Kolmen porukassa yhdessä olo tuntuu mahdottomalta...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hyppyri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hyppyri

Vieras
Tilanne siis se että opiskelen amk:ssa ja aloitin opinnot viime syksynä vuosi sitten. :) Tutustuin sitten luokallani kahteen samanikäiseen naiseen. He ovat tunteneet toisensa ja pidempään ja viettäneet paljon vpaa-aikaakin yhdessä, oikeastaan joka päivä. Välillä myös itse saatan päivän jälkeen viettää vielä aikaani heidän kanssaan.

Mutta välillä mulla on vaan niin ulkpuolinen olo... :( He suunnittelevat kovaan ääneen mitä kaikkea voisivat tehdä viikonloppuna, tai koulun jälkeen. Minua ei koskaan pyydetä mukaan enkä kehtaa itse tuppautua... Kyllähän mä sen ymmärrän, että heillä on enemmän puheenaiheita keskenään, mutta ei se oole kiva jos jatkuvasti toiset puhuu omia juttujaan ja suunnittelevat kaikkea mukavaa kokoajan milteimpä.

Sitten he kääntyvät minun puoleeni jos tuntee tarvetta puhua pahaa jostakin henkilöstä tai toisella näistä on ongelmia miehen kanssa.. Kyllä silloin mun pitäisi olla joku parisuhde terapeutti..

Entiedä mikä mussa on vikana kun aina onnistun saamaan lähelleni sellaisia ihmisiä joita mun pitäisi jatkuvasti neuvoa, auttaa ja tukea.. ei siinä muuten mitään mutten saa itse mitään näistä takaisin. Mulla on vaan yksi hyvä ystävä suhde jossa kummatkin tukee ja auttaa toisiaan ja meillä on hauskaa. :)

Tuntuu vaan on jotenkin mahdotonta olla porukassa, aina jää joku ulkopuolelle. :O
 
Koulussa on vähän sama tilanne kuin töissäkin. Eli jos on ystäviä myös vapaa-ajallaan, niin silloin tietysti vietetään yhdessä vapaa-aikaa eikä kutsuta mukaan muita koulu/työkavereita. Ystävyys ja koulu/työkaveruus ovat kaksi eri asiaa, vaikka joskus ystävä saattaakin olla samassa koulussa/työpaikassa. Kaikki koulu/työkaverit eivät kuitenkaan ole ystäviä, joiden kanssa pitäisi olla myös vapaa-ajallaan.
 

Yhteistyössä