Korkeakoulutetut (ei AMK)

Onko ulkomaiset yliopistot sitten ihan persiistä kun niin harvoihin paikkoihin on oikeasti mitään meidänkaltaisia pääsykokeita?

 

Lähinnä pohdin, kuinka täysipäiväinen yliopisto-opiskelu on yhdistettävissä perheen perustamiseen.

Lisäksi olen miettinyt jonkin verran sitä, tarkastelevatko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat perhe-elämää erilaisesta näkökulmasta kuin ne yksilöt, joiden koulutustaustat ovat toisenlaiset.

Pahoittelen, mikäli otsikointi vaikutti provosoivalta. Tarkoitukseni ei suinkaan ollut dissata AMK-opiskelijoita, vaan yritin muotoilla asiani lyhyesti ja mahdollisimman informatiivisesti.

Sitten olisi varmaankin kannattanut laittaa otsikoksi "Perheelliset yliopisto-opiskelijat!", ja jättää tuo tiedeinstituution arvostusjuttu kokonaan pois. Mutta jo todella et ole provo, niin suosittelenkin opiskelemaan jotain oikein korkeatieteellistä alaa, sillä tunneälyä ja tilannetajua sinulla ei ole. Eli et menestyisi monella alalla AMK:ssa.

Mikä helkatin ongelma tuo otsikko on? Ap yritti sen laittaa mahdollisimman lyhyesti ei provosoivasti. Jos oot käyny AMK:n niin mitä sitten. Osallistutaan me YO:ssa opiskelevat/opiskellleet vaan nyt tähän. Ei olla sen kummempia ihmisiä kun kukaan muukaan eli sillä selvä!

 

Ero AMK:un on SELVÄ - hakuvaiheessa kynnellekykenevät käyttää perslihaksiaan ja silmiään pääsykokeisiin (itsekkin kirjotusten jälkeen suoraan farmasiaa opiskelemaan mennessä - oli tosin mulle hazardivalinta) ja toiset (helpommalla haluavat) menee AMK:un näyttö- ja soveltuvuuskokeisiin. Siellä joko pärjää tai ei, mutta säästyy noin 500-1000 sivun kuivan p*skanjauhannan lukemiselta (useampaan otteeseen vielä).

Järkevät ihmiset miettivät ensin mitä haluavat tehdä tulevaisuudessa työkseen. He näkevät opiskeluajan yli, jolloin tärkeintä ei olekaan se akateemisen status, vaan hyvän ammatin hankkiminen. Osa päätyy siihen että sen ammatin saa opiskelemalla AMK:ssa, ja he menevät AMK:n pääsykokeisiin. Osa haluaa sellaiseen työhön, johon vaaditaan akateeminen tutkinto, ja he osallistuvat yliopiston pääsykokeisiin. Osa saattaakin olla sitten niin tyhmiä, että vaikka esim. kätilön ammatti kiinnostaisi, ei sitä voi hankkia, koska siihen ei voi opiskella yliopistossa.

Yksinkertaista.

 

Vaikka koulutus ei luonnollisestikaan määrittele ihmistä, olisi kiva saada vertaistukea ennen kaikkea korkeakoulutetuista (yliopistossa opiskelevista/opiskelleista) äideistä - ja toki muistakin.

Minkälaiseen ongelmaan kaipaat vertaistukea?

Lisäksi olen miettinyt jonkin verran sitä, tarkastelevatko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat perhe-elämää erilaisesta näkökulmasta kuin ne yksilöt, joiden koulutustaustat ovat toisenlaiset.

oletko sukusi ainoa ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleva henkilö??

voin vastata, että akateemisia ollaan jo useammassa polvessa sekä mies että minä ja ihan tavallista lapsiperheen arkea eletään. siis ei "tarkastella perhe-elämää tieteen näkökulmasta"!!

Kysyin lähinnä sen vuoksi, että lähisukuni on akateemisesti koulutettu. Olen havainnut, että sukuni suhtautuminen perheeseen on pitkälti toisenlainen kuin niillä, joilla ylempää korkeakoulutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa ei ole. Saatan toki kuvitellakin. Itse en siis osaa perhe-elämään mitään kantaa ottaa, sillä minulla ei lapsia vielä ole. (Tutkintokin on vielä pahasti kesken: olen vasta yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joten siksi olen kiinnostunut perhe-elämän ja opiskelun yhdistämiskokemuksistanne. Kiitos paljon niistä asiallisista vastauksista, jotka ovat käsitelleet perhe+opiskelu-kombinaatiota!)

Äitini on valmistunut kauppakorkeasta, isä lääkiksestä, veli teknillisestä korkeakoulusta ja minä ja siskoni AMK:sat. Meillä kaikilla on hyvin samantyyppinen suhtautuminen perheeseen.

Vai olisiko minulla ja siskollani tämän AMK -taustan takia siis jollakin todennäköisyydellä erilainen suhde perheeseen kuin muilla, yliopistokoulutetuilla, perheenjäsenillämme?

 

toiset (helpommalla haluavat) menee AMK:un näyttö- ja soveltuvuuskokeisiin.

Kaikkein helpoimmalla haluavat katsovat kartasta missä on matematiikan laitos ja kävelevät sinne. (Myös muille matemaattisesti suuntautuneille aloille, kuten kauppakorkeaan, voi päästä nykyään paperivalinnalla).

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

 

Onko ulkomaiset yliopistot sitten ihan persiistä kun niin harvoihin paikkoihin on oikeasti mitään meidänkaltaisia pääsykokeita?

Eivät todellakaan ole. Eikä ole niihinkään helppo päästä sisään. Esim Ranskassa sisäänpääsyprosentti on jopa suomalaista yliopistoa pienempi vaikkapa lääkikseen (usein noin 8 - 10%). Oikeus osallistua pääsykokeeseen vaatii vuoden ankaran täysipäiväisen opiskelun (tahti on mieletön). Sisään saa yrittää kahdesti. Toisella kerralla joudut ehkä opiskelemaan kaksi vuotta lisää ennen kuin saat taas oikeuden osallistua pääsykokeeseen. Läheltä olen tämänkin nähnyt..

Mutta ero on se, että AMK -tasoisia tutkintoja ei vähätellä ja niiden asema on yhteiskunnassa ja työelämässä on vakiintunut.

 

toiset (helpommalla haluavat) menee AMK:un näyttö- ja soveltuvuuskokeisiin.

Kaikkein helpoimmalla haluavat katsovat kartasta missä on matematiikan laitos ja kävelevät sinne. (Myös muille matemaattisesti suuntautuneille aloille, kuten kauppakorkeaan, voi päästä nykyään paperivalinnalla).

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

No kumma on se, että äitini on opettajana ammattikorkeakoulussa ja niin hän kuin kaikki kollegansa ovat valmistuneet niin kauppakorkeakoulusta kuin oikiksestakin.... Mä myös todella tiedän mistä puhun.

 

toiset (helpommalla haluavat) menee AMK:un näyttö- ja soveltuvuuskokeisiin.

Kaikkein helpoimmalla haluavat katsovat kartasta missä on matematiikan laitos ja kävelevät sinne. (Myös muille matemaattisesti suuntautuneille aloille, kuten kauppakorkeaan, voi päästä nykyään paperivalinnalla).

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

No kumma on se, että äitini on opettajana ammattikorkeakoulussa ja niin hän kuin kaikki kollegansa ovat valmistuneet niin kauppakorkeakoulusta kuin oikiksestakin.... Mä myös todella tiedän mistä puhun.

Isojen paikkakuntien yksiköiden yliopettajat ovat toki vaikka tohtoreita, mutta kartalla on AMK-koulutusta tiheämpäänkin.

 

toiset (helpommalla haluavat) menee AMK:un näyttö- ja soveltuvuuskokeisiin.

Kaikkein helpoimmalla haluavat katsovat kartasta missä on matematiikan laitos ja kävelevät sinne. (Myös muille matemaattisesti suuntautuneille aloille, kuten kauppakorkeaan, voi päästä nykyään paperivalinnalla).

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

No kumma on se, että äitini on opettajana ammattikorkeakoulussa ja niin hän kuin kaikki kollegansa ovat valmistuneet niin kauppakorkeakoulusta kuin oikiksestakin.... Mä myös todella tiedän mistä puhun.

Isojen paikkakuntien yksiköiden yliopettajat ovat toki vaikka tohtoreita, mutta kartalla on AMK-koulutusta tiheämpäänkin.

Eivät nämä opettajat mitään yliopettajia ole. Kävin itse siis saman linjan, jolla myös äitini opetti. Jokainen meille tunteja antanut opettaja on yliopistotaustainen. Tästä on vielä keskusteltukin. Mä vähän luulen, että sun kokemukset on jostain vuodelta nakki.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa.

Eikö ole hyvä että opettajina on edelleen ne samat "rassarit ja leipurit", joilla on vankka kokemus alasta? AMK:n opettajille kun on eduksi että heillä on ajantasaista kokemusta myös käytännön työelämästä. Kun sanot että heillä oli säädetty aika "soveltua" korkeakoulun opettajiksi, niin he hankkivat lisäpätevyyttä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vai oletko sitä mieltä että AMK:n opettajana olisi pelkästään teoriatietoa hankkinut maisteri/lisensiaatti/tohtori pätevämpi?

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa.

Eikö ole hyvä että opettajina on edelleen ne samat "rassarit ja leipurit", joilla on vankka kokemus alasta? AMK:n opettajille kun on eduksi että heillä on ajantasaista kokemusta myös käytännön työelämästä. Kun sanot että heillä oli säädetty aika "soveltua" korkeakoulun opettajiksi, niin he hankkivat lisäpätevyyttä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vai oletko sitä mieltä että AMK:n opettajana olisi pelkästään teoriatietoa hankkinut maisteri/lisensiaatti/tohtori pätevämpi?

No nimenomaan näin.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa.

Eikö ole hyvä että opettajina on edelleen ne samat "rassarit ja leipurit", joilla on vankka kokemus alasta? AMK:n opettajille kun on eduksi että heillä on ajantasaista kokemusta myös käytännön työelämästä. Kun sanot että heillä oli säädetty aika "soveltua" korkeakoulun opettajiksi, niin he hankkivat lisäpätevyyttä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vai oletko sitä mieltä että AMK:n opettajana olisi pelkästään teoriatietoa hankkinut maisteri/lisensiaatti/tohtori pätevämpi?

Minulla ei ole kompetenssia suoraan arvioida tarvittavaa pätevyyttä - siihen voinee vastata ketjussa esiintyvä AMK-opettajan tytär. Muistan nähneeni kuitenkin useita kehotuksia pätevöitymisen jouduttamiseksi määräajan jälkeen. Mutta siitähän on toki vuosia - eipä silti liene kaikki heistä eläköitynyt vieläkään. Ja ei heiltä itseltään tosiaan kysytty, haluavatko vielä kymmenien työvuosien jälkeen joko pätevöityä virallisesti vai saada kenkää.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa.

Eikö ole hyvä että opettajina on edelleen ne samat "rassarit ja leipurit", joilla on vankka kokemus alasta? AMK:n opettajille kun on eduksi että heillä on ajantasaista kokemusta myös käytännön työelämästä. Kun sanot että heillä oli säädetty aika "soveltua" korkeakoulun opettajiksi, niin he hankkivat lisäpätevyyttä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vai oletko sitä mieltä että AMK:n opettajana olisi pelkästään teoriatietoa hankkinut maisteri/lisensiaatti/tohtori pätevämpi?

Meiltä löytyy opettajista tohtoria, yliopettajaa, lehtoria ja sitten niitä, joilla on opetettavan alan työkokemusta takana 20 vuotta, jonka jälkeen ovat hankkineet opettajan pätevyyden.

Tyytyväinen olen ollut opettajiimme. Ja heidän taustojensa monipuolisuus on ollut etu.

 

Vaikka koulutus ei luonnollisestikaan määrittele ihmistä, olisi kiva saada vertaistukea ennen kaikkea korkeakoulutetuista (yliopistossa opiskelevista/opiskelleista) äideistä - ja toki muistakin.

Minkälaiseen ongelmaan kaipaat vertaistukea?

Lisäksi olen miettinyt jonkin verran sitä, tarkastelevatko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat perhe-elämää erilaisesta näkökulmasta kuin ne yksilöt, joiden koulutustaustat ovat toisenlaiset.

oletko sukusi ainoa ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleva henkilö??

voin vastata, että akateemisia ollaan jo useammassa polvessa sekä mies että minä ja ihan tavallista lapsiperheen arkea eletään. siis ei "tarkastella perhe-elämää tieteen näkökulmasta"!!

Kysyin lähinnä sen vuoksi, että lähisukuni on akateemisesti koulutettu. Olen havainnut, että sukuni suhtautuminen perheeseen on pitkälti toisenlainen kuin niillä, joilla ylempää korkeakoulutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa ei ole. Saatan toki kuvitellakin. Itse en siis osaa perhe-elämään mitään kantaa ottaa, sillä minulla ei lapsia vielä ole. (Tutkintokin on vielä pahasti kesken: olen vasta yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joten siksi olen kiinnostunut perhe-elämän ja opiskelun yhdistämiskokemuksistanne. Kiitos paljon niistä asiallisista vastauksista, jotka ovat käsitelleet perhe+opiskelu-kombinaatiota!)

Äitini on valmistunut kauppakorkeasta, isä lääkiksestä, veli teknillisestä korkeakoulusta ja minä ja siskoni AMK:sat. Meillä kaikilla on hyvin samantyyppinen suhtautuminen perheeseen.

Vai olisiko minulla ja siskollani tämän AMK -taustan takia siis jollakin todennäköisyydellä erilainen suhde perheeseen kuin muilla, yliopistokoulutetuilla, perheenjäsenillämme?

Niin että ap, voisitko vastata tähän? Kun itse kuitenkin aloitusvietissäsi vedit niin tiukan lanjauksen juurikin yliopisto- ja AMK -taustaisten välille niin miten siis ajattelit sen näkyvän käytännössä erilaisena suhtautumisena perheeseen?

 

Vaikka koulutus ei luonnollisestikaan määrittele ihmistä, olisi kiva saada vertaistukea ennen kaikkea korkeakoulutetuista (yliopistossa opiskelevista/opiskelleista) äideistä - ja toki muistakin. Tein ketjun ajatellen pelkästään yliopistoa, sillä ammattikorkeakoululaisia täälläkin on sen verran runsaasti, että yliopisto jää auttamatta jalkoihin, eikä yliopistolle näin ollen anneta sitä arvoa tiedeinstituutiona, jonka se ansaitsisi. Sen vuoksi tämä keskustelu on suunnattu ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleville ihmisille.

Mitä te olette opiskelleet/opiskelette? Kuinka monella opiskelevalla on perhe? Kuinka olette pärjänneet?

opiskelin humanistisen alan tutkinnon ennen lapsia ja pärjäsin hyvin. opiskelin noin 300 opintoviikkoa, jotta varmistaisin työn saannin ja silti olen tällä hetkellä työtön. työpaikkoja on vaan vanhusten hyysääjille: lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

Hirveetä mutupropagandaa ilman mitään faktapohjaa. Opistoista valmistuneista teknikoista tuli uudistuksen myötä ammattitutkintoja ja insinööri (AMK) ja kaikki -nomit tuli sitten siihen päälle ihan uusina tutkintoina. Mä en vieläkään käsitä tätä yhteyttä ammattikouluihin, joku sitä vaan sitkeesti jaksaa nostaa pinnalle. Suomessa oli tarvetta duaalimallille, teollisuuteen tarvittiin tekijöitä, ei pelkkiä mitään käytännön töitä osaamattamia diplomi-insinöörejä. Ja kansainvälisestikin verrattuna, bachelor-tason koulutus on Suomessa on hyvää. Ja opettajinakin meillä vain DI:tä ja tohtoreita. Missäs niitä leipureita löytyy?? Kerro nyt tietos.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa.

Eikö ole hyvä että opettajina on edelleen ne samat "rassarit ja leipurit", joilla on vankka kokemus alasta? AMK:n opettajille kun on eduksi että heillä on ajantasaista kokemusta myös käytännön työelämästä. Kun sanot että heillä oli säädetty aika "soveltua" korkeakoulun opettajiksi, niin he hankkivat lisäpätevyyttä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vai oletko sitä mieltä että AMK:n opettajana olisi pelkästään teoriatietoa hankkinut maisteri/lisensiaatti/tohtori pätevämpi?

Minulla ei ole kompetenssia suoraan arvioida tarvittavaa pätevyyttä - siihen voinee vastata ketjussa esiintyvä AMK-opettajan tytär. Muistan nähneeni kuitenkin useita kehotuksia pätevöitymisen jouduttamiseksi määräajan jälkeen. Mutta siitähän on toki vuosia - eipä silti liene kaikki heistä eläköitynyt vieläkään. Ja ei heiltä itseltään tosiaan kysytty, haluavatko vielä kymmenien työvuosien jälkeen joko pätevöityä virallisesti vai saada kenkää.

Ammattikorkeakoulu perustettiin usein ammattikoulun yhteyteen ja osin sulautettuna riippuen alasta, mutta useat näistä ovat jälkeen päin eriytyneet selvemmin omiksi oppilaitoksiksiin. Ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut ovat yhä eri asioita ja niillä on eri tarkoitus. Eli ammattikouluihinkin yhä tarvitaan opettajia, joskin tosiaan useilla opintoaloilla tulos oli tuo uudelleenkoulutusvaatimus.

 

Se on katsos niin että jos ammattikoulu ja AMK ovat samalla tontilla niin opetushan on niissä ihan samanlaista. Ja opettajat kanssa. On vaan muodon vuoksi laitettu eri nimi että saadaan eri tutkinnoilla ihmisiä pihalle.

Hei oikeesti

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

Hirveetä mutupropagandaa ilman mitään faktapohjaa. Opistoista valmistuneista teknikoista tuli uudistuksen myötä ammattitutkintoja ja insinööri (AMK) ja kaikki -nomit tuli sitten siihen päälle ihan uusina tutkintoina. Mä en vieläkään käsitä tätä yhteyttä ammattikouluihin, joku sitä vaan sitkeesti jaksaa nostaa pinnalle. Suomessa oli tarvetta duaalimallille, teollisuuteen tarvittiin tekijöitä, ei pelkkiä mitään käytännön töitä osaamattamia diplomi-insinöörejä. Ja kansainvälisestikin verrattuna, bachelor-tason koulutus on Suomessa on hyvää. Ja opettajinakin meillä vain DI:tä ja tohtoreita. Missäs niitä leipureita löytyy?? Kerro nyt tietos.

Täällä ulkomaisilla työmarkkinoilla tosiaan suomalaisella bachelor -tutkinnolla työllistyminen on ollut hyvää. Mun kansainvälisessä työyhteisössä suurimmalla osalla on bachelor -tutkinto. Jotkut ovat lähteneet opiskelemaan sen päälle Master's -tutkintoa (onnistuu myös firmani kautta työn ohessa).

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

Hirveetä mutupropagandaa ilman mitään faktapohjaa. Opistoista valmistuneista teknikoista tuli uudistuksen myötä ammattitutkintoja ja insinööri (AMK) ja kaikki -nomit tuli sitten siihen päälle ihan uusina tutkintoina. Mä en vieläkään käsitä tätä yhteyttä ammattikouluihin, joku sitä vaan sitkeesti jaksaa nostaa pinnalle. Suomessa oli tarvetta duaalimallille, teollisuuteen tarvittiin tekijöitä, ei pelkkiä mitään käytännön töitä osaamattamia diplomi-insinöörejä. Ja kansainvälisestikin verrattuna, bachelor-tason koulutus on Suomessa on hyvää. Ja opettajinakin meillä vain DI:tä ja tohtoreita. Missäs niitä leipureita löytyy?? Kerro nyt tietos.

No en tietenkään kerro. Mut jos kiinnostusta riittää niin sopii tarkastella sitä ikuisuus klisettä ent. merkonomi vs. maaseututradenomi. Ja insinöörit ja sairaanhoitajat oli aikaisemmin eri katon alla kun nykyiset restonomit, estenomit jne. Tottakai on ymmärrettävää että 1600-luvulta rakentunut tiedeyhteisö on eri asia kun uuden vuosituhannen massiivinen hallintouudistus. Ja samanlaisia ovat tietyllä tapaa kaikki nykyiset hallintouudistukset - entisen pohjalle rakennetaan uutta ihan loogisesti. Mutta ammatillisen koulutuksen juuret juontavat nekin vuosisatojen taakse ja siksi AMK-järjestelmän rakentaminen Suomessa näyttää ns. kosmeettisesti keinotekoiselle. Mutta minulla ei ole tarvetta tätä asiaa jauhaa enempää. Pääasia että työmarkkinat on tyytyväisiä (tosin kaikki akateemiset naiset ei, sillä meidänkin lukumäärä on kasvanut hurjasti ja miesrekrytoijat eivät palkkaa akateemista naista, jos AMK-tutkinnon suorittaneen saa samaan hommaan samaan hintaan niin ei käy arvolle liikaa).

 

On tainnut keskustelu taas vähän rönsyillä

Olen valmistunut jo ajat sitten. Opiskelin yhtä humanistista alaa. Mulla oli oopinnot loppusuoralla, kun huomasin olevani raskaana. Pistin töpinäksi ja valmistuin mahdollisimman nopeasti. Näin jäkikäteen ajatellen, olisi ollut fiksumpaa tehdä lapset jo opiskeluaikana. Vastavalmistuneena en saanut edes työttömyyskorvausta. Pain kotivuoden jälkeen töitä on vaikea hakea.

 

Vaikka koulutus ei luonnollisestikaan määrittele ihmistä, olisi kiva saada vertaistukea ennen kaikkea korkeakoulutetuista (yliopistossa opiskelevista/opiskelleista) äideistä - ja toki muistakin.

Minkälaiseen ongelmaan kaipaat vertaistukea?

Lähinnä pohdin, kuinka täysipäiväinen yliopisto-opiskelu on yhdistettävissä perheen perustamiseen.

Lisäksi olen miettinyt jonkin verran sitä, tarkastelevatko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat perhe-elämää erilaisesta näkökulmasta kuin ne yksilöt, joiden koulutustaustat ovat toisenlaiset.

Pahoittelen, mikäli otsikointi vaikutti provosoivalta. Tarkoitukseni ei suinkaan ollut dissata AMK-opiskelijoita, vaan yritin muotoilla asiani lyhyesti ja mahdollisimman informatiivisesti.

Sun kannattaa ehkä joku toinen päivä yrittää uutta avausta ja jollakin toisella palstalla. Täällä on vaan jeesustelijoita, peesaajia, komppaajia ja muita paskanjauhajia.

Minulla on yhdet opinnot valmiit, mutta olen ajatellut jatkaa opintoja. En tiedä, miten se onnistuisi, rahallisesti ja muutenkaan, kun meillä ei ole täällä sukulaisia; isovanhempia tai sisaruksia.

Minustakin olisi kiva kuulla jotakin asiallisia juttuja.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

Hirveetä mutupropagandaa ilman mitään faktapohjaa. Opistoista valmistuneista teknikoista tuli uudistuksen myötä ammattitutkintoja ja insinööri (AMK) ja kaikki -nomit tuli sitten siihen päälle ihan uusina tutkintoina. Mä en vieläkään käsitä tätä yhteyttä ammattikouluihin, joku sitä vaan sitkeesti jaksaa nostaa pinnalle. Suomessa oli tarvetta duaalimallille, teollisuuteen tarvittiin tekijöitä, ei pelkkiä mitään käytännön töitä osaamattamia diplomi-insinöörejä. Ja kansainvälisestikin verrattuna, bachelor-tason koulutus on Suomessa on hyvää. Ja opettajinakin meillä vain DI:tä ja tohtoreita. Missäs niitä leipureita löytyy?? Kerro nyt tietos.

No en tietenkään kerro. Mut jos kiinnostusta riittää niin sopii tarkastella sitä ikuisuus klisettä ent. merkonomi vs. maaseututradenomi. Ja insinöörit ja sairaanhoitajat oli aikaisemmin eri katon alla kun nykyiset restonomit, estenomit jne. Tottakai on ymmärrettävää että 1600-luvulta rakentunut tiedeyhteisö on eri asia kun uuden vuosituhannen massiivinen hallintouudistus. Ja samanlaisia ovat tietyllä tapaa kaikki nykyiset hallintouudistukset - entisen pohjalle rakennetaan uutta ihan loogisesti. Mutta ammatillisen koulutuksen juuret juontavat nekin vuosisatojen taakse ja siksi AMK-järjestelmän rakentaminen Suomessa näyttää ns. kosmeettisesti keinotekoiselle. Mutta minulla ei ole tarvetta tätä asiaa jauhaa enempää. Pääasia että työmarkkinat on tyytyväisiä (tosin kaikki akateemiset naiset ei, sillä meidänkin lukumäärä on kasvanut hurjasti ja miesrekrytoijat eivät palkkaa akateemista naista, jos AMK-tutkinnon suorittaneen saa samaan hommaan samaan hintaan niin ei käy arvolle liikaa).

Ja sillä että Suomessa haluttiin myös yhtenäistää koulutusjärjestelmää muun maailman ja ennen kaikkea muiden EU -maiden kanssa, ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Eikä sillä, että ilman AMK -tutkintoja puuttuisi opintojärjestelmästä kokonainen porras?

Johan tämä yliopistouudistuskin tavoittelee aivan samaa asiaa; yliopistojärjestelmän yhtenäistämistä muun maailman yliopistojen kanssa.

Olet ihan oikeassa tuodessasi esiin nuo vuosisadat, joiden aikana yliopisto on ollut se 'ainoa oikea'. Kuitenkaan nykymaailman vaatimuksiin se ei enää vastaa. On turhaa ylikouluttaa ihmisiä työhön, johon saa pätevyyden ja tarvittavat tiedot myös käytännönläheisemmälle opiskelulla. Esimerkiksi jokaisen liike-elämässä olevan ei tarvitse olla ekonomi menestyäkseen alallaan.. Joten annetaan yliopistolle se arvo mikä sille kuuluu ja AMK:lle omansa.

 

5,5 vuotta sitten valmistuin maisteriksi, alaa en halua kertoa täällä. Aloin opiskelemaan kun meillä oli 1 lapsi, kakkonen syntyi opiskelujen keskelle ja kolmonen siinä vaiheessa kun gradua olis pitäny alkaa tehdä. Siirsin sitä hieman. Lastenhoito järjestyi paljon helpommin kuin nyt kun olemme miehen kanssa molemmat töissä. Opiskelimme siis yhtä aikaa yliopistossa, eikä siitä ollut mitään haittaa,päinvastoin. Tuntui,että aikaa ja jaksamista oli lapsille enemmän ja opiskelu selkeästi motivoituneempaa. Biletys ja muu hömpötys jäi,ja keskityin oleelliseen. Ihan hyvät muistot on noilta ajoilta, eli itse ainakin koen ihan luonnollisena sen,että opiskelijalla voi olla jo perhettä enemmänkin.

 

Hmm. Kiitos tiedosta - itsekkin kävelin meidän laitokselle papereilla. Piti vielä sanoa, että AMK-järjestelmä "räjäytettiin" suoraan ammattikoulujen perusteille ja opettajille oli säädetty tietty aika soveltua korkeakouluopettajakelpoisiksi. Siellä ne samat vanhat rassarit ja leipurit edelleen touhuaa. Ja olen ollut maakunnallisen 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtavassa luottamuselimessä jäsenenä joten tiedn, mistä kirjotan.

Hirveetä mutupropagandaa ilman mitään faktapohjaa. Opistoista valmistuneista teknikoista tuli uudistuksen myötä ammattitutkintoja ja insinööri (AMK) ja kaikki -nomit tuli sitten siihen päälle ihan uusina tutkintoina. Mä en vieläkään käsitä tätä yhteyttä ammattikouluihin, joku sitä vaan sitkeesti jaksaa nostaa pinnalle. Suomessa oli tarvetta duaalimallille, teollisuuteen tarvittiin tekijöitä, ei pelkkiä mitään käytännön töitä osaamattamia diplomi-insinöörejä. Ja kansainvälisestikin verrattuna, bachelor-tason koulutus on Suomessa on hyvää. Ja opettajinakin meillä vain DI:tä ja tohtoreita. Missäs niitä leipureita löytyy?? Kerro nyt tietos.

No en tietenkään kerro. Mut jos kiinnostusta riittää niin sopii tarkastella sitä ikuisuus klisettä ent. merkonomi vs. maaseututradenomi. Ja insinöörit ja sairaanhoitajat oli aikaisemmin eri katon alla kun nykyiset restonomit, estenomit jne. Tottakai on ymmärrettävää että 1600-luvulta rakentunut tiedeyhteisö on eri asia kun uuden vuosituhannen massiivinen hallintouudistus. Ja samanlaisia ovat tietyllä tapaa kaikki nykyiset hallintouudistukset - entisen pohjalle rakennetaan uutta ihan loogisesti. Mutta ammatillisen koulutuksen juuret juontavat nekin vuosisatojen taakse ja siksi AMK-järjestelmän rakentaminen Suomessa näyttää ns. kosmeettisesti keinotekoiselle. Mutta minulla ei ole tarvetta tätä asiaa jauhaa enempää. Pääasia että työmarkkinat on tyytyväisiä (tosin kaikki akateemiset naiset ei, sillä meidänkin lukumäärä on kasvanut hurjasti ja miesrekrytoijat eivät palkkaa akateemista naista, jos AMK-tutkinnon suorittaneen saa samaan hommaan samaan hintaan niin ei käy arvolle liikaa).

Ja sillä että Suomessa haluttiin myös yhtenäistää koulutusjärjestelmää muun maailman ja ennen kaikkea muiden EU -maiden kanssa, ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Eikä sillä, että ilman AMK -tutkintoja puuttuisi opintojärjestelmästä kokonainen porras?

Johan tämä yliopistouudistuskin tavoittelee aivan samaa asiaa; yliopistojärjestelmän yhtenäistämistä muun maailman yliopistojen kanssa.

Olet ihan oikeassa tuodessasi esiin nuo vuosisadat, joiden aikana yliopisto on ollut se 'ainoa oikea'. Kuitenkaan nykymaailman vaatimuksiin se ei enää vastaa. On turhaa ylikouluttaa ihmisiä työhön, johon saa pätevyyden ja tarvittavat tiedot myös käytännönläheisemmälle opiskelulla. Esimerkiksi jokaisen liike-elämässä olevan ei tarvitse olla ekonomi menestyäkseen alallaan.. Joten annetaan yliopistolle se arvo mikä sille kuuluu ja AMK:lle omansa.

Peesaan etenkin viimeistä kappalettasi. Hommahan karkasi käsistä 1990-lamavuosina kun oma sukupolveni pakeni työttömyyttä oppilaitoksiin. Nyt meillä on puolestaan koko joukko työttömiä vastavalmistuneita ammatillisen koulutuksen tuottamia rakennusalan ammattilaisia vuosituhannen alun rakennusbuumin ja tähtitieteellisten liksojen ansiosta. Ammattikorkealla onkin merkittävä rooli tämän ristiriidan tasapainottamisessa. AMK-tutkinto on loppuunsa aika joustava työmarkkinoiden vaatimuksissa tilanteesta riippuen.