Kolme lasta ja nyt raskaana... keskeytys??

[auttakaa]

Auttakaa nyt joku.. Tiedän, että tämä on varmaan väärä paikka avautua aiheesta, ihan varmasti mut haukutaan lyttyyn ja ehkä syystäkin... En vain ole kehdannut puhua asiasta kenellekään, koska olen aikuinen ihminen ja tiedän mikä on ehkäisy, nyt kuinekin kävi näin..
meillä on kolme lasta, nuorin 1-vuotias ja olen taas raskaana.. pelkään, etten jaksa aloittaa valvomista taas uudelleen, kaikkien lasten kanssa ensikuukaudet ovat olleen muutenkin tosi raskaita rintatulehduksineen jne. Ja tämä 1-vuotias kun valvottaa edelleen..
Minulle on tehty lähete keskeytykseen, rv on ajan tullessa kuitenkin jo 8+ ja pelkään, että näin alkion ja vihaan itseäni loppuelämäni ajan..pelkään myös, että jos annan vauvan syntyä, vihaan itseäni, koska en jaksa olla muille lapsilleni niin hyvä äiti kun haluaisin..
Onko täällä neljän lapsen äitejä, miten olette jaksaneet??? Onko muita saman asian kanssa kamppailleita??
Olisin hyvilläni asiallisista kommenteista ja kokemuksista...kiitos..

 

["vieras"]

Täällä kans, ja ehkäisystä huolimatta raskaana. Hetkeäkään en miettinyt keskeytystä, kyllä sitä aina lasten kanssa pärjää mutta se muu arki onkin sitten...en esim jaksa siivota, leipoa, aika paljon syömme eineslihapullia, mutta entä sitten, se on vain väliaikaista ja pieni paha verrattuna siihen että lopettaisin raskauden =)

Yövalvominen on tosiaan raskasta, siihen pitää löytä joku keino. Muuten kyllä pärjätään.

 

[tillukas]

Ymmärrän olosi. Itselleni abortti ei olisi vaihtoehto, mutta olen nähnyt, miten pahimmillaan ihminen voi kohdella vahinkolastaan. Vaikka tuskin sentään nykyään enää vastaavaa annettaisiin tapahtua. Hyväksyisin aborttisi ja sinuna kävisin puhumassa tapahtuman jälkeen jonkun kerran ammattilaisen kanssa asiasta plus huolehtisin jatkossa ehkäisyn takuulla kuntoon.

Jos taas päädyt antaa lapsen tulla, väitän, että kyllä se neljäs siinä samassa menee. Ekaan ja toiseen se muutos on kuulemma suurinta, loppu menee jo painollaan. Ja kyllä sinä pärjäät, pärjäsihän isoäitisi äitikin kahdeksan lapsensa kanssa ilman pesukonetta, tiskikonetta, juoksevaa vettä ja puolivalmisteita. Jos äidit ennen meitä ovat pärjänneet, miksi emme mekin selviäisi

 

[5yh]

Odotan viidettä lasta, yksin, mies lähti kävelee kun sai tietää, että lapsi tulossa. Kuopuksemme tulee olemaan 1,5v kun tämä syntyy. Totta kai ajatus kauhistutti ensin, miten jaksaa kun kuopuskin ollut niin huono nukkumaan ja vanhemmilla lapsilla kauheasti harrastusmenoja yms., mutta ei tullut mieleenikään tehdä aborttia, tiedän, että en kestäisi sitä. Siinä se menee missä muutkin ja lapset kasvavat nopeasti. En stressaa turhaan, teen asiat mahdollisimman helposti.

 

[auttakaa ap]

Kiitos ihanista kommenteistanne <3 Mies oli aluksi ehdottomasti abortin kannalla, mutta jo muutaman päivän kuluttua sanoi, että annetaan tulla, mitä luonto antaa.. on muutenkin ihana isä ja huolehtii lapsista.. eli en tokikaan ole yksin.. tiedän, että en tätä lasta missää nimessä kohtelisi huonosti, vaikka ei suunniteltu olekaan, Eniten pelkään omaa väsymistäni ja sitä kautta muiden lasten "oman onnensa nojaan" joutumista... meillä on myös kaksi koiraa, jotka kaipaavat paljon liikuntaa.. en nyt toki koirien takia keskeytystä ajattele, mutta nekin ovat osa tätä kokonaistilannetta.
Rahatilannekin jännittää, toki saisin ihan hyvää ä-päivärahaa ja mies on töissä.. meillä on suuri talo ja autoonkin mahtuu vielä yksi istuin... voi kun joku antaisi mulle valmiin ratkaisun!!!

 

[auttakaa ap]

..vaikka nyt kun luen tätä omaa tekstiäni, näen oikeastaan ainoan oikean ratkaisun siinä... mua silti pelottaa, että tämä repii meidän perheen... miksi repisi?? en tiedä, kun en osaa ennustaa tulevaa, mutta pelkään, että väsy ajaa meidät miehen kanssa erilleen... lisäksi mulla on aina raskausaikana pahat iho-ongelmat, joiden takia olen tosissaan masentunut ennemmin.. ja taas se alkaisi.. tai en tiedä alkaisko.. tähänkin joku laipallo, mistä näen oikean vastauksen, kiitos....

 

[Rockwood]

Auttakaa nyt joku.. Tiedän, että tämä on varmaan väärä paikka avautua aiheesta, ihan varmasti mut haukutaan lyttyyn ja ehkä syystäkin... En vain ole kehdannut puhua asiasta kenellekään, koska olen aikuinen ihminen ja tiedän mikä on ehkäisy, nyt kuinekin kävi näin..
meillä on kolme lasta, nuorin 1-vuotias ja olen taas raskaana.. pelkään, etten jaksa aloittaa valvomista taas uudelleen, kaikkien lasten kanssa ensikuukaudet ovat olleen muutenkin tosi raskaita rintatulehduksineen jne. Ja tämä 1-vuotias kun valvottaa edelleen..
Minulle on tehty lähete keskeytykseen, rv on ajan tullessa kuitenkin jo 8+ ja pelkään, että näin alkion ja vihaan itseäni loppuelämäni ajan..pelkään myös, että jos annan vauvan syntyä, vihaan itseäni, koska en jaksa olla muille lapsilleni niin hyvä äiti kun haluaisin..
Onko täällä neljän lapsen äitejä, miten olette jaksaneet??? Onko muita saman asian kanssa kamppailleita??
Olisin hyvilläni asiallisista kommenteista ja kokemuksista...kiitos..

Miehesi on myös vastuussa ehkäisystä? Osallistuuko miehesi miten lastenhoitoon? Jaksaminen riippuu myös paljon siittä joudutko hoitamaan kodin ja lapset yksin? Tukiverkkokin on hyvä olla olemassa. Minulla on neljä lasta ikäeroilla 10, 8, 8, 1,
kyllä tästä hengissä selviää, esikoisemme ehti täyttää 2.v kun kaksosemme syntyivät, ja hyvin rullasi sekin arki.
Mietit omaa jaksamistasi ja sen perusteella teet ratkaisun?

 

["Lis"]

Itse tekisin suoraan sanoen keskytyksen, jo nyt kahden lapsen jälkeen. Minulla ei ole voimavaroja enempään.

 

["hei"]

Ap, en osaa antaa muuta neuvoa kuin tämän. Sitten kun tähän ketjuun ilmestyy palstalainen nimeltä Katylina, niin pliis, ÄLÄ lue hänen kommenttejaan. Hän on sairauteen asti menevän fanaattinen abortin vastustaja. Olet varmasti herkässä mielentilassa, eikä sinuun saisi kukaan vaikuttaa vahvalla propagandalla mihinkään suuntaan.

Jos päätät pitää lapsen, niin teidätkö onko kunnassasi mahdollista saada kotihoitoapua kun vauva syntyy? Kaverillani oli miehensä kanssa kaksi alle kouluikäistä lasta ja sitten saivat vielä kaksoset. He saivat jonkin aikaa apua mm. siivoukseen ja isompien lasten ulkoilutukseen.

 

[poikalauman vartija]

Pojat ovat 15, 14, 5 ja 4. Minulla on myös kaksi koiraa. Elämä on melkoista härdelliä vieläkin. Pojat ovat äärimmäisen vilkkaita ja tappelevat keskenään koko ajan...Vauva-ajan olen ollut jatkuvassa univajeessa korvakierteiden ja koliikin vuoksi. Nyt saa jo yöt nukkua, mutta muuten elo neljän kanssa on melkoista kaaosta välillä. Käyn vuorotöissä ja kotona pyykinpesut ym. veivät kaiken vapaa-ajan. Lenkille ehdin ja jaksan aina joskus. Isoilla pojilla on harrastukset, tyttöystävähuolet ym ja vaatii kyllä venymistä lauman arjen pyörittäminen. Silti en antaisi ketään pois, enkä kadu sitä, että ovat noin lyhyillä ikäeroilla aina kahden sarjoissa. Olen ylpeä pojistani, vaikka välillä hermo tähän kaikkeen meneekin. Miehen kanssa meneekin sitten päin helvettiä. Suhde on ollut jo pitkään kuollut ja mietin eroa vakavissani. Se ei vaan ole helppoa lähteä yh:ksi tän lauman kans.... Tsemppiä sulle, mitä ikinä sitten päätätkin!

 

["Ystävä"]

Anna sen syntyä. Vauva-ajasta selviää, mutta kuinka selviää koskaan lapsen menetyksestä?

Miten ihmeessä et pärjäisi, sinullahan on jo rautainen kokemus vauvoista. Varmasti tulevat vuodet ovat raskaita. Mutta raskaat ajat kestää kun katsoo eteenpäin. Miten voisit katsoa eteenpäin tietäen, että lastesi sisarus ei koskaan vietä synttäreitä, kasva aikuiseksi, mene kouluun... Ja että sinä itse sen aiheutit. Jos mietit, että olen syyllistävä, niin ajattele kuinka monin verroin oma mielesi tulisi sinua syyttämään.

 

[No just]

Mä en voi ymmärtää missään tilanteessa perheen äitiä jolla jo lapsia,joka kuitenkin edes voi pitää aborttia vaihtoehtona ja tappaa oman lapsensa vaan siksi ettei jaksa yöllä herätä!! Jos ette lasten kanssa jaksa niin kylläpäs jaksatte ilman ehkäisyä vällyissä viihtyä. Jumankauta. Kaikille mammoille synnärillä kapseli käsivarteen ja ukoille repullinen kortsuja perheenlisäyksen johdosta..

 

["juu"]

Mä en voi ymmärtää missään tilanteessa perheen äitiä jolla jo lapsia,joka kuitenkin edes voi pitää aborttia vaihtoehtona ja tappaa oman lapsensa vaan siksi ettei jaksa yöllä herätä!! Jos ette lasten kanssa jaksa niin kylläpäs jaksatte ilman ehkäisyä vällyissä viihtyä. Jumankauta. Kaikille mammoille synnärillä kapseli käsivarteen ja ukoille repullinen kortsuja perheenlisäyksen johdosta..

Mä olen niin väsynyt jo kahden lapsen kanssa, että en todellakaan jaksais enää kolmatta. Se ei olis hyvä juttu todellakaan lapsillekaan. Se on helppo huudella ihmisen jolla on perusjutut ja oma jaksaminen kunnossa.

 

[No just]

[QUOTE="juu";27392891]Mä olen niin väsynyt jo kahden lapsen kanssa, että en todellakaan jaksais enää kolmatta. Se ei olis hyvä juttu todellakaan lapsillekaan. Se on helppo huudella ihmisen jolla on perusjutut ja oma jaksaminen kunnossa.[/QUOTE]


Jepjep...Mä olen myös äiti.

 

["Ystävä"]

[QUOTE="juu";27392891]Mä olen niin väsynyt jo kahden lapsen kanssa, että en todellakaan jaksais enää kolmatta. Se ei olis hyvä juttu todellakaan lapsillekaan. Se on helppo huudella ihmisen jolla on perusjutut ja oma jaksaminen kunnossa.[/QUOTE]

Jos vaan ikä riittää, kannattaa hankkia sterilisaatio itselle tai miehelle. Siitä ei tule tunnontuskia eikä keltään henki mene. Seksi on riskialtista aina, siksi ei kannata jäädä miettimään ja pelleillä ehkäisyn kanssa. Abortti voi olla henkisesti niin raskas, ettei siitä koskaan toivu. Jos nyt ap: ta miettii, kun hän jo valmiiksi sitä ensimmäisessä viestissään katuu ja silti aikoo sen tehdä.

Olisi karhunpalvelus vaientaa hänen omatuntonsa ja rohkaista asiaan, jota hän tulee suurella todennäköisyydellä katumaan loppuelämänsä.

 

[alkuperäinen]

Huh huh, minkälaisia päiviä nää on olleet.. huomenna olisi aika keskeytykseen, enkä vieläkään ole varma päätöksestäni.. yhtenä päivänä olen yhtä mieltä, toisena toista.. en saa tehtyä mitään, pähkäilen vain tätä asiaa!! Sovittiin miehen kanssa, että annetaan raskauden jatkua, mutta nyt kun mies on töissä ja pohdin asiaa yksin, en taas tiedä mitä haluan

 

[mielipiteeni]

..jos miehesikin on kerran sillä kannalla. Vauva-aika voi olla rankka, mutta voi olla kohtuullisen helppokin. Et voi tietää. Jos teet abortin, ja miehesi olisikin halunnut teidän pitävän vauvan, niin sekin voi pidemmän päälle käydä raskaaksi ja rikkoa parisuhdettakin. Tällä vauvalla olisi varmasti joku tarkoitus syntyä tähän maailmaan, kun se on alkunsa saanut ilmrisesti ehkäisystä huolimatta.

 

[Samassa tilanteessa]

Mä olen lähes samassa tilanteessa, erona se että lapsia 2 ja kolmas olisi nyt yllätyksenä tulossa. Lapsilukumme piti olla ehdottomasti täynnä, mutta nyt olemme päättäneet pitää tämän vauvan. Raskasta on jo nyt, lapset 4 ja 1v ja armoton väsymys ja pahoinvointi. Tämä tuntuu kuitenkin oikeammalta ratkaisulta kuin abortti.