A
"apuapua"
Vieras
Esikoinen on 6-vuotias reipas eskarilainen. Toista lasta on yritetty jo pitempään ja olin henkisesti valmistautunut ettei sitä koskaan tulisikaan. Psyykannut itseäni kovasti siihen "että ei haittaa vaikkei tulisikaan" jne. Nyt kun plussa tuli testiin, alkoikin vastoin odotuksiani hirvittää kaikki.... mitenkä jaksan taas jos vauva valvottaa (kuten ensimmäinen), pelkään että lapsi on vakavasti sairas/vammainen, pelkään että menehdyn synnytykseen itse jne jne... ehkä nämä tästä tasoittuu, mutta tuntuu kauhealta kun välillä jopa ajattelen, että ei olisi ehkä pitänyt yrittää toista ollenkaan...
Tunteet varmasti on heilahdellut suuntaan ja toiseen pettymysten yms. takia. :/
Tunteet varmasti on heilahdellut suuntaan ja toiseen pettymysten yms. takia. :/