Kolmannesta kuumeilevat,mutta ei vielä ajankohtainen...

  • Viestiketjun aloittaja lady of the lake
  • Ensimmäinen viesti
lady of the lake
Täällä siis kahden pojat 2v8kk ja 5v äiti,joka haaveilee kolmannesta.Asia vielä todellakin haaveilun tasolla, asia ei vielä ajankohtainen mutta kuume nousee koko ajan.Luulen,että jos alkaisimme yrittämään niin monista eri syistä vasta ensi vuoden puolella.Entäpä te muut, kertokaa itsestänne :wave:
 
Mullakin on 2 poikaa (4v ja 1v) ja kova vauvakuume! Vielä ei kuitenkaan voida yritystä aloittaa:/ Ensin pitäisi mun olla jonkin aikaa töissä. Yritys alkaa ehkä ensi keväänä. Olen kuumeillut jo yli puoli vuotta joten aika tuskaista alkaa tää yrityksen aloituksen odottelu olla! :headwall:

 
Meillä 2 tyttöä (12/02 ja 11/04). Vauvakuume ollu toisinaan ja sit hävinnyt, mutta kun se tällä kertaa tuli, niin eipäs ole hävinnyt pois. Kuume nousee ihan kauheeta vauhtia, mutta yksi mutka on matkassa ; mieheni, joka ei ole vielä lämminnyt ajatukselle, että ruettas yrittää nyt jo kolmatta lasta.
Mun pitäs hankkia ittelleni ekana uusi ammatti tai olla töissä jonkin aikaa (tällä hetkellä työttömänä), jos järjellä aattelee.
Mutta, kun ei sitä aina pysty järkevästi ajattelemaan :D .
Lapset vaan on niin ihania :heart: .
Iän puolesta ei mikään kiirus olisi, ikää mulla pian 27.v., mutta kun...ei malttaisi odottaa vuosia kolmannen lapsen yrityksen alottamista :whistle:
 
Meillä on 2 poikaa (10/04 ja 8/06). Ja vauvakuume on kyllä yllättänyt minut kuin salama kirkkkaalta taivaalta, olin kuopuksen syntymän jälkeen satavarma että lapset on tässä, mutta kyllä sen yhden vielä tahtoisin, tosin ongelmana on ukko joka pistää hanttiin, tosin on kyllä varmasti puudutettavissa :D
 
Löytyy yksi kolmannesta kuumeileva :wave:
Ikää olis kohta 28vee ja perheeseen kuuluu 1-vuotiaat (7/06) kaksospojat sekä isukki :heart:
Kuumetta poden lähinnä minä ;) Ja kausiluontoisesti,välillä tuntuu että 'tahtoo vauvan heti' ja välillä että 'huh,ei todellakaan vielä' :whistle: Tällähetkellä kuume on hyvin hallinnassa ja melkoisen laimea =)
Sitten mitä isäntään tulee...meillä pistetään kanssa hanttiin jopa niin että on maininnut lapsiluvun olevan täynnä :eek:
Nyt olenkin lopettanut vauva-aiheisen jauhamisen ja tuntuu että se on tuottanut senverran tulosta että nyt jopa kuunnellaan kun haaveet on suunnattu tuonne johonkin kauas tulevaisuuteen.
Itselläni on omat suunnitelmat (kuitenkaan ihan älyttömän isoa ikäeroa haluaisi) :LOL: Mutta se on taas eriasia kuinka mies niihin suhtautuu :$

1.10 olen lähdössä töihin ja pojat aloittaa hoidossa. Seuraava haave olisi vakituisen työn saaminen. Sen jälkeen voipi kuume sitten pompsahtaakin taas kunnolla ;)

Mitäs teille muille kuuluu? Syksy tekee tuloaan ja hyrrr,alkaa tuuli olla jo kylmää!!!
Ja heitetään nyt vaikka kyssärinä että oletteko minkä alan ihmisiä?
Täältä löytyy yksi lähihoitaja ja palaan siis nyt töihin kotipalveluun =)
 
Minä olen kotona poikien kanssa luultavasti siihen asti kunnes kuopus täyttää sen 3. Ruoan kanssa olen tekemisissä työkseni. Tykkään kun syksy tulee, en niinkään välitä helteistä ja ötököistä. Oon kanssa nyt luvannut olla kuumeestani hetken hiljaa ja annan miehen asiaa sulatella. Ja haluaisinkin vasta 08 kesällä ruveta tositoimiin =)
 
saaramanta olikin pakko oikein tarkistaa minkä ikäiset lapset sulla on =) Meillä onkin näköjään saman ikäiset tenavat...meillä pojat syntyi 31.7.06 ;)
Mitäs teillä jo osataan, mennäänkö jo kovaa kyytiä?

Mä pidän kanssa syksystä jos se on leuto ja kaunis ;) Sateista en pidä kyllä yhtään. Ja onhan syksyisin ihana ruska.
Talvikin menettelee silloin kun on lunta muttei kovasti pakkasta :D
En itsekään välitä hirmu helteistä mutta on kesä silti mukavaa kun voipi olla vähäisemmissä vaatteissa ja paljon ulkona ;)

Mulla on ollu aina haaveissa 3 lasta. Ja se haave on ja pysyy!!! Tuo ukko-kulta sen myös tietää enkä tuossa asiassa anna kyllä periksi :D Tunne on vaan niin vahva että lapsiluku ei ole täysi. Alunperin oli suunnitelmissa 3-vuoden ikäero. Saapa nähdä miltä ensikesä näyttää, aloitammeko yrityksen vai emme?!
 
Jennyli, kuopus syntyi 23.8 ja melkein juoksee jo ja kiipeilee sohville ja sänkyyn
Me alunperin puhuttiin 2 lapsesta ja nyt sit ruvennu tuntuun että 3 ois kiva luku, sen isompaa perhettä en kyllä halua, vaikka eihän sitä tiiä jos tulis kaksoset, niitäkin löytyy suvusta.
Luulen kanssa etä 3v ois ihan mukava ikäero, 1v 10kk ikäeroa en toiste tahtois, esikolla hirvee uhma päällä ja kuitenkin aika autettava vielä, vaikka nyt pojat jo usein leikkiikin yhdessä...
 
Meillä on täällä vähän laiskemman pulskeet veljekset ja vasta tukea vasten kävelevät. Vauva-aikana kääntyminen ja konttaaminenkin tuli verrattain myöhään. Kiipeämäänkään ei vielä pääse vaikka yritys hyvä kymmenen ;)
Muuten kyllä kaahivat joka paikan :kieh:

Tuosta ikäerosta...mulle on kans kovasti kehuttu 3-vuoden ikäeroa. Itsekin tahtoisin kuitenkin että nuo kaksoset olis jo omatoimisempia ja vaipattomiakin kun se kolmonen tulisi.
Ystävälläni on vajaa 2-vuotta lasten ikäero ja hänellä on myös ollut melkoisen rankkaa kun vanhemmalla alkoi uhma vauvan synnyttyä. Ei siis minulle mitenkään lämpimästi suositellut tuota ikäeroa ;)

Missäspäin suomea te muut asustelette? Meidän perhe löytyy Tampereen kupeesta :wave:
 
Minä kans kuumeilen kolmatta ja pitkän harkinnan jälkeen luuulisin sen vielä uskaltavani tehdä. Kakkosen synnytys oli hurja ja siitä jäi kammo, eli jos kolmatta joskus alan odottaa vierailen pelkopolilla varmaan useaan otteeseen. Mies vielä sulattelee ajatusta, mutta aavistuksen se jo näytti vihertävää valoa. Meillä ennestää kaksi tyttö 03/00 ja 01/06. Itse olen vuosimallia -80 ja mies on vm -70. Niin ja minä olen Lapista!
 
Tampereen kupeesta löytyy meidänkin sakki.

Jennyli, olisin itse kans ihan tyytyväinen jos kuopus olis pysyny kauemmin paikallaan,mutta oli 9kk kun lähti käveleen ja konttas jo 6kk :eek: Ainoo hyvä puoli tossa touhottamisessa on että nukkuu 2x 2h päikkärit vieläkin :D
 
lady of the lake
Alkuperäinen kirjoittaja C-tyttöjen äiti:
Minä kans kuumeilen kolmatta ja pitkän harkinnan jälkeen luuulisin sen vielä uskaltavani tehdä. Kakkosen synnytys oli hurja ja siitä jäi kammo, eli jos kolmatta joskus alan odottaa vierailen pelkopolilla varmaan useaan otteeseen. Mies vielä sulattelee ajatusta, mutta aavistuksen se jo näytti vihertävää valoa. Meillä ennestää kaksi tyttö 03/00 ja 01/06. Itse olen vuosimallia -80 ja mies on vm -70. Niin ja minä olen Lapista!
Mulla sama homma, kuopuksen synnytys oli hurja ja silloin olin varma etten koskaan tule enää synnyttämään.Vaan kuinkas sitte kävikään...Nyt tätä kuumetta pukkaa!Mutta oon itekki miettiny, että jos kolmanteen yritykseen lähden niin pelkopolilla ois ihan asiallista käydä, jotta synnytys menis vähänkään toivomusten mukaan.Minulla nimittäin suurimmaksi osaksi meni kuopuksen synnytys penkin alle kätilön vuoksi, joka ei toteuttanut yhtäkään toivomusta vaan teki oman päänsä mukaan.En siis saanut kipulääkitystä enkä episiotomiaa pyynnöstä huolimatta kun tiesin ison vauvan tulevan ja loppu on historiaa...Mutta harkinnassa ollaan mekin vielä menossa ja hyvästi ens vuoden puolelle menisi yrittämisen aloittaminenkaan.
 
Mulla oli kuopuksen synnytys tosi nopea. Ehdin olla sairaalassa vajaan 20 min kun tyttö syntyi. Matkaa sairaalaan oli/on 150 km, niin ei paljon naurata. Mulla kans jäi pahamaku suuhun kätilöstä, sillä se pakotti minut suihkuun vaikka mulla oli koko ajan olo että lapsi tulee just eikä melkein. Viimeiset 5 cm aukesi 5 min.
Minä haaveilen että yrittämään alettaisiin mahdollisimman pian sillä molempia on yritetty kauan, esikoista 2 vuotta ja kuopusta vähän reilu 2 vuotta ennen kuin tärppäsi. Mutta varmoja meidän pitää molempien olla ennen kuin lähdetään yritämään!
 
Hoitoalan ihmisiä minäkin ja Keski-Suomessa asutaan. Minä 27v ja mies 34v. Mulla oli eka synnytys hirvee ja pelkopoli tulikin tutuksi 2. raskauden aikana. Onneksi toinen synnytys oli ihan toista maata! :) Oli kaikin puolin helppo (ja lyhyt) synnytys ja toipuminen kävi todella nopeesti (ainakin jos vertaa 1. synnytyksestä toipumiseen).

Ikäerosta sen verran, että meillä on poikien ikäero melkein 3v ja mun mielestä on ollut hyvä ikäero. Esikoinen ei ollut niin pieni/autettava enää, mutta ikäero ei kuitenkaan ole liian suuri yhteisten leikkien jne. kannalta. En haluaisi myöskään toiselle ja kolmannelle lapselle kovin pientä ikäeroa, joten vähintään 3v vois olla ihan passeli taas :)

Meillä on muuten mies se, joka kuumeilee varmaan enemmän kuin minä :D Haluaisi, että jo nyt aloitettais kolmosen yritys. Itse kuitenkin haluaisin ensin käydä töissäkin jonkun aikaa ja muutenkin tuntuu, ettei nyt ihan vielä aloiteta yritystä siitä huolimatta, että mullakin on hirveä vauvakuume :whistle: Ja siis todellakin odotan yrityksen aloitusta innolla!!
 
Mulla taas on ollu molemmat synnytykset tosi helppoja vaikka molemmat on kestäny yli 12 tuntia, että sen puoleen ei oo kammoo jääny, tosin eka raskaus oli aika vaikee, kun oli selkä ihan romuna ja supisteli aika rankasti :/ Mies varmaan sanoo nytkin ettei jaksa taas sitä valitusta kuinka kipee oon :headwall: Siis jos sen puudutettua joskus saan...
 
Saas nähdä alkaisko mieskin pikkuhiljaa lämpeneen, on nyt itte parina päivänä heittänyt että jos tulis kolmas, niin pitäis vaihtaa semmonen tai tämmönen auto...että alkaa näkyyn valoa tunnelin päässä :D Ja tähän asti oon kyllä saanu ihan yksinpuhella.
 
lady of the lake
Tästä kolmanteen lapseen päätymisestä vielä, kun itse olen kovasti asiaa pähkäillyt ja meillä mieskin on kyllä asiassa mukana, mutta molemmat ollaan sitä mieltä ettei vielä niin...Oletteko miettineet taloudellisia asioita kolmanteen lapseen liittyen?Että "onko varaa" kolmanteen lapseen? Eilen seurailin toisella palstalla kovaa kädenvääntöä asiasta, onko ihmisillä varaa tehdä lapsia ja kuka "saa" tehdä useamman lapsen jne...

Itse olen varman päälle eläjä kovastikin taloudellisten asioiden suhteen ja tietenkin sitä tulee tuommoista ketjua seuratessaan mietittyä monenlaista.Uskotteko, että kolmannella lapsella voi olla talouteenne niin suuri vaikutus ettei siihen olisi varaa?Mikä muuttuu kodissanne tämän lapsen myötä?
 
laitoin jo toiseen ketjuun,mutta tämä sopi mulleki eli haaveilen vasta eikä olla vielä yritetty...mulla haaveet vielä pysyny haaveina ja saapa nähä aletaanko tän vuoden puolella yritys...mulla yksi keskeytys takana joka laittaa pakkia...olisko sittenki väärin haluta näin pian kun keskeytyksestä vasta puolitoistavuotta... :ashamed:
 
Kyllähän sitä miettii että kuinka mahdutaan asumaan, autoon yms. ja tietenkin raha mietityttää. Mutta ajattelen kyllä niin että kyllä sitä pärjätään ja minusta se on esikoinen johon sitä rahaa kuluu...rattaat, sängyt, istuimet, vaatteet yms. toiset sitten käyttää esikoisen vanhoja, vaikka eihän kaikkee pysty kierrättään. Meillä 3 vaikuttaa lähinnä asumiseen, ahdasta tulee, mutta eiköhän sitä sovita, sitten jos alkaa ahistaa täytyy vaihtaa isompi talo :D
 
Elikkä tämä ketju passaa mulle just eikä melkein. Meillä(kin) kaksi poikaa (2/02 & 1/05). Ensimmäinen luomukierto menossa ehkäisyrenkaan öö-mappiin heiton jälkeen :snotty: Kovasti ootellaan "ekoja" menkkoja. Oon opetushommissa, ja toinen kokonainen lukukausi menossa edellisestä äippälomasta. Haaveena on, ettei ens elokuussa tarviis aloittaa töitä eli nim. kesäksi paksuna :LOL: Eli aikaisemmista poiketen kesävauva tilaukseen.

Meilläkin alusta saakka ollut selvää, että vähintään kolme lasta, mutta voihan olla että se krooninen vauvakuume nostaa sittenkin vielä päätään... =) Tuosta taloudellisesta tilanteesta en oikein osaa sanoa. Talossa 4 makuuhuonetta, että periaatteessa pitäis riittää mutta kun haaveilemme, että neliöitä olis enemmän kuin tämä 120. Kenties jossain vaiheessa sit isompaan. Autoakin just vaihdettiin PIENEMPÄÄN. Haloo? Vauvantarvike hankinnat, lähinnä vaatteet, tulevat sitten ajankohtaiseksi, jos uusin tulokas oliskin yllätykseksi tyttö.

Pian täällä päästään siis tosi toimiin. Hellyttävää on tuon miehenkin kuumeilu. Puhelee asioista jo niinkuin meitä olis viisi :hug:
 
Taidan miekin kirjotella tänne. Meillä on pojat 9/03 ja 8/06 ja vauvakuumetta pukkaa :wave: Miehen kans ei olla vähään aikaan puhuttu kolmannesta lapsesta,mut aiemmin kun on puhuttu,niin molemmat on ollut sillä kannalla että lisää lapsia..... :) Aloitan tammikuussa työt ja jos ainaskin vähän aikaa olisin töissä ennen kun aloittaisimme yrityksen, tai en tiedä vielä.... Nyt pitää mennä esikoisen kans piirtämään :wave: Sen verran vielä että esikoinen sai alkunsa puolessa vuodessa tjot -menetelmällä ja kakkonen tärppäsi ekasta kierrosta. Joten sen puoleen luotan siihen että meillä tärppää suht nopeaan kun aloitamme yrityksen (tai eihän sitä koskaan tiedä). Mut nyt on mentävä.
 
Ai hitto, täällähän ois ollut "oikea" ketju. Mä en aiemmin muka löytänyt tällaista mistään :ashamed: Mä hätäilin... :$

Muokataas: mulla on siis kaksi lasta vuoden ja kuukauden ikäerolla (en mene suosittelemaan)
-04 ja -05 syntyneet.
Itse olen vuosimallia -80 oleva hyypiö :D

Mies ei syty. Minä kuumeilen, elämäni ENSIMMÄISTÄ kertaa. Nuo muksut tuli ilman kuumeiluja, se ikäänkuin oli päätös että nyt on iha sopiva aika tulla lapsi. Ja tuli, toinen vielä ylläriksi päälle :) Mutta hyvä niin. :heart: Eipä pois vaihtaisi. Ensimmäistä kahdesta vuodesta esikon syntymän jälkeen, ei ole juurikaan muistikuvia. No, mulla oli kaksi vauvaa. Molemmat täysin autettavia. Vanhempi alkoi vasta kävelemään (ja kiipeämään) sen jälkeen kun nuorempi syntyi.
Mustasukkaisuutta ei ollut alkuun, mutta sitten kun toinenkin alkoi äheltämään lattialla eli n. 4-6kk ikäisenä, niin VOI TAIVAS... :/
Molemmat lapset on olleet vauvana aika lailla kitivitisiöitä. Vanhemmalla atooppiset jutut ja allergiat ja neljä ekaa kuukautta en nukkunut voi sanoa ei yhtään, senkään jälkeen pari tuntia yössä yhteensä.. Toiselle ei tullut atopiaa (kuten toivoinkin, mitä tahansa muuta kuin tätä..)
No nuoremmalle tuli sitten korvakierre. Jälleen, ei unta... :headwall: No pitää varoa mitä toivoo.

Nyt kun nuorempi sanoi vauvasuhteen irti eli sanoi ettei ole äidin vauva enää, vaan on pieni poika, SE iski. Eli tää kuume. Siis ekaa kertaa. Olen noviisi :LOL:

Ja jokaisella tietysti on vauva, tai se maha. APUAAA!!!!!!!!!!!

 

Yhteistyössä