Toggle sidebar

Kommentteja kaipaisin -miehistä taas....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

väsynyt äiti

Vieras
Jälleen kerran tuo ukko ottaa kupoliin. Ei ymmärrä että lapsen myötä senki elämä on väistämättä muuttunu. On keskusteltu asiasta, jaksaa olla isä lapselleen taas pari päivää, sitten alkaa taas omissa menoissa/harrastuksissa juoksu työn päälle. Lapsen kanssa ei haluis kahestaan olla yhtään, ehkä max puoli tuntia, mielellään seuraa kyllä kun minä touhuan pojan kanssa. Ei siinä mitään mutta kohta vuosi tätä rataa eletty, koetan hoitaa kodin lapsenhoidon sivussa, mies auttaa siloin ku sitä huvittaa. Omia menoja ei luonnollisestikaan mulla oo. Miten ihmeessä sais miehen ottamaan vastuuta enemmän???Se oottaa aikaa kun poika kasvaa mutta haluuko poika sen kans olla enää sitten kun nytkin viettää niin pikku hetkiä. Harmittaa todella pojankin puolesta.
Kiitti jos jaksoit lukea, toivoisin asiallisia kommentteja.
 
toisen tulo muutti meillä järjestystä. Mies hokas, että hän on tarpeellinen. Omat menot väheni kertaheitolla. Oikeastaan oli pakko, kun tokaa odottaessa makasin sairaalassa kuukauden. Miehen oli hoidettava esikoista :).
 
Meil tyttö kohta 8kk ja ihan sama homma. Oon alkanu jo luopuu toivosta ja miettiny eroakin. Isä lapsen kans vaan sillon kun pyydän tai sanon et nyt lähden käymään esim. kaupassa. Vapaaehtosesti ei lapsen kans mee leikkimään. Ollaan seurusteltu kohta 8 vuotta ja vasta lapsen syntymän jälkeen huomasin miehes tän itsekkään piirteen. Oli itselle aika iso pettymys, kun lasta oli kovasti odotettu ja sitten toinen ei ole edes hänen kanssaan. Sanoo vaan et tarttee omaa aikaa. Mut kauan en rupee kattelemaan, parempi meil tytön kans kahestaan jos homma ei tästä tokene, mie kans hoidan lapsen, kodin ja koiran, yksin.
 
Pitäsköhän vaan marssia ovesta ulos tyyliin tossa on poika mä käyn nyt lenkillä....ei oo helppoo,muutenkin tää elämä tuntuu menevän liikaa miehen ehdoilla ei siis lapsen ehdoilla. On kärtynen tullessaan töistä kun ei voi levähtää koska poika meluaa etc. Poika menee päikkäreille n. 2 h sen jälkeen mutta siellä ei miehen sitten sovi levähtää. Illalla jos nukkumaanmeno pojalla takkuaa niin mies mököttää, hänen pitäs saada jo nukkua... Jos poika kiukuttelee niin mies häipyy ulos. En kyllä kohta enää jaksa tällasta...
 
Vähän samanlaiset kuviot täällä. Mies tosin tekee kotitöitä jonkun verran, mutta vain sen verran kuin minä sanon/määrään. Vauvaa mies tervehtii iloisesti kotiin tullessaan, ja siihen se jääkin ellen pyydä pitämään seuraa. Oma-aloitteisuus siis ihan hakusessa. Ei oo kivaa komentaa toista koko ajan. Ehdotan, että ilmoitat selkeästi milloin toivot omaa aikaa ja pidät siitä kiinni. Ihan sama lähdetkö itse ovesta ulos vai sulkeudutko toiseen huoneeseen, kunhan vastuu lapsesta siirtyy miehelle. Ei mikään ihmelääke, mutta ainoa mikä toimii meillä.
 
Tuntuu vaan niin kummalliselta ettei mies voi oma-aloitteisesti tehä mitään, aina saa sanoa ja olla muistuttamassa, sitten taas mennään pari päivää mutta...ja jos sattuu pojall oleen huonompi hetki niin mies ei kestä sitä yhtään! Raivostuttavaa...
 
"Ensimmäinen lapsi muuttaa äidin, toinen isänkin.". Vanha sanonta, mutta näin kävi meidän tuttavaperheessä. Tosin, jos itse olisin tilallasi, en uskaltaisi ihan heti toista lasta edes harkita. Kuulostaa valitettavan tutulta ja ymmärrän raivosi.

Anna vastuuta miehellesi, lähde sinne lenkille, kauppaan tms. En tarkoita, että vaihdatte lastenhoitovuoroa samantien miehen kotiin tullessa (jos on töistänsä väsynyt), mutta jossain vaiheessa iltaa. Jos miestä ärsyttää, että lapsen nukkumaanmeno takkuaa, pyydä häntä nukuttamaan, jos se onnistuisi paremmin. Siinäpähän näkisi, että lapset ei ole koneita, jotka tekee just niin kuin sanotaan ja heti.

Ihanaa olisi, jos saisitte sovittua sulle edes YHDEN illan viikossa omiin menoihin (jumppa, lenkki tms.). Toivottavasti saatte asianne pian kuntoon eikä eroa tarvitsisi harkita!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa