kolmas vauva tulossa, mies ei halua

["Mami"]

aiemmat kaksi (-10/-12) raskautta eivät ole saaneet alkuaan luomusti vaan olen joutunut käyttämään lääkkeitä.. nyt kuitenkin yllätykseksi olenkin raskaana (ehkäisyä ei ole ollut käytössä). Mutta nyt kuitenkin mies on sitä mieltä, että olisi parempi jos tekisin abortin..
Emme ole aiemmin keskustelleet kolmannen tulosta sen enempää, olen itse ilmoittanut että minua ei haittaa vaikka tulisikin, olisihan se melkoinen yllätys. Mutta nyt tosiaan mies on keskeytyksen kannalla ja itse olen aivan sekaisin, mitä ihmettä pitäisi tehdä.

Tilanne ei ehkä ole paras mahdollinen lisääntymiselle, aiemmat lapset ovat vilkkaita ja itsellä opinnot kesken. Miehellä on kyllä vakituinen ja hyvä työ..
Samaan aikaan minua ahdistaa ajatus keskeyttämisestä, mutta ahdistaa ajatella myös kolmatta vauvaa, kun mies on tehnyt selväksi oman kantansa. Eroamassa emme ole vaikka raskaus jatkuisikin, mutta tilanne on nyt niin hankala. Kestääkö oma pää kasassa kolmen pienen ja vilkkaan kanssa? entä iskeekö syyllisyys ja katumus abortista? en kykene ajattelemaan järkevästi..

 

[astrolabe]

Jos ehkäisyä ei ole edes haluttu käyttää, mutta on paneskeltu niin miten kolmas lapsi voi olla YLLÄTYS? Ette kuulosta kypsiltä tai järkeviltä, joten tuskin selviätte enää yhdestä lisälapsesta.

 

[Squawe]

En todellakaan koe asiakseni vaikuttaa näin isoon asiaan. En kuitenkaan voi olla kommentoimatta, että jos kahden hoidolla alkuun saadun raskauden jälkeen tulisi luomusti yllätysraskaus, niin en voisi kyllä itse edes miettiä keskeytystä. Lapsi menisi jopa sen miehen edelle. Mä tietysti ajattelen näin tällä hetkellä, koska sitä mistä ei ole, mutta kaikkeni tekisin kääntääkseni mieheni pään sinun tilanteessasi.

 

[lumi /77]

Aurinkoa kaikkien teidän päivään Ajatteleminen ei ole kiellettyä, joten hyvä tyttö mieti.

 

[Tsemppiä ! Onnea!]

Meillä myös kaksi hoidoilla ja yksi luomulapsi. Mentiin, että saa tulla, jos on tullakseen ja niinhän se tuli! Oltiin iloisia, vaikka jännittikin, miten pärjätään. Hyvin on mennyt! Kaikki koululaisia. Pikkulapsiaika menee niin nopeasti ohi. Älä missään nimessä tee aborttia! Sen asian kanssa on vaikea elää. Katkeroidut.. muutut rusinaksi..

 

["pieras"]

Meidänkin molemmat lapset ovat hoidoilla saaneet alkunsa, mutta siltikään ei tulisi mieleenikään jättää ehkäisyä pois, koska emme kolmatta enää halua. Todennäköisyydet luomuraskauteen ovat pienet mutta silti olemassa.

 

["Huoh"]

Mikä ihmisiä oikeasti vaivaa???

Niin hiton monta tarinaa olen kuullut tuosta kuinka ensin on ne 1-2 lasta jouduttu tekemään hoidoilla ja sitten hupsista keikkaa tuleekin se yllätysraskaus. Jos se hoitojen syy ei ole mikään mistä voidaan suoraan sanoa 100% varmuudella että luomuraskautuminen on mahdotonta niin totta hitossa sitä käytetään ehkäisyä jos ollaan sitä mieltä että ei enää enempää lapsia.

Ne pariskunnat on eri asia jotka ovat jo alkuun sitä mieltä että jos vielä lapsi tulee niin tervetuloa ja sillä ajatuksella jättävät ehkäisyn pois.

 

[Vierass]

Jos ehkäisyä ei ole edes haluttu käyttää, mutta on paneskeltu niin miten kolmas lapsi voi olla YLLÄTYS? Ette kuulosta kypsiltä tai järkeviltä, joten tuskin selviätte enää yhdestä lisälapsesta.

Sun teksteistä paistaa nykyään ihan järjetön katkeruus, kun keskustellaan vauvan saannista/raskaudesta. Voi voi, olisko syytä tehdä asialle jotain?

 

["anni"]

meillä oli vähän sama tilanne kolmannen kohdalla (tulin pillereiden aikana raskaaksi) ja oli kyllä ihan koko ajan selvää että minä pidän lapsen ja onneksi meillä mies tajusi heti etten pystyisi tekemään aborttia joten kolmas tuli ja tuntuu että kaikkein läheisin mies on tuon kuopuksen kanssa ollut

mutta siis itse olin henkisesti valmistautunut eroon jos mies ei kolmatta halua, ei onneksi eroa sit tarvinnut miettiäkään kun mies ymmärsi mua

 

[StaRR]

Teidän pitää keskustella asiasta ihan oikeasti kunnolla ja miettiä asiaa joka kantilta. Jos vähääkään oot ite sitä mieltä et haluat vauvan pitää niin en edes harkitsis aborttia. Ajattelisin varmaan asian niin et se vauva on teille tarkoitettu koska tulit luomusti raskaaksi. Toki tähän mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se et itse en tod.näk. tule raskaaksi ilman hoitoja : /
Mut koska mies on osallistunu myös siihen raskauteen johtavaan toimintaan sun kanssa niin vastuu lopputuloksesta pitäis kantaa. Mitä mies muka sit tekee jos et suostu aborttiin?
Vaikka 2 aiempaa raskautta on saanut lääkkeillä alkunsa niin ei teille varmaan ole sanottu et et voi missään tapauksessa tulla luomusti raskaaksi vaikka se todennäköisyys onkin pieni? En tiedä mikä teidän aiemman raskautusmisvaikeuden syynä on ollut mut moni sairaushan yms. paranee raskauksien myötä kun kaikki kropassa muuttuu.
Onko mahdollista et tuo olis miehen ensireaktio et mielipide saattas muuttua?
Kehoitan vaan tosiaan harkitsemaan tarkkaan koska vaikka myös lapset on elinikäinen päätös niin uskon et myös abortin tekeminen jättää ikuiset arvet. Vielä kun olen ymmärtävinäni ettet sitä haluaisi tehdä..

 

["Mami"]

Kiitos kaikille asiallisille vastaajille, ja erityisesti teille joilla tilanne on ollut sama ja kykenette ajattelemaan miltä minusta tuntuu tällä hetkellä.. Erityisesti 5 ja 9
Oli päätös mikä tahansa, mies ei ole lähdössä minnekään, mutta itselläni on ajatukset niin sekaisin.. en halua asettaa miestäni siihen tilanteeseen, että tulee "väkisin" kolmen lapsen isäksi (vaikkakin sanoi tottuvansa ajatukseen ajan kanssa ja vauvan synnyttyä varmasti)
Välillä vain tuntuu että elämme jo nyt keskellä sirkusta ja huoli/pelko vauva-ajan pärjäämisestä on suuri.. Nämä on niin isoja kysymyksiä.

ja erityis kiitos huokailijoille ja muille "asiallisten" kommenttien lähettäjille. Tiesin ottavani riskin kirjoittaessani näille palstoille, mutta onneksi olen vielä sen verran järjissäni oleva kolmekymppinen että osa kommenteista osaa huvittaa

 

[leijona76]

[QUOTE="pieras";29856546]Meidänkin molemmat lapset ovat hoidoilla saaneet alkunsa, mutta siltikään ei tulisi mieleenikään jättää ehkäisyä pois, koska emme kolmatta enää halua. Todennäköisyydet luomuraskauteen ovat pienet mutta silti olemassa.[/QUOTE]

Näin kävi siskolle. Ekat kaksi työllä ja tuskalla aikaiseksi ja kolmatta ei millään. Kunnes kakkosen ollessa melkein 6v, pärähtikin plussa. Ei kukaan osannu aatella että vuosien lapsettomuuden ja hoitojen ja niidenkin epäonnistumisen jälkeen tapahtuisi kuitenkin se luonnollinen.

 

["Yks"]

Mun mielestä abortti ei voi olla ratkaisu. Pieni ihminen on jo olemassa, ei häntä voi noin vain murhata.

Jos pärjääminen huolettaa, kysele neuvolasta ja muualta apua jo raskausaikana. Saatte varmasti tukea arkeen vauvavuodeksi.

Tuossa tilanteessa ymmärtäisin esim. päivähoidon isommille jne. jne.

 

["femin"]

Huh mitä kuraa tuo eka vastaus!

Minä olen myös sitä mieltä, että kahden hoidoilla saadun jälkeen jos tulisi luomuraskaus, niin keskeytys ei kävisi pienessä mielessäkään.

 

["Mami"]

Tätä mä olen juuri miettinyt, että kun luomusti on alkunsa saanut, olisi suuri vääryys se keskeyttää.. Murhana en sitä vielä pidä sillä sydän ei lyö.. Mutta väärältä se tuntuisi. Pohdin varmaan niin pitkään että on myöhäistä keskeytykseen..

 

[HopeaToffee]

Onnea :flower: sen vain halusin sanoa.

 

["hillla"]

Näitähän on pilvin pimein että ensin pitkillä hoidolla saatu lapsi tai pari, ja sit jonkun vuoden päästä tärppää ihan luomusti. Joten kuulostaa kyllä aika välinpitämättömältä olla käyttämättä ehkäisyä jos lapsia ei halua enempää.

Tuollaisista tilanteista syntyvät abortit ovat kyllä tavattoman turhia ja vääriä. Omatuntoni sanoisi että nyt kannetaan sitten vastuu omasta hölmöilystä, kun pieni on jo tuloillaan.

Kuulostaa myös siltä että ap tulee katumaan aborttia, jos sen tekee muista syistä kuin omasta kirkkaasta halusta. En tekisi aborttia miehen tai opiskeluiden vuoksi...