Korkea hemoglobiini ja lapsettomuus

Osaako joku sanoa, onko korkeasta hemoglobiiniarvosta haittaa raskaumiselle? Mietin, koska olemme selittämättömästi lapsettomia ja hemoglobiiniarvoni on aina ollut n. 148 :ashamed:

 

Samaa olen minäkin miettinyt kun mulla on veret jo 155, liian korkeat. Ajattelin ottaa seuraavaan pas-hoitoon minidisperiinin käyttöön. Syödään monipuolisesti kaikenlaista ruokaa sekä koti että pitsaa. En tiedä sitten miten saisi madaltumaan arvot, meillä on suvussa miehillä yli 160 arvot kaikilla. Ajattelin kysyä seuraavan kerran kun käyn lääkärissä asiasta.

 

Samoin täällä, kaikkea ruokaa syödään ja lisäksi kuntoillaan reippaasti 4xviikko. Täytyypä kysyä torstaina lääkäriltä, kun on seurantaultra ja verikoekin =)

 

Hei Anni mitä lääkäri sanoi noista arvoista? Oltiin pudottu jo vaikka kuin kauas.... mutta jäin miettimään asiaa.

 

Minä en näe, miksi ihmeessä veren korkea punasolupitoisuus aiheuttaisi lapsettomuutta? Jos raskaus alkaa, on korkea hemppa pikemminkin hyvä asia. ASA-lääkkeitä ei kannata syödä ominpäin. Tulehduskipulääkkeiden on havaittu haittaavan raskautumista.

 

Heippa vaan!

Lääkärin mukaan liian korkea hemoglobiini voi tukkia kohdunseinämän ohuita verisuonia jolloin kiinnityminen vaikeutuu. Siksi monille määrätään asperiinikuuri lääkkeeksi :wave:

 

Hei! Enpä oo minäkään aatellut asiaa, mutta mulla ollut aina hb 140- peräti 163 ja ollaan yritetty lasta jo 3 vuotta. Meillekään ei oo mitään syytä löytynyt joten ehkä syy on tossa hb:ssä?

 

Kyllä tuo lääkärin sanominen on nyt ymmärretty väärin. Tukostaipumus johtuu aivan muista tekijöistä, ei hemoglobiinin määrästä. Käsittääkseni syitä tähän on monia, mm. perinnöllinen geenivirhe. Tukostaipumuksen tutkimiseen otetaan erinäisiä kokeita. Jos potilaalla todetaan tukostaipumus, on kyse siitä, että muodostuvassa istukassa ei veri kierrä ja varhainen keskenmeno tapahtuu. Kohdun verenkierrolla ei ole havaittu olevan yhteyttä raskautumiseen. Tästä löytyy tietoa mm. hiljattain julkaistusta väitöskirjasta.

Edelleenkään ASAlääkkeitä ei kannata popsia ominpäin.

 

Lääkäri kyllä mainitsi eri näkemyksistä ja tuosta väitöskirjasta (teoriaan pohjautuvasta).

Tukostaipumus on harvinaista, kun puolestaan lähes puolella pas- yms. lapsettomuushoidoissa käyville määrätään asperiinia.

 

\

Kyllä tuo lääkärin sanominen on nyt ymmärretty väärin. Tukostaipumus johtuu aivan muista tekijöistä, ei hemoglobiinin määrästä. Käsittääkseni syitä tähän on monia, mm. perinnöllinen geenivirhe. Tukostaipumuksen tutkimiseen otetaan erinäisiä kokeita. Jos potilaalla todetaan tukostaipumus, on kyse siitä, että muodostuvassa istukassa ei veri kierrä ja varhainen keskenmeno tapahtuu. Kohdun verenkierrolla ei ole havaittu olevan yhteyttä raskautumiseen. Tästä löytyy tietoa mm. hiljattain julkaistusta väitöskirjasta.

Edelleenkään ASAlääkkeitä ei kannata popsia ominpäin.

Mua vähän ihmetyttää tämänkaltaiset kommentit. Jos Suomessa on tehty joku yks väitöskirja, niin ei se välttämättä päde jokaiseen tilanteeseen. Minä en ainakaan saanut siitä selvää, että miten siinä ko väitöskirjassa oli edes todettu se, että selittämättömissä tapauksissa kohtuverenkierrolla ei ei olisi vaikutusta???? Tässä sitä paitsi alun perin puhuttiin kiinnittymisen vaikeutumisesta korkean hemoglobiinin takia EI varhaisesta keskenmenosta, joka voi aiheutua tukostaipumuksen takia. Kukahan sitten on alunperin keksinyt että verenkiertoa edistävät lääkkeet auttavat raskautumisessa? Varmaan sekin on alunperin perustunut johonkin tutkimukseen tai väitöskirjaan tai muuhun. Jos ei mitään muuta vikaa ole löytynyt ja on kymmeniä kiertoja yrittänyt tulla raskaaksi, niin mitä haittaa siitä disperinistä/asperinista voi enää siinä vaiheessa olla. Sitä paitsi jollain disperin/asperin on tepsinyt....

 

\

\

Kyllä tuo lääkärin sanominen on nyt ymmärretty väärin. Tukostaipumus johtuu aivan muista tekijöistä, ei hemoglobiinin määrästä. Käsittääkseni syitä tähän on monia, mm. perinnöllinen geenivirhe. Tukostaipumuksen tutkimiseen otetaan erinäisiä kokeita. Jos potilaalla todetaan tukostaipumus, on kyse siitä, että muodostuvassa istukassa ei veri kierrä ja varhainen keskenmeno tapahtuu. Kohdun verenkierrolla ei ole havaittu olevan yhteyttä raskautumiseen. Tästä löytyy tietoa mm. hiljattain julkaistusta väitöskirjasta.

Edelleenkään ASAlääkkeitä ei kannata popsia ominpäin.

Mua vähän ihmetyttää tämänkaltaiset kommentit. Jos Suomessa on tehty joku yks väitöskirja, niin ei se välttämättä päde jokaiseen tilanteeseen. Minä en ainakaan saanut siitä selvää, että miten siinä ko väitöskirjassa oli edes todettu se, että selittämättömissä tapauksissa kohtuverenkierrolla ei ei olisi vaikutusta???? Tässä sitä paitsi alun perin puhuttiin kiinnittymisen vaikeutumisesta korkean hemoglobiinin takia EI varhaisesta keskenmenosta, joka voi aiheutua tukostaipumuksen takia. Kukahan sitten on alunperin keksinyt että verenkiertoa edistävät lääkkeet auttavat raskautumisessa? Varmaan sekin on alunperin perustunut johonkin tutkimukseen tai väitöskirjaan tai muuhun. Jos ei mitään muuta vikaa ole löytynyt ja on kymmeniä kiertoja yrittänyt tulla raskaaksi, niin mitä haittaa siitä disperinistä/asperinista voi enää siinä vaiheessa olla. Sitä paitsi jollain disperin/asperin on tepsinyt....

Väitöskirjassa sanotaan todella selvästi, että mitatulla kohtuverenkierrolla ei ollut yhteyttä lapsettomuuteen selittämättömissä tapauksissa. Olet ihan oikeassa siinä, että tässä oli alunperin kyse kiinnittymisestä, ei varhaisista keskenmenoista. Mutta juuri varhaisiin keskenmenoihin ASA-lääkkeet auttavat eivät kiinnittymiseen. Tässä keskustelussa käsitteet tukostaipumus ja kiinnittyminen ovat tainneet mennä hieman sekaisin mutta ihmekös tuo kun aihepiiri on vaikea. Kiinnittymisestä tiedetään todella vähän, edes hatchingin vaikutusta ei tarkkaan tiedetä, mutta silti sitä käytetään.

Ko. väitöskirja on käsittääkseni ainoa tutkimuskokonaisuus, jossa on tarkasteltu selittämättömän lapsettomuuden syitä väestössä, joten onhan se sentään jotain. Pubmedistä etsin hakusanoilla hemoglobin ja infertility eikä äkkiseltään katsoen juuri ko. asiaa tutkivia juttuja tullut. Joten jos tiedätte viitteitä asiasta, olisi todella mukava lukea.

 

Moikka!
Pakko kirjoittaa, kun oli niin mielenkiintoinen aihe.
Kysyin viime keskiviikkona, käydessäni ultrassa tarkistuttamassa kohdun limakalvoni (tarkoitus mennä PAS:iin), lääkäriltäni onko korkealla hemoglobiinilla tekemistä minun ongelmani kanssa. Eli limakalvot aivan liian ohuet, eikä zumenon tai estradot auttaneet tässä asiassa. Hän ei ollut asiasta varma, joten lupasi keskustella kolleegoidensa kanssa ja lähettää asiasta minulle postia (lääkäreillä tapaaminen huomenna). Minulle määrättiin mini disperiinit ja vaikka hormoonihoidot on nyt keskeytetty, koska toivottua tulosta ei toistaiseksi aikaiseksi saatu, disperiiniä kuuria pitää jatkaa ainakin syksyyn!!!
Lisäksi hoitaja ehdotti että voisin mennä verenluovutukseen, jos se vaikuttaisi hieman alentavasti hemoglobiiniini (160).
Käsittääkseni, kun hemoglobiini on korkea on veri aika "paksua" joten voisi kuvitella että veren virtaavuus ei ole hyvä ja disperiinit taas parantavat virtaavuutta. Voin olla hyvinkin väärässä?!?

Minä ainakin jatkan mini disperiinien popsimista ja toivon että syksyllä asiani ovat parantuneet.

 

Minä taas uskon että meidän PAS poika sai alkunsa juuri sen takia että söin asperiinia. Annos oli 50mg eli siis 1/8 osa normaalista asperiinista. Yksi normaali asperiinitablettihan on 400mg. Että en kyllä usko että normaalilla ihmisellä jolla ei ole mitään verenvuototautia tms. tuo määrä asperiinia haittaa ollenkaan. Kyllähän noita asperiineja määrätään päivittäiseen käyttöön vaikka mihin. Niin ja sitä asperiinia söin siis 2vkoa ennen PASsia ja plussatestin jälkeen enää viikon pari.

 

Kiitos Anni ja muut! Eli käympäs ostamassa tabuja apteekista kun on juuri se kaksi viikkoa passiin aikaa.

 

Nosto :attn: Toivoisin tuoreita kommentteja ja viimeisintä tietoa. Itselläni hb 164 ja kiinnittymisessä ongelmaa...

 

mulla hb aina 150 ylikin, ja raskauduin toisesta inssistä (olen siis itseellinen äiti siksi inseminaatio)
eli ei mitään ongelmaa raskautumisessa vaikka hemppa megakorkea, raskaudenaikana hemppa laski ja siihen neuvolassa kätilö sanoi, että hyvä jotta laskee, koska se helpottaa istukan toimintaa, liian korkea hb= veri kulkee huonommin istukassa ( näin mie siis ymmärsin) lopulta imetysaikana sain hankittua itselleni anemian, mutta nyt taas 11 kk synnytyksestä hb on 140.

 

Itselläni on hb aina ollut 150-168. Ja raskauduin heti ensimmäisestä kierrosta, ja hb oli 152 rv10. Joten ei se korkea hb aina päde. Kaiken kaikkiaan raskauteni alkoi kaksosraskautena ,mutta toinen sikiö lopetti kehittymisen rv 6, mutta toinen porskuttaa mukana ainakin vielä.