KOLMATTA KAIPAAVAT HEINÄKUUSSA

smurffiina84: Mun kaveripiirissä on kans lähinnä omien lasten kanssa samanikäisiä (-02 ja -07) tai lähellä ainakin. Miehen tytöt tulivat mulle suoraan bonuksena eli yhden lapsen yh:sta "suurpeheen" äidiksi

Teillä on poikavalta, meillä akkavalta Mä toivoisin, että saisin vielä yhden prinsessan, prinssillekin kyllä on sijaa, kun on vain 1 poika.

Oletko sä ollut yh:na vai mikä kuvio teillä on? Ei pakko vastata, kun ei periaatteessa kuulu mulle.... mutta utsittaa. Itse jäin tytön kanssa kaksin hänen ollessaan 7,5kk, kun isänsä lähti lätkimään nettirakkautensa perään joka tosin muutti suomeen vasta paaaaaaljon myöhemmin. Tapasin nykyisen mieheni siten, että 4. hääpäivä on kohta käsillä ja siitä vuos aikaisemmin törmättiin ihan oman tyttöseni ansiosta :heart: En siis hirveän kauaa yksikseni kuitenkaan ollut lopulta.

 

Meillä riittää ääntä kans ja huolen pitää yksin toi 3v Miten voikin lähteä paha ääni pienestä pojasta.

Meillä miehellä ei oo lapsia, mulla noi 2 jotka mies on ottanut lähes omakseen.. yh:na ollut syksystä 2006.

Tuon miehen kanssa yhdessä viime vuodesta ja parasta mitä mulle ja lapsille on tapahtunut.

 

mymosa: Ai miten, no siten, että hän on poika Matias(täyttää elokuussa 3v.) on sellainen äänilähde, että alta pois ja virtaa on enemmän kuin kaikissa tytöissä yhteensä! Pojat vaan on niin.....poikia

Ihanaa kuulla, että lapsilla on nykyään ihana isi!! :heart: Meillä mies on kans ottanut Inskulaisen ihan omakseen alusta alkaen. Muistan ikuisesti sen illan, kun rakensivat 2,5h palapeliä uudelleen...ja uudelleen ja juttelivat ihan hiljaa. Ihan kuin mua ei ois ollutkaan ja miehestä tuli siltä istumalta se jota Insku kaipasi lähelleen. Miehen tytsyt nappasivat mut äidikseen ihmeen nopeasti ja vaikka ovat biologisella äidillään tulee ikävä mua ja soittavat mitä kuuluu :heart:
Poju sitten täydensi meidän perheen.... ja nyt olisi vielä yhdelle ainakin paikka täällä..... niin.... olisi.....

 

Mulla on -96 syntynyt teini :saint: ja juuri vuoden täyttänyt vauva/taapero. Aika haastava vuosi takana. Synnytys viime kesänä ei mennyt oppikirjan mukaan ja komplikaatioita tuli, olin siis kipeä aika kauan.

 

Mulla on -96 syntynyt teini :saint: ja juuri vuoden täyttänyt vauva/taapero. Aika haastava vuosi takana. Synnytys viime kesänä ei mennyt oppikirjan mukaan ja komplikaatioita tuli, olin siis kipeä aika kauan.

Tää nuorimmanen on siis nykyisen mieheni kanssa ensimmäinen ja toista yhteistä nyt yritetään. Piti vaan odottaa lääkärin suosituksesta tämä vuosi kiireellisen sektion jälkeen.

 

miuski00 Olin yh. Poikien isä otti ja lähti täysin meidän elämästä 05 vuonna kun nuorempi oli 2kk.
Tämän nykyisen tapasin netin kautta.
Itse haluisin prinsessan kun itsellä vielä ei sellaista ole.

 

Mulla on -96 syntynyt teini :saint: ja juuri vuoden täyttänyt vauva/taapero. Aika haastava vuosi takana. Synnytys viime kesänä ei mennyt oppikirjan mukaan ja komplikaatioita tuli, olin siis kipeä aika kauan.

Meidän vanhin on samaa vuosmallia Tyttö on todella mielenkiintoinen tapaus.....ainakin mitä tulee mun hermojen koetukselle, kun isä on poissa niin äitipuoli saa tuta....tai ei mua äitipuoleksi kutsuta vaan äidiksi.

Onko sulla jäänyt viime synnytys pelkotilaksi? Mitä siis oikein tapahtui? Mä olen ihan himona aina lukemassa synnytyskertomuksia joten saa antaa tulla jos haluaa tai vaieta jos haluaa....

Mulla eka synnytys oli sellainen, että haluaisin vaan unohtaa...haluaisin unohtaa ekat 2 kk... ja sitten haluaisin unohtaa sen osan mihin tytön isän kuuluu hitusenkaan...

Toka synnytys oli sangen ok ja olinkin heti kunnossa mikä ihmetytti suuresti mua. Siitä jäi todella hyvä maku! Vauva-aikaa en sitten hirveästi haluakaan muistella, kun sinne osui kaikkea kamalaa. Mies oli pojan ollessa muutaman kuukauden kuolemankielissä ja samaan syssyyn tuli muutto pakkaamisineen jne....joten mä vähän romahdin... sieltä onneksi noustiin!

Molemmat raskaudet olivatkin sitten todella rankat. Molemmista makoilin sairaalassa erinäisiä jaksoja ja olin liikkumiskiellossa. Turvotusta oli niin, että kävellä ei olisi tarvinnutkaan.... muuten ihan kivat muistot ja aika kultaa ne näemmä

 

smurffiina84: Onneksi nykyään teillä on kaikki kohdallaan! :heart: Itse tunnen kasvaneeni urakalla aikana jolloin olin yh. Ja pakko on sanoa näin vuosin jälkeen, että olen suoraan sanottuna tyytyväinen, että entinen äijä läks.... nyt kun seuraan hänen olemistään tänäpäivänä niin en kestäisi sellaista miestä

 

Noh. Vuorokauden tosi epäsäännöllisten supistusten jälkeen päätettiin lähteä sairaalaan näytille. Matkaa sairaalaan on meiltä 80km, joten turhaan en halunnut käydä kääntymässä. Päästiin perille, olin aika kipeä jo siinä kohtaa ja kätilö teki sisätutkimuksen. 7cm auki.

Päästiin saliin ja siellä sain kohdunkaulapuudutteen, joka ei auttanut yhtään. Oli jumalaton kipu, joka paheni kun oli pakko maata siinä sängyllä ja oli kaikki remmit kiinni. Sattui häpyluuhun joka supparilla ihan jumalattomasti, eikä synnytys edennyt oikeastaan yhtään.
2-3 tuntia meni ja avauduin vain 8cm:iin. Sain spinaalin, mutta ei mitään apua kivuntunteeseen. Kätilöt oli ihmeissään ja sanoivat, että ilmeisesti saattuu yli sen puudutteen tehon (älä kysy miten se on edes mahdollista).

Jossain kohtaa kun lääkäri oli käynyt puhkaisemassa kalvot ja totesi, ettei tästä tule mitään, lapsi ei pääse jostain syystä laskeutumaan lantioon, lähdettiin sektioon. Vauva oli jotenkin vinossa, avotarjonnassa ja osittain poikittain se pää, synnytyseste. Vauva sai kuitenkin 9/10 pisteet. Siellä salissa meni pari tuntia, verta vuosi kohtuun, eivätkä päässeet heti sulkemaan.

Päivän parin päästä tulin tosi kipeäksi osastolla. Kuume nousi ja crp oli 209. Mahaan sattui jumalattomasti. Käytettiin ultrassa ja röntgenissä. Varmaan 5 lääkäriä kävi ihmettelemässä mua. Sitten todettiin suolilama/suolistolama. Mulla oli loppujen lopuksi molemmissa käsissä tippaletkut, nenämahaletku, virtsakatetri ja perseessä rektaaliputki. Syömis ja juomis-kielto. 3 tunnin välein tosi vahvoja kipulääkkeitä (se kipu mahassa oli oikeasti niin paha, ettei ole ikinä mikään koskaan sattunut niin paljon) ja kahta eri antibioottia suoneen.

Viikko meni sairaalassa. Päästiin vauvan kanssa kotiin ja aika kipeä olin edelleen. Antibiootteja piti syödä vielä pitkään.

Ensin olin sitä mieltä, ettei koskaan enää vauvoja. Nyt on kuume niin kova, että en enää mieti oikeastaan koko synnytystä. Täytyy vaan toivoa, että jos tulee raskaaksi, että seuraavan synnytys menisi paremmin. Esikoinen syntyi alakautta ja kaikki meni ihan normaalisti.

 

oho, tääl on nähtävästi sielunsiskoja.. :heart: :heart: mun esikoispoika synty 2005, seurustelin erään miehen kanssa, jätin hänet 2006, kun esikko oli 8kk:tta (en saanut tukea yhtään; ja hän vaan pelasi ja ryyppäsi) sitten olinkin yh.. (mikä oli parempi).. sitten viime vuoden alusta tapasin miehen ketä "on ominu" esikon (mikä on hyvä koska oikeasta -"isistä" ei ole kuulunut meidän eron jälkeen oikeastaa mitään, ja sillon joskus se sano ettei sil oo poikaa ellei me olla yhdessä!!)
mutta nyt mut varmaan nyljetään.. mut, me oltiin seurusteltu nykyisen kanssa vast pari kuukautta, ku tajusin et mä ootan sille lasta.. :ashamed: (oho.. :/ mut päätettiin silti että kyllä se rakkaudella on tehty, joten se tulee meille..) ja sitte meijän eka yhteinen lapsi synty tammikuussa 2010.. enkä mä oo koskaan ollu näin onnellinen ku nyt.. tunnen ku mä oisin saanu toisen mahdollisuuden elää perheenä.. en osaa selittää.. ja nyt ois kolmas haaveena.. :heart:

 

smurffiina84: Onneksi nykyään teillä on kaikki kohdallaan! :heart: Itse tunnen kasvaneeni urakalla aikana jolloin olin yh. Ja pakko on sanoa näin vuosin jälkeen, että olen suoraan sanottuna tyytyväinen, että entinen äijä läks.... nyt kun seuraan hänen olemistään tänäpäivänä niin en kestäisi sellaista miestä

Juu onneks on :heart: Pojat tykkäävät miehestä paljon. Omaa isää eivät ole tavanneet moneen moneen vuoteen. Että en tiedä tuntisivatko edes häntä jos törmäisivät.
Juu itsekin kasvoin paljon kun jäin kahden todella pienen kanssa yksin vanhin oli noin 1v6kk ja mies ei ole koskaan poikia ottanut. Joskus kävi meillä tapaamassa niitä mutta sitten katosi vallan.

Itsekin olen tyytyväinen että se lähti. On nyt aivan eri ihminen mitä oli silloin kun yhdessä oltiin. Toivon että ei tulevia lapsiaan hylkää. Nykynen on ratkeamis pisteessä kaksosia. Sillä on minun lapsien lisäksi yksi lapsi maailmalla.

 

Heippa! Täällä noita teidän kokemuksia lueskelin :flower:

Itellä on esikoinen ensimmäisestä avioliitosta. Erosin miehestä pojan ollessa 1,5 vuotias. Mies oli jonkinasteinen narsisti: ei ollut koskaan väärässä, minä olin aina väärässä, kaikki piti tapahtua hänen tahtonsa mukaan, jos siivosin, se piti tehdä hänen nähtensä, muuten ei uskonut, että olin siivonnut jne.... Laitoin eron viereille ja muutin pois pojan kanssa.. Mies kuitenkin ryhdistäytyi ja oli paljon meidän luona mun asunnolla, kunnes sitte päätettiin yrittää uusiks. Muutin takas kotiin ja sillä sekunnilla sama touhu jatkui taas. Muutaman kuukauden jaksoin, sitte sanoin ukolle, että loppu nyt, ja seuraavana päivänä muutin pojan kanssa lopullisesti pois.

Nykyisen mieheni tapasin melkein heti, hän asui samassa talossa, kuin mihin pojan kanssa muutettiin. Kaks viikkoa tapaamisesta mentiin kihloihin (avioeropäätös ei ollut vielä ees tullut) ja sitte ku mun ero oli selvä, niin mentiin naimisiin...3kk ensitapaamisesta ja ostettiin yhteinen talo.

Nyt ollaan oltu kaks vuotta naimisissa :heart: Mies pitää mun poikaa ihan omanaan ja poikakin kutsuu häntä iskäksi. Ja tosiaan sitte meillä on tämä 6kk ikäinen yhteinen tyttö. Ja toista tai periaatteessa siis kolmatta yhteistä nyt toivotaan.

Nyt on yritykset sitte ajoitettu tässä kierrossa kp 12 ja 14. Toivottavasti riittäis.

J-t

 

Kiva nähdä, et tääl on kohtalotovereita =). Miulla kans samanlainen tarina, ku teillä edellä.

Eli miulla tää esikoinen -07 syntynyt tyttö on eri miehelle, ku tämä kuopus 6kk poika. En ollut naimisissa tytön isän kanssa, melkein 8 vuotta seurusteltiin enne ku erottiin. Syynä alkoholi ja hän ei ollut läsnä. Ja joku vois sanoa, et syynä oli tämä nykyinen aviomieheni, mut hänen avullaan sain revittyä itteni irti huonosta suhteesta. Heti aloimme seurustella ja pari kuukautta sen jälkeen hän kosi ja 1.8.09 olikin meidän häät :heart: . Eli kohta ois 1 hääpäivä . Poikaa ootin jo tuolloin ja nyt ois sit kolmas ja toinen yhteinen haaveissa :heart:. Sen vaan ties, ku alettiin olemaan, et täs on nyt tämä miun elämäni mies ja tän kans haluan olla loppuikäni :heart: . Niiku joku tossa kans sano ni nyt miullakin on vihdoin ja viimein se perhe, jota olen aina halunnut.

Ja mieheni pitää tyttöään kuin omanaa ja neiti kutsuu häntä isäkseen. Biologista isäänsä ei ole nähnyt yli vuoteen, ei kiinnosta, ku viina on tärkeempi. Ja sain yksinhuoltajuuden ennen juhannusta. Eikä neiti muistakaan enää häntä. Hän rupesi sen verran hankalaksi, kun tapasi neitiä ja uhkaili, joten on parempi, et ei olekaan. Ja tuolla menolla ei kyllä kauaa eläkään. Pahasti sanottu, mutta sen verran alkoholisti on . En vaan halunnut huomata sitä, kun olimme yhdessä. No, nyt neidillä on ihana isä :heart:

 

...mutta johan sitä sitten taas eilen alkoi asiat nousemaan mieleen... päiviä tulee sit kuitenkin laskettua, josko nyt tästä kierrosta tärppää, tai josko ei sittenkään...
Ihan hölmö fiilis!!
Normaali elämään sinänsä yritän vietellä, mutta kun on aika puuhastella, niin sit kuitenkin ajattelen, että jaahas, kiertopäivä on tämä, kohta alkaa olemaan hedelmällisimmät ajat kohdillaan... Ja jotenkin tuntuu, että hitaasti kuluu nämä päivät vaikka töissä olen...
Tulipas hieman väsähtäneen oloista tekstiä... no, työpäivä loppusuoralla, sallittakoon tämä

 

Onpas meitä monta joilla elämä heitellyt samalla tavalla!

Nyt en enää muista mitä olin laittamassa tänne, mutta tajusin juuri, että kuinka kaipaankaan vielä yhtä lasta....ainakin yhtä

Mies vaan on koko ajan poissa joten mietin jo, että onko taustailun paikka...

 

Se on naiset PLUSSA :heart: =) !

Muistatteko, pari sivua sitten sanoin, että minut voi laittaa taustalle, koska jotenkin ajattelin, että tulisi suunnata ajatuksia nyt muualle. Ette näköjään pudottaneet taustalle , ehkä sillä oli tarkoituksensa.

Tänään kp28/26-29. Mulla on ollut eilisestä asti hieman "menkkajuilintaa", se tarkoittaa mulla yleensä sitten että menkat alkaa HETI. Juilinta - hyvin pieni sellainen - on painottunut selän puolelle ja jotenkin sitten tuli mieleen, että tämä ei ole ihan tyypillistä mun kropalle. Sitten mittasin huvikseni vielä lämmöt ja ne oli 37,3-37,5 korvamittarilla. Aika korkeat ja sittenpä meninkin vessaan testin kanssa. Mies on vielä kalalla ja soitin sinne ihan innoissani. Haamu on, mutta selkeä sellainen joten meille taitaa tulla huhtivauva, jos kaikki - kädet ristiin - menee hyvin.

Mutta pitäkää mieli korkealla ja tulettehan perässä !

 

Täällähän oli tekstiä, pitää lukee ajatuksella kun siihen on rauha. Limelle onnea!! :flower:

Meillä lasten isä vain ilmoitti lähtevänsä ja niin otti ja muutti 250km päähän. Ero oli mitä myrskyisin ja vieläkin käydään välillä sellaista taistelua asioista.
Ois niin paljon kokemuksia ym jakaa hankalasta exästä ja erosta.
Mulla oli lasten isän jälkeen pieni juttu yhen miehen kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Mä olen niin sellainen, että lapset, vaikka eivät omia ole, otetaan mukaan elämään. Tämä mies hetken jaksoi ja sitten ei kiinnostanut, joten ei siitä mitään tullut. Ja tällä oli asenne, että jos ei yhteistä lasta tule, niin hän ei ota myöskään mun lapsia elämäänsä.
Tässä miettinyt, että miksi tuhlasi sitten aikaansa minuun?

Olin sen jälkeen sitä mieltä, ettei mulle enää kolmatta tule. Mutta kun netissä tuon miehen tapasin ja ollaan tutustuttu paremmin, on kuume molemmilla kasvanut. Ja tiedän tuon olevan 100% parempi isä sekä mun lapsille kuin omalleenkin kuin esim exä on noille omilleen.

Kertoohan se jotain, kun esikoinen puhelimessa sanoi isälleen, ettei hänellä ole sitä ikävä Ja mulle puhelun jälkeen sanoi, että hällä niin iso ikävä tätä nykyistä miestä.
Mutta sitä saa mitä tilaa, olen exälle sanonut, että pitäisköhän niitä lapsia oikeesti tavata, kohta ne ei halua tulla. Esikoinen ei mielellään sinne menekään enää.
Meillä kun nää tapaamisen on mitä on. Nyt vasta alkanut ottaa kerran kuussa. Saattoi olla puoli vuottakin, ettei kiinnostanut ja sitten mä sain haukut ja syyt, kun lapsi ei edes halunnut sanoa isälleen hei.

Huh, tulipa tekstiä.. kukaan varmaan jaksanu edes lukee..

 

mymosa kuulostaa aikalailla tutulta.. siis toi et meilläkin piti olla tapaamisia yms, mut eipä oo näkyny.. (poika 5 joulukuussa) mut tää uusi isi kyl hoitaa loistavasti puuttuvan k*sipään, joten elämä mallillaan nykyään.. elikkä kolmas yrityksessä..

 

Mä olen sanonut niin monesti, että hauku mua vaikka kuinka paljon, mutta älä perkele kosta lapsille sitä, että ne on haluttu ja huomasit, että ne vaatiikin vastuuta paljon!! Että niiden elämässä joko ollaan tai ei olla ollenkaan.

Sama ku puhuis seinille.

 

Onnea Lime26 plussasta :flower:. Eiköhän me muutkin tulla perässä vaik välillä hiipii mieleen, et tärppääköhän miulla enää ja mitä jos taas menee kesken :'( . Mut turha sitä on miettiä, päivä kerrallaan.

Miullakin ois paljon kerrottavaa hankalasta erosta ja exästä. Mie aikani pahoitin mieleni, kun ei biologinen isä halua nähdä tyttöä ja olla hänelle kunnollinen isä. Mut sit tajusin, et ei kannata. En kehtaa tuhlata aikaani sen murehtimiseen ja hyväksyin asian. Ja se ei ole todellakaan neidin vika, et on tollanen k...ää isä. Ja nyt on hyvä, ku ei tarvi neitiä viedä hänelle, eikä sekoita toisen päätä. Hän pitää aviomiestäni isänään ja se sopii miulle. Ei kyllä exä ois ollukkaan vaik oltais oltu yhessä ni noi hyvä isä lapsille, ku tämä nykyinen on. Viina on aina vienyt miestä :kieh:. Mie en voi ymmärtää niitä, joilla ei ole elämässään mitään muuta ku kännääminen ja niitä on paljon. Ei mee jakeluun ei. Miusta ei ainakaan tule alkoholistia ikinä . En nykyään syle pulloon, mut ei oo sellasta halua ryypätä ku joillakin.

On muuten hienoa, et me ollaan löydetty exien jälkeen hyvät miehet itsellemme ja hyvät isät lapsillemme :heart:. Ei muuta ku onnea yrityksiin kaikille, kyllä me kohta Limea seurataan vaikka toukovauvoihin odottamaan

 

joten purkaan sen siskot tänne, luette tai ette...

Tällä hetkellä meillä on sula mahdottomuus, että mä raskautuisin. Mies on poissa...poissa...poissa.... ja käväisee kääntymässä välillä jolloin päivät eivät ole ikinä kohdallaan.

Toisaalta, meillä on jotain kriisin tynkääkin tässä menossa, juuri selvitty isosta asiasta ja pelkäänpä, että lisää on luvassa. Mietin aina välillä, että onko se edes viisasta meidän yrittää vielä lasta tähän rupusakkiin joka asuu vuokralla, kerrostalossa jossa ahtaus tulee väkisin vastaan jos vielä yksi tänne "muuttaa"... sitten taas toisena hetkenä näen huonekalujen lentävän paikasta a paikkaan b ja c..d..e.... ja avot, kun taas löytyi pinnikselle paikka...

Vanhemmat tytöt (-98,-96) ovat samassa huoneessa jatkuvat sotimisen kera. Nuoremmat (-02,-07) ovat samassa myös ja kerronssänkyä meinataan kohta sinne....
Oma makkari on täynnä kaikkea, sinne ei pinnistä saa mahtumaan. Mahtuu just ja just sänky ja yöpöydät... sitten on tietsikkahuone jossa iso kulmapöytä ja kaappipakastin ja hyllyjä...tästä pitäis sitten kyhätä vauvalle huone! Minne nämä tavarat täältä sitten?!

Auto on kokoluokkaa, että jää vielä ylimääräisiäkin paikkoja joten siinä ei ongelmaa...
Nuorin on ollut jo tovin poissa vaiposta joten ei ole kahden vaipparumbaa...
Saan nykyään nukkua joo, välillä en.... entäs sitten sairastamiset.... mä yöt valvon... no se on sitten jo ihan sama, että yhden vai kymmenen ipanan "takia".... en mä pysty nukkumaan jos yksikin on kipeä :ashamed:

Entäs pääkoppa...kestääkö se....onko mies läsnä vaiko poissa.... jos olenkin yhtäkkiä kaikkien lasten kanssa keskenään ja synnytys käynnistyy.....

No niin...menen nukkumaan ja luen tämän itsekin uudelleen aamulla...

 

jep kp26/? ja yk 1 menossa ja tätiä täällä varmaan ootellaan ei ooo mitään tuntemuksia, ei niin menkoista kuin raskaudestakaan... kun en ees muista miltä must tuntuu ennen menkkoi...!

oishan se ihanaa jos ois heti tullut raskaaksi :heart: mutta enpä usko ja kyllähän se pahamieli varmaan tulee kun täti saapuu mutta onneksi on vasta yk 1....


mulla on huomenna lääkärille aika kun meen hakeen estolääkitystä hiivatulehduksiin :x mulla ja miehellä tulee molemmilla hiiva jos harrastetaan seksiä vähänkin useammin....tänäkin vuonna jo neljä kertaa :$ toivottavasti saan lääkityksen...

 

Lime26 onnea plussasta. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja teille tulee huhtivauva.
äiti88 meillä oli sama ongelma yhessä vaiheessa ja se hiiva iski joka kuukausi tarkalleen samaan aikaan. Mutta mä en saanut mitään estolääkitystä kylläkään vaikka kävin pyytämässä. Onneksi ne talttui sitten itsestään esikkoa odottaessani (johtui varmaan siitä ettei harrastettu seksiä ) Se on kyllä sellainen vaiva ettei tarttis toiste samanlaista kierrettä tulla. Toivottavasti saat vaivan kuriin.
Täällä edelleen menkkoja odotellaan. Tänään luultavasti alkaa. Mutta se nyt on pikkujuttu, tyttö sairaana. Kuume nousemassa, päänsärky ja kurkkukipu. Pelottaa, että sille iskee aivokalvontulehdus kun sitä tällä aluella liikkeellä...Mutta ei kai auta muu kuin seurailla tilannetta.

 

hmm.. tossa laskeskelin mulla itseasiassa kp 17/28, elikkä listassa virhe.. tjoo, ei meijänkään poika tunnistais ees oikeeta isäänsä.. mutta ku yritin ensin vuosia kannustaa, ja yrittää sitä saamaan olemaan poikansa kanssa.. MUTTA, kun ei mikään toiminu; mä vaan lopetin yrittämästä.. saakoon jätkä ite selvittää joskus poikansa kanssa, miksi oli tärkeempää ryypätä,yms, ku olla oman poikansa kanssa.. että oon jättäny asian sikseen, mä sitte joskus selvitän asian myöhemmin pojan kanssa, ku se vaan on sen verran vanha että se ymmärtää asian.. :/ ja kuitenki ku meillä nyt asiat luistaa hyvin ja poika on omaksunu miehen isäkseen, sillä hyvä..

hmm.. eilen tossa mammaksin sivuilla kattelin kaikenlaisia testipaketteja, täytynee tilailla sieltä; tulee paljon halvemmaks.. ja kaiken lisäks ei tarttis ravata apteekkiin..
siis aattelin ens kiertoo, jotenkaan ei tunnu miltään tällä kierrolla, eikä oikeestaan oo tullu peittoja heiluteltuukaan (kyl tosin muutaman kertaa oviksen aikaan, mut en tiiä..) hmm, no jännä oire, pistelee, ja kihelmöi jalkoja öisin.. tosin oisko se tää helle???

äiti88 hiiva on ikävä, toivottavasti saisit lääkityksen..

 

KESKIVIIKKO 28.7.2010



Taikawiitta.............................kp 32/28................................yk ?
Mama-84...............................kp 31/29-30.............................yk 1
Milas......................................kp 27/24-28.............................yk 2
Äiti88.....................................kp 27/??..................................yk 1

sporty....................................kp 25/28-32..............................yk 3
netta23.................................kp 23/28-30................................yk 1
smurffiina84...........................ko 21/30...................................yk 1

Rixutin....................................kp 18/??...................................yk 1
äizikkä....................................kp 17/28................................yk 4
PieniTytönTylleröinen..............kp 17/28.................................yk 3
J.t..........................................kp 17/27-30...........................yk 2

Miuski00................................kp 13/29....................................yk ?
Mimse....................................kp 13/28.................................yk 1
Pyyter-2.................................kp 13/??..................................yk 1
Huldasharks...........................kp 12/40-60...............................yk 3

Mymosa..................................kp 8/??.....................................yk 6
Orwokki.................................kp 7/40-50...............................yk 14
leena77.................................kp 5/24-29............................yk 5
Jadey.....................................kp 5/??................................yk 1
Ninnuski................................Kp 5/ 26-28.............................yk 5
ZiiliZeija.................................kp 4/??................................yk 1

HelinäKeiju10..........................kp ??/??.................................yk 0
Nepula....................................kp??/28-32...................................yk 0
Dyyni......................................kp ??/28.................................yk 1



Taustalla:

Niina22
Calumet

Haamut

Vuoden 2010 plussat:

Lotskuliini, Poni06, unikeiju, Wandii, Epeti, P123, Marjaporkkana, Muutosta, Mintukas, sutulii, justiina83, Lihapulla, snowangel, syksyinen, Ella-83, kahvilla, Gitta85, helmikuun, Alba, tytöt0400, töppänä, smirgel sekä:

Keffeli, yk 4
Varpu30, yk 3
mussu81, yk 5
miisuliisa, yk 2
Neppi, yk 1
Tarkse, yk 5
MamaDeDos, yk 1
vauvahaaveilija85, yk 2
kääkkis, yk 2
Barbamama35, yk 1
commander77 yk 3
memmiliini
BansQu yk 2
Sssalla yk 14
Gammi
Liro yk 1
Mistä mä tiedän yk 2
Minttis81
MoilasenH
Lime26 yk 4



Plussaonnea!!




Päivittämiseen tarvitaan LAINAA-näppäintä, sen jälkeen poistellaan alusta viime päivittäjän nimi ja lopusta kaikki ylimääräinen. Kuka vaan voi tämän tehdä, eikä ole vaikeaa! Plussaonnea!


:attn: :attn:
TAUSTAILIJAT! Jos haluatte pysyä listoilla, ilmoittautukaa! Vahvistetaan sitä mukaa teidän nicit. Poisjääneet poistetaan listoilta viimeistään ensi kuussa!
LISTALAISET! Ne jotka eivät ilmoittele kuulumisiaan, siirretään kuun alussa TAUSTALLE ja siitä seuraavan kuun alussa pois, kts. yllä.

Jotta listalla olisivat vain ns. aktiiviset kuumeilijat.

[/quote]