Kokoajan itsari mielessä! :(

[en tiedä mitä tehdä]

Marras-joulukuun ajan ollut kokoajan itsemurha mielessä. (on ollut aiemminkin kyllä, mut tän 2kk ajan vähintään joka toinen pvä!) Marraskuun aikana tulikin sen takia pari päiv.reissua koska läheiset ilmoitti siitä hätäkeskukseen... Terapeutti on pois töistä kuukauden ajan, joten sille ei voi nyt puhua.

Mä en nykyään syö mitään! Ei vaan jaksa mikään ruoka kiinnostaa. Jouluna sentään söin kinkkua, mut ei sekään ollut yhtä hyvää kuin ennen... Ennen tein useinkii ite ruokaa, mut nykyään en. Oon laihtunu parin kk:n aikana 7kiloa syömättömyydellä. Terapeuttikii aina kyselee oonko syöny ym. Makaan päivät sängyssä enkä meinaa jaksaa millään nousta ylös. En jaksa nähdä ketään ihmisiä. Lääkitystäkin on psykiatrin kanssa mietitty, mut se sano että palataan myöhemmin asiaan kun on eka yks muu juttu selvitelty alta pois.

Musta tuntuu etten jaksa enää kauaa! :'(

 

[vierailija]

Kuulostaa siltä että ois lääkityksen aika, ota yhteyttä psykiatriisi.

 

[vierailija]

Marras-joulukuun ajan ollut kokoajan itsemurha mielessä. (on ollut aiemminkin kyllä, mut tän 2kk ajan vähintään joka toinen pvä!) Marraskuun aikana tulikin sen takia pari päiv.reissua koska läheiset ilmoitti siitä hätäkeskukseen... Terapeutti on pois töistä kuukauden ajan, joten sille ei voi nyt puhua.

Mä en nykyään syö mitään! Ei vaan jaksa mikään ruoka kiinnostaa. Jouluna sentään söin kinkkua, mut ei sekään ollut yhtä hyvää kuin ennen... Ennen tein useinkii ite ruokaa, mut nykyään en. Oon laihtunu parin kk:n aikana 7kiloa syömättömyydellä. Terapeuttikii aina kyselee oonko syöny ym. Makaan päivät sängyssä enkä meinaa jaksaa millään nousta ylös. En jaksa nähdä ketään ihmisiä. Lääkitystäkin on psykiatrin kanssa mietitty, mut se sano että palataan myöhemmin asiaan kun on eka yks muu juttu selvitelty alta pois.

Musta tuntuu etten jaksa enää kauaa! :'(

Ota kunnon känni ja nollaa pääsi. Sitten seksiä kuukausi kolme kertaa päivässä miehen tai sormen avulla.

 

[kohtalotoveritar]

Täällä kans yksi.
Tai sikäli meillä on eri tilanne, että mulla lääkitys aloitettiin saman tien, enpä tosin tiedä, onko siitä sanottavaa hyötyä ollut. Mutta päivä kerrallaan kitkuttelen ja ehkä vielä jonain päivänä osaan olla tyytyväinen, että oon elossa?

Kun oot kerran hoidon piirissä niin eikö sulle oo kerrottu, mistä saat apua 24/7?

 

[vierailija]

Ja samaan aikaan 15cm miehet häpeilevät ja ruoskivat itseään koko elämänsä ajan, kuvitellessaan olevansa kuvankaltaisia naisten mielestä.

Tää on oikeesti totta, aika monella on todella paha olla aika pitkälti sen takia että on joskus nainut naista jolla oli löysä ja vikahan on tottakai aina miehessä.

Samaa mieltä!

 

[ap...]

Täällä kans yksi.
Tai sikäli meillä on eri tilanne, että mulla lääkitys aloitettiin saman tien, enpä tosin tiedä, onko siitä sanottavaa hyötyä ollut. Mutta päivä kerrallaan kitkuttelen ja ehkä vielä jonain päivänä osaan olla tyytyväinen, että oon elossa?

Kun oot kerran hoidon piirissä niin eikö sulle oo kerrottu, mistä saat apua 24/7?

Antoi se terapeutti jonkun niiden yhteisen numeron johon voi soittaa. Oon joskus aiemmin soittanu kaks kertaa. Ekalla kerralla jollai ukolla tuli hirvee kiire lopettaa se puhelu ja toisella kerralla puhelu katkes yllättäen eikä siihen voinu soittaa enää sen jälkeen.

Päivystyksestä en oo koskaan kokenut saavani minkäänlaista apua.

 

[kohtalotoveritar]

Antoi se terapeutti jonkun niiden yhteisen numeron johon voi soittaa. Oon joskus aiemmin soittanu kaks kertaa. Ekalla kerralla jollai ukolla tuli hirvee kiire lopettaa se puhelu ja toisella kerralla puhelu katkes yllättäen eikä siihen voinu soittaa enää sen jälkeen.

Päivystyksestä en oo koskaan kokenut saavani minkäänlaista apua.

Jaa. No, sittenpä onkin hankalampi homma. Onko sulla ketään ihmistä, jolle puhua? Tai vaikka viestittää? Sekin voi helpottaa, että saa purettua mieltään.

Mua on auttanut kovasti yhden ystäväni ja siskoni tuki, joille on saanut rehellisesti sanoa, että nyt menee ihan pa*kasti. Ei ne tätä mun oloa/tilannetta tajua (ainakaan täysin), mutta kuuntelevat kuitenkin. Sekin on jo paljon...

 

[vierailija]

Syitä sulla on varmaan paljon tohon tilanteeseen. Ehkä olet herkkä, menneisyys on raskas tai olet kokenut jonkinlaista väkivaltaa, ehkä nämä kaikki yhteensä. Tärkeintä on kuitenkin miten nyt suhtaudut asioihin ja kuinka niitä käsittelet. Olet varmasti jutellu tästä terapeuttisi kanssa, ja hän on ollut huolissaan jo aiemminkin syömisestäsi. Joskus itelleenkin tulee ajatuksia huonolla hetkellä, että ei huvittaisi syödä, miksi söisin..kuitenkin aina silti syön, se on vähintä ja silti suurta mitä voin tehdä itteni hyväks vaikka olisi kuinka vaikea tilanne elämässä ja samaan syssyyn menneisyys ahdistaa ja tuleva näyttää pelottavalta ellei toivottomalta. Se syömättömyys taitaa olla itsensä rankaisemista, mutta hyötyä siitä ei ainakaan ole. Vaarallistahan se toki on ja siihenkin voi itsensä tappaa. Mutta haluatko todella kuolla vai haluatko että kärsimyksesi vain menisi pois? Koita lakata syyttämästä itseäsi tapahtuneista asioista. Asioilla on niin monta puolta, että turha niitä on jäädä miettimään liiaksi. Sen sijaan mieti itseäsi ja tapahtumia myötätunnosta käsin, koita katsella niitä ikäänkuin ulkopuolelta. Voit harjoitella myös itsesi rakastamista. Tai rakkauden tunteen kokemista ihan mitä tahansa pientä tai suurta asiaa kohtaan koska sekin on itsensä rakastamista. Sulla on ihan samanlainen oikeus rakastaa kuin kenellä tahansa muullakin. Älä soimaa tai vihaa itseäsi tekemättömistä tai tehdyistä asioista vaan koita sen sijaan keskittyä askel kerrallaan hyviin pieniin asioihin. Ja tee itsellesi jotain hyvää, olet sen ansainnu! Mieli seuraa kyllä perässä, se on sun renki. Kaikkea hyvää ja toivon sulle parasta toivottavasti löydät keinoja selviytyä tuosta ja senkin jälkeen jatkaa matkaasi kohti vapautta olla täysin oma itsesi. Voimahali!

 

[vierailija]

Ja edelliseen jatkoa. Lääkkeitä en voi suositella, kaikki keiden tiedän jotain mielialalääkitystä syövän eivät ole hyötyneet niistä. Itsekkin söin 1,5 vuotta nuorempana ja ne tekivät itsestäni vähintään omituisen.. joillakin ne lisäävät itsetuhosta käyttäytymistä. Toki jos muuta hoitoa ei keksitä niin lievä mielialalääkitys, silti en sitäkään suosittele. Mutta muista olla skeptinen sille mitä lääkäri määrää ja kyseenalaistaa ettei ne mitä tahansa psyykenlääkkeitä koita testailla sulla. Ikävää kun nykyään kaikki koitetaan hiljentää lääkkeillä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

mee päivystykseen ja pyydä sieltä lähtete heti psykiatrille

 

[vierailija]

Julkinen mt-hoito ei vaan toimi noin...

 

[vierailija]

Tiedän ettei masentuneena mikään maistu, mutta koita syödä edes jotain. Vaikka veden kanssa nielet väkisin.

Sun aivot ei nimittäin toimi, etkä ajattele järkevästi jos kehossa ei oo yhtään bensaa.

Aloita vaikka parilla suklaalla niin et saat sokerit edes kohillee jokseenkin. Sit ooisko joku puuro ku menis alas?

Onko sulle tapahtunu jotain isompaa, tai pelästyttänyt jokin uus kokemus?

Mä voin kyllä jutellakki vaikka sun kanssa jos tarvii. Voin jättää tähän toisen sähköpostini, jos se mitään auttaa?

 

[kohtalotoveritar]

Ap, kyllä sullekin apua löytyy, jos vaan otat avun vastaan.

Voin kans kuunnella sua, jos tarviit? Mä ainakin tiedän mitä se pohjamudassa rypeminen on.

 

[p@ul@]

Ja edelliseen jatkoa. Lääkkeitä en voi suositella, kaikki keiden tiedän jotain mielialalääkitystä syövän eivät ole hyötyneet niistä. Itsekkin söin 1,5 vuotta nuorempana ja ne tekivät itsestäni vähintään omituisen.. joillakin ne lisäävät itsetuhosta käyttäytymistä. Toki jos muuta hoitoa ei keksitä niin lievä mielialalääkitys, silti en sitäkään suosittele. Mutta muista olla skeptinen sille mitä lääkäri määrää ja kyseenalaistaa ettei ne mitä tahansa psyykenlääkkeitä koita testailla sulla. Ikävää kun nykyään kaikki koitetaan hiljentää lääkkeillä.

Nythän niistä vois tehdä ilmoituksen kuka vaan, mutta kai se tapaus tarvis tietää paremmin? Kuka ne muka ilmoittaa, jos ei kukaan läheinen?

 

[p@ul@]

Antoi se terapeutti jonkun niiden yhteisen numeron johon voi soittaa. Oon joskus aiemmin soittanu kaks kertaa. Ekalla kerralla jollai ukolla tuli hirvee kiire lopettaa se puhelu ja toisella kerralla puhelu katkes yllättäen eikä siihen voinu soittaa enää sen jälkeen.----Päivystyksestä en oo koskaan kokenut saavani minkäänlaista apua.

Siis mitä ne siellä tekee? Päivystykseen täytyy päästä, mutta mitä se apu on?
Kiinnostaa kovasti, kun sivullisena se on aikoa konsti, mitä tulee mieleen, kärrätä sinne.
Kauhean paljon saa lääkejäämiä juomavedessäkin, oli vasta uutisissa, En muista missä, mut osta luomumaitoa, niin ei elimistö kuivu. Sitä täysmaitoa. Ei siitä vahinkoakaan ole, jos et sitten satu olemaan maitoallergikko. Eikä enää yhtään mitään fosfaattia. joko katsoit sen ohjelman, et ne aiheuttaa masennusta? Onhan niitä juomissakin...

Kirjoita ihmeessä vaikka tänne ja aina kannattaa piirtää. Ne halvat ruutuvihkot lähikaupassa ovat ihania, kun niihin voi teippailla mitävaan. Katso!

 

[p@ul@]

Julkinen mt-hoito ei vaan toimi noin...

Kolme pistettä ----miten sitten?
Odottelen vastausta edelliseen, vaikka aioin mopata keittiön lattian...
--- Sitä odotellessa: Katso!

 

[p@ul@]

Nostan nyt tämän toisenkin ylös, että et luule, et kukaan ei ole vastannut. jos olet sama, täytyy sun lukea molemmat ketjut. Jaksamista!

 

[Echo]

Nyt paula se pää kiinni kaikista fosfaateista ym. Luomumaidolla ei masennusta paranneta, äläkä ainakaan aloita mitään karrageenivalistusta.
Väärä ketju.

Ja kaikella rakkaudella tän sanon.

 

[vierailija]

Nyt paula se pää kiinni kaikista fosfaateista ym. Luomumaidolla ei masennusta paranneta, äläkä ainakaan aloita mitään karrageenivalistusta.
Väärä ketju.


Ja kaikella rakkaudella tän sanon.

Juurikin näin.

 

[feger]

Voi ei, sulla on siellä nyt paha pattitilanne. Ensihätään sinun pitäisi syödä jotain!!! Se on ehdottoman tärkeää.. Ei tarvitse varmaankaan paljoa syödä, kun olet noin paljon paastonnut viime aikoina. Jo pelkästään yllä ehdotettu suklaa voisi toimia. Otat suklaapalan suuhun ja keskityt vaan sen makuun ja maisteluun, annat sen vaikka hitaasti sulaa suuhunn..

 

[p@ul@]

Täällä kans yksi.
Tai sikäli meillä on eri tilanne, että mulla lääkitys aloitettiin saman tien, enpä tosin tiedä, onko siitä sanottavaa hyötyä ollut. Mutta päivä kerrallaan kitkuttelen ja ehkä vielä jonain päivänä osaan olla tyytyväinen, että oon elossa?

Kun oot kerran hoidon piirissä niin eikö sulle oo kerrottu, mistä saat apua 24/7?

Siis jos jollakin on anoreksia, on ainakin nämä lääkkeet kiellettyjä.
Vasta-aihesarakkeeseen laitoin, mutta tarkista kuitenkin, mitä ne ovat. Muitakin varmasti on, sillä siinä kuolleisuus on niin suuri.... Lukuja en muista.

 

[p@ul@]

Nyt paula se pää kiinni kaikista fosfaateista ym. Luomumaidolla ei masennusta paranneta, äläkä ainakaan aloita mitään karrageenivalistusta.
Väärä ketju.Ja kaikella rakkaudella tän sanon.

Höpsistä!

Tulosta tämä itsellesi.
Fosfat i maten löytyy ylearkistosta, se ohjelma. Tarvii osata ruotsia. Mut fosfaatteja on muussakin, kuten limukoissa. Olishan tuo aika tietää kaikkien muutenkin!

 

[Echo]

Höpsistä!

Tulosta tämä itsellesi.
Fosfat i maten löytyy ylearkistosta, se ohjelma. Tarvii osata ruotsia. Mut fosfaatteja on muussakin, kuten limukoissa. Olishan tuo aika tietää kaikkien muutenkin!

Joo. Mut vaikka ap vetäisi päivittäin 5 kg puhdistettua luomupalsternakkaa niin se masennus ei sillä parane.

 

[alkuperäinen]

Syitä sulla on varmaan paljon tohon tilanteeseen. Ehkä olet herkkä, menneisyys on raskas tai olet kokenut jonkinlaista väkivaltaa, ehkä nämä kaikki yhteensä. Tärkeintä on kuitenkin miten nyt suhtaudut asioihin ja kuinka niitä käsittelet. Olet varmasti jutellu tästä terapeuttisi kanssa, ja hän on ollut huolissaan jo aiemminkin syömisestäsi. Joskus itelleenkin tulee ajatuksia huonolla hetkellä, että ei huvittaisi syödä, miksi söisin..kuitenkin aina silti syön, se on vähintä ja silti suurta mitä voin tehdä itteni hyväks vaikka olisi kuinka vaikea tilanne elämässä ja samaan syssyyn menneisyys ahdistaa ja tuleva näyttää pelottavalta ellei toivottomalta. Se syömättömyys taitaa olla itsensä rankaisemista, mutta hyötyä siitä ei ainakaan ole. Vaarallistahan se toki on ja siihenkin voi itsensä tappaa. Mutta haluatko todella kuolla vai haluatko että kärsimyksesi vain menisi pois? Koita lakata syyttämästä itseäsi tapahtuneista asioista. Asioilla on niin monta puolta, että turha niitä on jäädä miettimään liiaksi. Sen sijaan mieti itseäsi ja tapahtumia myötätunnosta käsin, koita katsella niitä ikäänkuin ulkopuolelta. Voit harjoitella myös itsesi rakastamista. Tai rakkauden tunteen kokemista ihan mitä tahansa pientä tai suurta asiaa kohtaan koska sekin on itsensä rakastamista. Sulla on ihan samanlainen oikeus rakastaa kuin kenellä tahansa muullakin. Älä soimaa tai vihaa itseäsi tekemättömistä tai tehdyistä asioista vaan koita sen sijaan keskittyä askel kerrallaan hyviin pieniin asioihin. Ja tee itsellesi jotain hyvää, olet sen ansainnu! Mieli seuraa kyllä perässä, se on sun renki. Kaikkea hyvää ja toivon sulle parasta toivottavasti löydät keinoja selviytyä tuosta ja senkin jälkeen jatkaa matkaasi kohti vapautta olla täysin oma itsesi. Voimahali!

Menneisyydessä on paljonkii asioita joita en oo koskaan käsitellyt. Eikä niistä voi puhua esim sisarusten tmv kanssa, koska siskokii vaihtaa samantien puheenaihetta, joten sama olla hiljaa. Ja kaikki muutkii vaan syyttelee eräästäkin asiasta, vaikka mä olin siinä se kärsinyt osapuoli... Nuorisopuolelta kun oli pari vuotta sitten terapeutti, ni sen kanssa nimenomaan juteltiin niistä lapsuudessa tapahtuneista asioista, mut sen jälkeen se vaihtui aikuispuolelle ja siellä ku kysyivät että mistä haluaa puhua ja sanoi että menneisyydessä tapahtuneista jutuista, ni terapeutti tiuskaisi että hän ei niistä juttele! No se terapeutti oli muutenkii täys mätä.

Tänään oli pitkästä aikaa vähän parempi päivä.

 

[Occamin partaveitsi]

Turha lässyttää. Tapa itsesi. Kun tapat itsesi, muista, ettet vahingoita toisia. Paras tapa on typpi, mutta sopivia aineita löytyy ruokakaapistasikin, jos et muuta keksi.