Koko ajan kipeänä!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Elisa

Vieras
Onko täällä muita äitejä jotka kokevat samoin??
Itsellä on lokakuusta lähtien ollut jos jonkin moista vaivaa! :'(
Ensin alkoi kuukautisvuoto jota kesti 4viikkoa ja sen seurauksena rautaarvot avat laskeneet ei kuitenkaan niin paljon että pitäisi syödä rautalääkettä, siis lääkärien mukaan!!
Sitten joulukuussa tuli migreenikohtaus josta sain päivystyksessä kipulääkkeestä allergisen reaktion. Nivelet särki ja oli kuin olisi ollut muurahaisia jaloissa siihen sitten diapamia pariin otteeseen.
Tässävälissä ainakin 3 flunssaa ja vielä oksennustauti eli norovirus. Tyttö myös ollut paljon flunssassa ja sai'minulta noronkin!!!
Nyt taas tammikuussa alkoi vuoto 3viikkoa johon terolutit sain. Jatkuvan huononolon ja pyörryttämisen ja korvien lukkoutumisen takia TAAS koko ajan rampannut lääkärissä!
Kaikkiverikokeet otettu vain maksa arvot olivat hieman koholla, josta nyt pe ultra! ei siis mikään hepatiitti vaan jotain muuta!!??! sekä Heliko bakteeri epäily jatkuvan ylävatsa kivun takia!! Kesällä saanut mahakipuun refluksi lääkityksen mutta en nyt sitten tiedä!!!
Tämä siis koettelee perhettä todella paljon!!! miehellä pinnapalaa helposti itseä itkettää koko ajan ja on tunne etten kykene olemaan tytölleni hyvä äiti! :'( onneksi tytöllä hyvä hoitopaikka jossa kavereita ja ihana hoitaja!!! Läheisiäkin on mutta tuntuu pahalta koko ajan olla heille taakka ja oma äitinikin vaikuttaa tilanteeseen väsyneeltä!
viikonloppuisin kun huono olo iskee on tytön voinut viedä miehen perheelle hoitoon!!onneksi.
Olen vaan niin he#%&##! väsynyt koko tilanteeseen ja toivoisin olevani vain terve!!!
\|O
 
lisäisin vielä että niskat jumissa ja hiuksia lähtenyt; päässä neljä länttiä. Sekä käydään tutkimuksissa/hoidoissa pikkukakkonen haaveena.
Oikeen rupee naurattaa,siis voiko yhellä ihmisellä olla kaikki maholliset!!!! :laugh:
 
Mä kävin hivenainetutkimuksis ja odottelen vastauksia. Näyte otettiin hiuksista. Mitään kummempia vaivoja ei ole mutta vastauksesta näkyy, onko elimistöön kertyny jotain myrkkyjä, mitä hivenaineita puuttuu, mitä on liikaa.. Kaikki toi vaikuttaa paljon ihmisen terveyteen ja esim. juuri vastutuskykyyn.

Mulla ei juurikaan ole ollu vaivoja mutta kävin sen takia, että osaisin jatkossa hoitaa terveyttäni niin että vaivoja ei tuliskaan.

Ei tietty selvitä syitä mutta jotain suuntaa antavaa. Esim. tohon hiustenlähtöön saattais antaa vastauksen.

Uskokoon ken tahtoo :)
 
Kiva kun vastasit :flower:
Siis hiuksista! vaikuttaako jos on värjännyt hiuksia ja missä tehdään? Popsin huitenkin multivita plussaa jossa mukana hivenaineita, mutta ei varmaan kaikkia kuiteskaan...
Lääkäri sanoi että hiusten lähtö on suuri ? naisilla, joilla ei suvussa ole hiustenlähtöä ja sen että 85% tapauksista hiukset kasvaa takaisin vaikkakin siihen menee ainakin vuosi..
Ja että voi hejastella muuta sairautta elimistössä. :/
 
Ei saa olla värjättyjä hiuksia, pitää olla ainakin pari senttiä värjäämätöntä eli riippuen hiusten kasvusta niin pari kk ainakin?

Mulla on viimeeksi värjätty toukokuussa joten varaa oli ottaa.. :ashamed: Niskasta otettiin joten ei näy.

Mä en tiedä tehdäänkö Suomessa muualla kuin tuolla: www.medilife.fi

Kyllähän se maksaa mut sen verran monta vuotta olen miettiny että menköö. Jos mä sillä pystyn ehkäisee jotain sairauksia ja pystyn parantaa oloani ja elämänlaatuani niin so?
 
Mulla on kans koko ajan jotain. Vauva syntyi heinäkuussa ja sairastuin jo viikon jälkeen sektiohaavan tulehdukseen. Sitten meni imetyksestä selkä aivan juntturaan ja oli tosi kipeä. Univaikeudet alkoivat... nyt on sitten verta tullut ulostaessa, vaivaa on jatkunut ajoittain jo pidempään ja nyt sain diagnoosin -haavainen peräsuoli, mukavaa. Syksyllä oli myös keuhkoputkentulehdus ja vauvamasennusta että tosi huonosti menee. Kuitenkin pitäisi jaksaa hoitaa vauvaa koko ajan vaikka on univaikeuksia. Tuntuu että pää hajoaa ja pelkään että en jaksa, että kuolen!! Kaikki alkavat väsyä minuun ja sairasteluihini, mies on ihmeissään ja kyllästynyt.Miten jaksan.... :'( :'(
 
Mulla oli synnytyksen jälkeinen masennus.

Kävin lekuris ja sain reseptin Opamox- ja cymbalta-nimisille lääkkeille.

En hakenu. En edelleenkään ole hakenu vaikka resepti on ollu tuol jo monta kuukautta.

Hain E-Epaa (Tri Tolonen 500 mg). Kahden viikon päästä jo huomas vaikutuksen.

syyskuus kävin lekuril. Nyt on menny muutama kuukausi ihan normaalimielellä. Nykyisin olo loistava. Aivan kuin ennen sairastumista.

Googleta "E-Epa" ja käy lukemassa. Käyttäjäkokemuksia ja tietoa. Et menetä mitään jos edes luet. Ihan oikeesti on tutkittu että rasvahapot vaikuttaa masennukseen.

Tämä nyt vinkkinä siihen huonoon oloon...
 
Voi "saman kokenut" kuulostaa niin tutulta... Jaksamista tämä todella koettelee ja toivoisi mieheltä tukea/turvaa, mutta taitaa mieskin olla jo niin väsynyt :(

Tänään kävin siinä ylävatsan ultra äänessä ja löytyi sappikivet!!! Siis mä tiesin että jossain on jotain vikaa!!! Lääkäri joka ultras vähän ihmetteli kun rupesin nauramaan (helpotuksesta) sappikivi diagnoosin sanottuaan, mutta on niin helpottunut olo sen suhteen kun nyt juostu harvasen viikko lääkärissä ja itse tietää ettei kaikki ole kunnossa, mutta vikaa ei mukamas löydy!! vihdoin löytyi ainakin joku syy! Sanoi kyllä että olen epä tyypillisin sappikivi potilas, kun yleensä 40v, lihava, nainen. No nainen ainakin ja oma äiti kertoi just että mun mummelilla kans ollu sappikivet!! Perinnöllistäkö??!!Helikobakteerista ei vielä vastauksia saas nähdä!
:) :)

Mutta, mutta taas tyttö nuhassa alkuviikosta meni jo ohi mutta, nyt taas alkanut yskä

:/

Terveyttä kaikille :hug:
 
Kiitos taas sinttura!!
Olen myös miettinyt olisko masennusta ja jos ei aiemmin niin ainakin nyt kun kaikki stressaa! MUTTA voi olla myös, että ajattelen masennusta koska isällä paha mielenterveys ongelma diagnoosia en tiedä oon ollu sillon niin pieni, eikä äiti halua puhua asiasta!!

Oon muutenkin miettinyt, että pitäiskö hankkia jotain vaikka omega3: sta tai sitte vaikka tota E-Epaa (oliko se noin?!) mutta jos sappikivet niin ainakin pitäis välttää kaikkea rasvaa!! Maanantaina kuulemaan että mitä tehdään, kysäsen samalla noista!!! :)

:hug: :flower:
 
Muuten, sisältääkö se E-Epa koffeiinia? Kun seartikkelin mukaan auttaa jatkuvaan väsymykseen? Mulla nimittäin ensisijaisesti onglemana tuo unettomuus ja sitten vasta se masennus ja ahdistus (joka on varmaan seurausta siitä, tiedä häntä...) Toisaalta se E-epa varmaan auttais tähän tunteeseen että käy ylikierroksilla, eikä pysty rentoutumaan...? Aina on siivoamassa jälkiä tai nostamassa vaatteita lattialta vaikka vois vain heittäytyä sohvalle silloin kun tyttö nukkuu!
 
Ei ainakaan tuoteselosteen perusteella olis kofeiinia.

Ja noista rasvoista.. Noissa kapseleissahan on niitä "hyviä" rasvoja. En kyl tiedä sappikivistä miten vaikuttaa niihin että kantsii kysyä.

Googlettakaa E-epa. Tietoa kyllä löytyy. Minäkin luin niistä aika paljon ja esim. tuolta Suomi24-keskustelupalstalta käyttäjien kokemuksia.
 
Kipeältä on tuntunut jo toista vuotta kohta. Ensinnäkin nukkumiseni on ollut todella huonoa, herään ainakin tunnin välein, kun ensin saan ees unen. Siitä varmaan seuraa tämä kamala uupumukseni, josta oon lääkäreis hyppiny, mut aloittas vaan aina mielialalääkitystä, ei kiitos.

Maha on ollut ongelmallinen mun koko ikäni, nyt stressi painanut päälle, kun kohta pari vuotta sitten synnytin ja nuorimmalla pahat ruoka-aineallergiat, niistä otan hirveää stressiä.

Nyt oon lokakuusta lähtien sairastanut toistuvaa keuhkokuumetta, ei meinaa vaan jaksaa enää! Pitäis alottaa työt kuukauden päästä ja oon aivan romukunnossa, pelottaa!

Eikä se mitään, mutta kun mies on sanonut pari kertaa jo, että toivo vaan, että kestän sua sairasteluines. Että tappeluun menee sekin energia, mikä pitäis käyttää paranemiseen. Ei hyvältä näytä :'(
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2007 klo 13:31 Katjuska71 kirjoitti:
Eikä se mitään, mutta kun mies on sanonut pari kertaa jo, että toivo vaan, että kestän sua sairasteluines. Että tappeluun menee sekin energia, mikä pitäis käyttää paranemiseen. Ei hyvältä näytä :'(

Sairastelukierre on kyllä kurjaa ja rasittaa koko perhettä, mutta ennen kaikkea sitä, joka sairastaa. Kyllähän se koville varmasti ottaa puolisollekkin, mutta asiaa ei kyllä yhtään auta tuollaiset kommentit mieheltä.

Mitähän jos miehesi itse olisi kipeänä koko ajan ja sinä sanoisit hänelle tuollaisia kommentteja???? Ei varmasti tykkäisi hyvää.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille!!
 
Juu ja tuollaiset kommentit "etten jaksa sua" tms. tulee aina silloin kun on itse kaikkista kipeenpänä ja haluaisi vain kaivautua sängyn pohjalle! Ja juuri kun sitä tukea tarvitsisi!!
Mutta luulen että mies tuskistuu vain siitä, että ei voi tehdä asialle mitään!!!! Itse ainakin lultavasti käyttäytyisin samoin jos toinen olisi kokoajan kipeänä. Eihän sitä kestä kun joutuu katsomaan rakkaimpansa tuskia/kipuja koko ajan!! :heart: :heart:
 
sintturan kanssa samaa mieltä. Mies harvoin kipeänä, mutta kun on vaikka vähän nuhaa niin ei muka sukkia jalasta saa!!! :laugh:

( ja Aikasemmalla sitä että jos oikeesti ois kiipee...)
 
Mitähän jos miehesi itse olisi kipeänä koko ajan ja sinä sanoisit hänelle tuollaisia kommentteja???? Ei varmasti tykkäisi hyvää.


Miehellänihän todettiin muutama kuukausi sitten uniapnea, joten hänkin on todella väsynyt ja ei oikein jaksaisi tehdä mitään. Nyt kun vielä töiden päälle pitää kotona auttaa entistä enemmän, ymmärrän, että potuttaa. On sanonut monta kertaa, että häntä ei ole luotu tekeen akkojen hommia, siis kotihommia.

Siltikään, en pidä siitä, että pitäis toivossa vaan elää suhteessa, että toinen kestää tätä. Poden syyllisyyttä vielä siitä, että pilaan toisen elämää, kun ei itselläkään helppoa, saati lapsilla. Eroakin olen ehdottanut jo monta kertaa, mutta ei luovuttaisi, miksi? Tiedän, että mitään ei voi pitää varmana, mutta tällä pohjalla ei huvita ees jatkaa.

Nuorimman pojan kanssakin on sellaista sähläystä välillä, kun miestä ei vaan huvita opetella tiettyjä juttuja, syöttämistä, pukemista, aina yhtä avuton näissä asioissa olevinaan. Kun neuvon vaiheessa, jossa huomaan, että poika jo kärsii, kiivastuu ja sanoo, että hopi hopi, parane pian, niin asiat tehdään, kuten haluat.

Tuntuu ihan, että ajattelee, että haluan olla kipeänä? Mikään ei ole kamalampaa kuin sairastaminen. Ei innosta jatkaa suhdetta, jossa mies ei ole tottunut sairauksiin. Itselläni on perussairauksia sen verran, että flunssiakin on sairastettu enemmän, kun laki sallis ym. En kaipaa päähän silittelijääkään, mutta ei sentään tuollaista pulttia ja pelkoa tarvis asiasta ottaa.

Todella, kun itse sairastaa flunssaa ja pientäkin kuumetta, tekee sängyssä kuolemaa. Meillä vaan huono tilanne, kun molemmat nyt erittäin väsyneitä, kaikessa tarvittais erotuomaria ja molempien päät niin luuta! :headwall:
 
Onko teillä ketään joka voisi huolehtia lapsista, sillloin kun oot kaikkein kipeimmilläsi? Itseäni ainakin auttaa paljon kun tietää, että tyttö on mummin luona jossa tädit leikittämässä ja tytöllä kivaa... Saa itse levättyä kunnolla ja ei tarvii stressata ruuan laitosta tai muusta!

Joo siis ei se todellakaan ole mukavaa tuollainen!!! Mites sitten sillon kun oot terve (tai ainakin suht hyvässä kunnossa) meneekö teillä sillon miehen kanssa hyvin?? Mietin vain tota kun puhuit erosta, että onko se vain silloin "ilmassa" kun oot kipee ja aattelet, ettei toisen tarvittis kärsii sun sairastelusta!!
Miehestä voi kyllä myös aistia, kun itse olen kipeenä, että sen tekis mieli heittää hanskat naulaan! ei se sitä kyllä äänen sano... :(

Koittakaa jaksaa!!! :hug:
 
Kait meillä jossain suhteessa silloin paremmin menee, kun olen terve, itsekin silloin olen paremmalla tuulella ;)

Mutta onhan meillä ollut erimielisyyttä ihan muutenkin, ollaan aikas tuore pari ja ei ole vaan löydetty yhteistä säveltä vielä arjen pyörittämiseen, pojan hoidosta eniten kränää.

Me ollaan otettu välillä kotihoitoapua, ei ole onneksi kovin kallista, mutta itse vaan koen kiusalliseksi, kun vieras ihminen tulee kotiin tekeen kaikki, kun itse joutuu oleen viä paikanpäällä vaan sänkypotilaana, hölmöä :\| Muuten ei apua saada, mun äitini joskus kerkiää työnsä ohella vähän autteleen ja onneksi isommat poikani on jo kymmenen paremmalla puolella, heistäkin on kivasti apua, joskaan ei voi liikaa käyttää, lapset on lapsia.
 
jos ei ole mitään synnynnäistä vammaa tai sairautta joka voisi aiheuttaa kaikkia mainitsemianne oireita, jokaisen kannattaisi kokeilla:

ruokavalio oikeasti sen ympyrän mukaiseksi ja vitamiinit purkista varsinkin talviaikaan

liikkuminen ja ulkoilu osaksi normaalia elämää

lihakset, erityisesti selkä ja vatsalihakset kuntoon

mahdollinen ylipaino kiireesti taipaleelle

lääkkeiden käyttö minimiin : esim tavan burana pitkään käytettynä kuormitttaa maksaa ihan mielettömästi, puhumattakaan muista rohtoista

-ja minä puhun kokemuksen syvällä rinta-äänellä paitsi en ole ehkä vertailukelpoinen siinä että minulla on paljon rakenteellisia poikkeamia/vammoja, jotka olen ihan syntymälahjana saanut ja ylipainoa minulla ei ole ollut koskaan.

mutta edellä mainitsemillani "kotikonsteilla" elämä on helpottunut oleellisesti! -ottaen huomioon että täällä puhuu pitkään lääkkeillä myrkytetty krooninen kipupotilas, entinen kipupolin asiakas.

hivenainetestit yms joita tuolla jo mainittiin saavat myös posiitivista palautetta.. hivenaineiden puutteet ja tarpeet osaa tutkia myös pätevä homeopaatti! -suosittelen.

koululääketieteen hempuloiden vuosia kestänyt päänpyörittely vaivojeni kanssa oli turhuuden turhuutta kun homeopaattiset valmisteet auttoivat kuukaudessa!!

-paljon on vielä edessä mutta kuten sanoin, omassa tilanteessani olen saanut radikaaleja muutoksia parempaan suuntaan näillä keinoin.
 
No niin, eihän teillä sitten niiiin huonosti mene, jos joskus sentään on kivaa...
;) Voimia vaan kamalasti, jotta saatte arjen pyörimään!!! kyllä se siitä, kunhan tervehdytte
!!!!

Oon kanssa miettiny tota jonkun hoitajan palkkaamista kotiin, mutta luulen että tyttö vaan ujostelis kokoajan vierasta ja itse miettisin mitä ne nyt tekee ym.... ei aina viittis kans sukulaisia vaivata!

Mutta mutta, tulin just lääkäristä ja kirjoitti lähetteen tyksiin kirurgin arvioon, ja sieltä sitte leikkauksee :(
JA ihan ohimennen sanoin, että huomenna on munanjohtimien aukiolotutkimus (sekundaarisen lapsettomuuden takia). Ja siitä sitte että EI ole viisasta tulla raskaaksi ennen kuin on leikattu!!! Koska ollut aiemmin hepatokestoosi (se maksajuttu jossa kutittaa kaikki paikat) niin tässä raskaudessa tulisi komplikaatioita ja iso riski sekä sikiölle että äidille!!! Ja jos sappikivet liikkuu tukkimaan(kovat vatsa kivut), niin leikkus heti!!! Nii se että leikkausjonot voi olla 1-2vuotta eli meijän tyttö olis jo 4-5v ennen ku pääsis yrittää!!!! :'( :'( :'(

tuli sekavasti, sori...
 
Joo, luojalle kiitos hyvistäkin päivistä, joita ollut niin vähän viime kuukausina. Nyt on keskusteltu parina viime iltana kunnolla ja heti parempi olo. Sanoin, että ei voi jatkua näin pitkään, joku takaraja laitettava, että jos asiat ei muutu, erilleen on lähdettävä. Mutta eiköhän tässä keksitä yhteiset sävelet.

Itse myös joskus isompien poikien aikaan hirvitti ottaa kotiapua, mutta hienosti kaikki aina mennyt ja ehkä se oma koti auttaa, että ei lapselle niin paha paikka? On silti suuri siunaus, jos on sukulaisia tms tuttuja, jotka auttavat hoitamisessa, itsellä kun nyt ei sitä tilannetta ole, isompien poikien kanssa on tilanne ihan toinen ollut aina, isänsä puolella on erittäin jaksavaiset isovanhemmat.

Voimia paljon sinulle tuleviin koitoksiin! :hug: On varmasti kurjaa, kun joutuu odottamaan seuraavan yritystä tuonne asti, mutta tärkeintähän tietty on hoitaa asiat mallilleen.
 
juu meillä kanssa asioista puhuttu, kun saa olla kahdestaan rauhassa... Kyllä te yhdessä seviätte kerran, jos mies halukas puhumaan asiasta ja haluaa pitää suhteen kasassa ja puolitiehen tulette toisianne vastaan :)

Tänään käynnillä naisten polilla ja kerroin sappikivistä... Ehdotti, että soittelisin sinne kirurgiselle viikon päästä ja selittäisin asian, jos sitten pääsisin vähän jonon ohi!!! sormet ja varpaat ristissä!!! ;)

 

Yhteistyössä