K
kfkfkf
Vieras
Oltiin juhannuksena katsomassa kokkoa, piti kiivetä kalliolle, jotta sen näkee.
No, mentiin sit sellaiseen kohtaan, jossa vieressä oli jyrkkä pudotus veteen, lapsi siinä liikuskeli ja meni mun mittapuun mukaan liian lähelle reunaa (reunalle yli 3m), hirveä ahdistus tuli, päässä huimasi ja jotenkaan en pystynyt tekemään muuta, kuin pitämään lasta siinä paikoillaan. Ei ollut siis kyse siitä, että lapsi olis ollut mitenkään vaarassa pudota tms, mun korkeanpaikan kammoni otti vain vallan.
Melkein kehkeytyi paniikkikohtaukseksi, aloin hengittelemään rauhassa, koska siinä tilanteessa tuo paniikki oli aika noloa, ympärillä paljon ihmisiä. Silmät kostuivat ja melkein aloin itkemään.
Ei hemmetti, mitään vaaraa ei ollut, mutta se, että näin lapseni niin lähellä sitä reunaa sai paniikin aikaiseksi
Toiset istuskelivat jopa sen kallion reunalla ja vielä päissään, eli mä ylireagoin..
Tuli vain niin kamala tunne, et jos lapsi ei oiskaan tullut kauemmas kun käskin (9v kuitenkin jo)
Kärsiikö muut vastaavasta? Mulla ilmenee tää niin esim, et jos kiipeän jonnekkin korkealle, voi tulla stoppi kesken kaiken, enkä pääse alas enkä ylös. Tuollainen paniikki ilman syytä on ihan uutta, jäi kyllä kokot katsomatta, kun tärisin siellä kalliolla
Ennen ois tullut kunnon paniikkikohtaus, mutta nykyään osaan hallita sitä sen verran, että hengittelemällä menee ohi.
Sama tunne tulee, jos näen jonkun nojailemassa johonkin kaiteeseen jossain korkealla, suunnilleen vetäydyn nurkkaan
Tajusko kukaan mitään?
No, mentiin sit sellaiseen kohtaan, jossa vieressä oli jyrkkä pudotus veteen, lapsi siinä liikuskeli ja meni mun mittapuun mukaan liian lähelle reunaa (reunalle yli 3m), hirveä ahdistus tuli, päässä huimasi ja jotenkaan en pystynyt tekemään muuta, kuin pitämään lasta siinä paikoillaan. Ei ollut siis kyse siitä, että lapsi olis ollut mitenkään vaarassa pudota tms, mun korkeanpaikan kammoni otti vain vallan.
Melkein kehkeytyi paniikkikohtaukseksi, aloin hengittelemään rauhassa, koska siinä tilanteessa tuo paniikki oli aika noloa, ympärillä paljon ihmisiä. Silmät kostuivat ja melkein aloin itkemään.
Ei hemmetti, mitään vaaraa ei ollut, mutta se, että näin lapseni niin lähellä sitä reunaa sai paniikin aikaiseksi
Tuli vain niin kamala tunne, et jos lapsi ei oiskaan tullut kauemmas kun käskin (9v kuitenkin jo)
Kärsiikö muut vastaavasta? Mulla ilmenee tää niin esim, et jos kiipeän jonnekkin korkealle, voi tulla stoppi kesken kaiken, enkä pääse alas enkä ylös. Tuollainen paniikki ilman syytä on ihan uutta, jäi kyllä kokot katsomatta, kun tärisin siellä kalliolla
Sama tunne tulee, jos näen jonkun nojailemassa johonkin kaiteeseen jossain korkealla, suunnilleen vetäydyn nurkkaan
Tajusko kukaan mitään?