös sekä nopeuttaa herumista että lisää vauvan saaman maidon määrää.

Lopuksi kökkö vertaus: ruokatunti on monilla työpaikoilla 30min. Toiset käyttävät koko tuon ajan lounaan syömiseen. Syöminen ei välttämättä ole kovin tehokasta koko puolituntisen ajan, vaan siinä samalla ehkä jutellaan, luetaan lehteä tai vain nautitaan rauhallisesta ruokahetkestä. Toiset taas hoitavat syömisen parissa minuutissa, jotta ehtivät tehdä jotain muutakin ennen palaamista "sorvin ääreen". Sama se on vauvoillakin :)

 
Siksi ajattelin josko tuo 15+15 min tissittely + korviketta päälle sen enempää miettimättä olisi hyvä ratkaisu...?

Vaikutat niin väsyneeltä, että suosittelen lujasti tuota reseptiä teille mitä itse ehdotit. Itseään ei kannata rääkätä.

Toisekseen vaikka edellä neuvottiin varmasti ihan hyviäkin juttuja niin en suosittelisi ominpäin lähtemään mihinkään ruokavaliokokeiluihin. Aivan ensimmäiseksi koitat saada nopeasti ajan teidän neuvolalääkäriltä vauvasi itkuun. Jatkuva itku hereillä ollessa ei ole todellakaan normaalia. Oma vauvani tuskin itkee vuorokaudessa 15 minuuttia kauempaa. Etkö ole neuvolakäynneillä ottanut puheeksi vauvan itkua ja omaa jaksamistasi? Tällaiset asiat olisi pitänyt aikoja sitten hoitaa neuvolan puolesta. Neuvolalääkäri laitttaa teidät sitten jatkotutukimuksiin lähimpään keskussairaalaan ja siellä on erikseen altistusohjelmat jos kyse on allergiasta. Pääasia on että vauvasi itku selvitetään.

Vauvasi hyvinvoinnin tärkein lenkki on äiti. Äitiä on hoidettava hyvin. Puolisosi on tultava viimeistään tässä vaiheessa "työhön" mukaan. Menette neuvolalääkärille koko perhe että miehesikin ymmärtää mistä on kyse. Monesti miehet jäävät ulkopuolelle sen takia kun he eivät tiedä mikä on tilanne.

Jaksamista ja toivottavasti tilanne helpottaa nopeasti.
 
Todellakin olen väsynyt. 10 vk menossa ja vauva-aika ei ole kovin ruusuista ollut. Ikävää kun haluaisi olla iloinen vaan ja nauttiva omasta rakkaasta lapsesta, mutta kaikki on vähän toisin.

Neuvolassa on asiasta puhuttu ensimmäisestä käynnistä lähtien, mutta kaikki asiat on kuitattu lauseella "kyllä se 3 kk:n päästä helpottaa". Siihen on nyt aikaa 1.5 vk, eikä oikein siltä vaikuta, että helpottaisi. Mieheni on ollut mukana neuvolassa joka kerta, kerran jopa yksin jolloin juuri puhui tuosta jaksamisestani ja siitä, että jotain apua saatava. No, lekuri kirjoitti Gaviscon-reseptin närästykseen, mutta eipä paljon apua siitä. Tutkimuksia ei ruveta tekemään (esim. allergiatestit) ennen kuin lapsi on vähän vanhempi, kun kannattaa kuulemma odotella siihen 3 kk:een asti, että menevätkö itsekseen ohi nuo vaivat. Aivan neuvottomia ollaan tilanteesta, jossa ei ainakaan kuntapuolelta saa apua. Harmi ,että ei ole vakuutusta, kun ei ole varaa mennä yksityiselle puolelle. Vauvan oloa tässä eniten surkuttelen, enemmän kuin omaani, kun toisella melkein koko ajan paha olla, itkettää, pierettää, närästää, venkoo mahassa. Tarttee taas ke:n kontrollipunnituksessa ottaa näitä asioita esille. Pitääkö ruveta kerta kaikkiaan lyömään nyrkkiä pöytään...? Kun ei enää jaksa.
 
Väestöliiton kautta saat ammattitaitoisen lastenhoitajan jos tarvitset joku ilta tilapäistä lastenhoitoapua. Ota hoitaja pariksi tunniksi kotiin vaikka olet itse kotona. Hoitaja on vauvan kanssa ja itse menet toiseen huoneeseen esim. lukemaan ja lepäämään. Pienikin aika saattaa helpottaa, ainakin hetkellisesti.

Olisiko sinulla jotain ystävää, jonka voisit pyytää kotiin kanssasi?
 
Tuosta jatkuvasta itkusta tuli mieleen, että oletteko kokeilleet vyöhyketerapiaa mahavaivoihin? Meillä tyttö joskus 2 kk:n iässä alkoi yhtäkkiä itkeskelemään tosi paljon ja ihmettelin, että mistä moinen. Muutama päivä sitä katsottiin, mutta koska ei kotikonstein helpottanut, päätin testata vyöhyketerapian, koska olin kuullut siitä olevan apua mahavaivoihin ja koliikkiin. Ja ihme ja kumma - pari päivää terapiasession jälkeen itkeskeltiin ja kakittiin hieman normaalia enemmän ja sitten elämä rauhoittui. Käytiin vielä seuraavalla viikolla terapeutin luona tarkistamassa tilanne ja hänkin sanoi, ettei enää löydä samanlaisia "kipupaikkoja" kuin edellisellä kerralla. Meillä tuo todellakin auttoi mahavaivoihin!

Tsemppiä ja jaksamista! :)
 
Tuota avun palkkaamista olen harkinnut, mutta se on vähän yhtä tyhjän kanssa, kun joutuisi sitten kuitenkin olemaan neuvomassa koko ajan, että koita nyt sitä ja tätä konstia, että itku helpottaisi. Ja itku kun kuuluu meidän asunnossa ohuiden seinien ja korvatulppien läpi, että ei siinä levätä. Tarttis päästä kotoa pois ja se tässä ongelma onkin. Maitoa en saa pumpattua, joten kovin pitkäksi aikaa en pääse pois kotoa, mikä olisi oman jaksamiseni kannalta tärkeää. Isovanhemmat ovat käyneet auttamassa sen mitä olen pyytänyt, ymmärtävät tilanteen ja ovat tarjonneet apua. Mihinkään en ole päässyt 2.5 kk: aikana, en jumppaan, ostoksille, näkemään ystäviä kaupungille, vaunulenkeillekin kovin vähän ja nyt rupeaa "pollaa kiristämään". Parisuhde kärsinyt ihan hirveästi. Täytyy vain sanoa, että ei toi meidän nla-järjestelmä mitenkään kovin hyvä ole, että sanaa "neuvola" ei voida käyttää, jos kerta neuvoja ja apua ei saa.
 
Hei!
Kuulostaa ihan liikaa meidän perheen arjelta, tai siltä miltä se oli vielä hetki sitten. Meillä on 4,5 kkn ikäinen poika ja 3v esikkotyttö. Pojulla on refluksia.
Se huuto on kamalaa ja se ettei ikinä saa tyytyväistä vauvaa. ja se väsymys ja pyykkimäärä on hirvittävää.
Meillä tilanne on jo valoisampi, mutta ei vielä ohi. Puklua tulee, pyykkiä tulee ja huutoa on, mutta vauva jo nauraakin ja äitikin muistaa pukea vaatteet päälleen ja ainakin joskus kammata tukan.

Olet oikeassa, teidän on saatava apua mistä vain ja pian. Refluksiin on olemassa muitakin ja tehokkaampiakin lääkkeitä kuin Gaviscon, niitä ei vain neuvolalääkäri voi ainakaan kaikkia määrätä. REflukisihan voi olla paitsi rakenteellista tai allergista tai kuten meidän tapuksessa epäillään, sekoitus molempia. Silloin aika ei korjaa ongelmaa.

Nyt pitäisi takoa nyrkkiä pöytään ja löytää kunnon lääkäri jostakin. Julkiseltakin puolelta löytyy. Jos ei löydy, saisittekohan jostakin sen verta rahaa, vaikka lainaan, että pääsisitte alkuun yksityiselle, joka voisi ohjata eteenpäin julkiselle puolelle?
Tiedän, että on kamalaa vaatia, kun ei jaksaisi muuta kuin nukkua ja ei oikein tiedä mitä edes mitä vaatia. Mutta se kannattaa.

Itselle on ollut erittäin helpottava tämä keskustelupalsta eli ryhmä niille, joiden lapsilla on / epäillään refluksia.
http://health.groups.yahoo.com/group/refluksilapset/

Lääkäriltä voi saada reseptin apteekin maitoon, jotta pääset pois kotoa, siis jos epäilet, että tavallinen korvike ei sovi. ja meillä auttoi ainakin neuvolapsykologin sanat: mene kävelylle 20 minuutiksi yksin, heti imetyksen jälkeeen, vauva ei kuole nälkään siinä ajassa (eikä itkuunkaan) ja tee se silloin kun vauva on hereillä, jotta sitten se aika kun vauva nukkuu jää muuhun hengähtämiseen...
Harvoin jaksoin lähteä, mutta se auttaa, jos jaksaa avata oven ja lähteä.

Voimia sulle
t: myötätuntoinen laulu
 
Täälläkin ilmoittautuu yksi ex-väsynyt äiti. Meidän neiti oli laitokselta asti aivan mahdoton, mikään ei auttanut. Ei lisäruoka(korvike),ei vaunut, sylissäkin kiemurteli jatkuvasti. Parin viikon jälkeen sentään nukkui yöt minun vieressä. Hoidapa siinä sitten 1,5 vuotoiasta esikkoa kun vauva huutaa ja äiti on väsynyt. Kävimme yksityisellä lääkärilläkin, epäilin refluksia. Ei alkanut lääkäri mitään määräilemään, totesi vain että ihana tyttö.

Kahden ja puolen kuukauden kauhun jälkeen homma yhtäkkiä helpotti. Tyttö alkoi naureskelemaan ja olemaan vähän normaalimpi vauva. Nyt neiti on 4kk ja nukkuminen on vieläkin vaikeaa. Pieniä torkkuja pitkin päivää, mutta onneksi ei enää huudeta.En voi muuta kuin sympatiseerata ja valaa uskoa että tuokin aika helpottaa. Kantoliinasta oli apua, mutta suurin apu oli mummosta joka hoisi esikkoa ton vaikeimman yli.

Nälkä ei ollut huudon syy vaikka me niin luulimmekin. Lopetin korvikkeen antamisen kun huudot loppuivat ja paino ei sitten enää noussutkaan, joten oli pakko palata korvikkeeseen. Se kyllä surettaa. Imetän edelleen, mutta korvikemäärät ovat kasvussa. Hassua tässä jutussa olikin se että neiti oli tyytyväisempi vaikka oli vähemmällä ruuallakin, en voinut kuvitellakaan ettei paino nousisi.Saapa nähdä milloin imetys tyssää kokonaan. Lapsen ravinnon saanti on tietenkin turvattava. Halusin vain sanoa ettei lisäruuan anataminen välttämättä muuta mitään. Onkohan tässä sepustuksessa mitään tolkkua... Iso voimahali rinsessan äiteelle!
 

Yhteistyössä