Kokemuksia: Welsh corgi pembroke ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hauvahaave
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
meillä on 1 1/5 vuotias cardigan ja pojalla kolme vuotias joka on kesäisin meillä hoidossa. Nämä tykkäävät lapsista 6,8 ja 10 vuotiaat lapsenlapset leikkivät niiden kanssa. Kertaakaan ei kumpikaan ole mitään tehnyt lapsille ei näykkinyt tms, eikä minkäänlaista vihaisuuden merkkiä ole näkynyt!! Laumassa painavat pitkin pihaa lasten kanssa! Yöksi menisivät lasten viereen nukkumaan jos antaisimme mennä!
Tottelevat lasten käskyjä samoin kuin aikuisten ja tekevät lasten käskystä temppuja.
 
niin ja olen perjantaina hakemassa itselle toisen gardiganin. Nyt 8 viikkoinen poika.
Kaikki koirat vaativat koulutuksen, nämä ovat ainakin olleet helppoja, nopeasti oppivia.
Käypä Suomen Welsh Gorgiseuran sivuilla tutustumassa rotukuvaukseen, se pitää oikeasti paikkaansa.
 
Meillä on Welsh Corgi Pembroke ja se on perheemme ensimmäinen koira. Rodun valintaa emme ole katuneet päivääkään. Maailman lempein ja hyväluontoisin kaveri. Suosittelen lämpimästi!
 
Ettekö ihmiset ymmärrä, että alunperin lehmäpaimeneksi jalostettu koira näykkii nilkoista, vain sen takia, että sen rodunomaisia tarpeita ole tyydytetty tarpeeksi.
Älytöntä, että joillekkin on ollut yllätys, että koira haukkuu... Ja, että karvaa lähtee...
Se on vain totta, kaikille ei sovi koira.
 
[QUOTE="sohvi";28360631]Ettekö ihmiset ymmärrä, että alunperin lehmäpaimeneksi jalostettu koira näykkii nilkoista, vain sen takia, että sen rodunomaisia tarpeita ole tyydytetty tarpeeksi.
Älytöntä, että joillekkin on ollut yllätys, että koira haukkuu... Ja, että karvaa lähtee...
Se on vain totta, kaikille ei sovi koira.[/QUOTE]

Näykkimisen voi ohjata toisenlaiseen toimintaan heti pennusta saakka, tottakai corgi on taipuvainen alkujuuriensa takia näykkimään, mutta sitä ei saa missää nimessä hyäksyä jos se kohdistuu muihin lemmikeihin, koiriin kissoihin tai ihmisiin.
Tuskin kooki turhautuessaan alkaa ensimmäisenä näykkimään, eiköhän se kuitenkin keksi ihan jotaki muuta viihdykettä itselleen.
Heitän tähän ilmoille nyt sellaisen sanahirviön kuin johtajuusongelman.
Se voi myös olla syynä että kooki näykkii.
Alusta saakka kun tehdään koiralle säännöt selviksi ei näykkimis tai muuta ongelmaa pitäisi olla.
 
Sopii ensimmäiseksi koiraksi siinä mielessä hyvin, että yleensä ovat persoja ruoalle, joten helppoja kouluttaa siinä mielessä. Tuo paimentamistaipumus on hyvä ottaa huomioon, meillä pentuna oli aivan järkyttävä purija. Haukkuvat aika herkästi mutta palkkioon perustuvalla koulutuksella pääsee pitkälle joka rodun kanssa. Itse voisin suositella hyvin eka koiraksi koska mielestäni on helppo koulutettava verrattuna esim. chihuuni ja kerta aiotte harrastaa koiran kanssa, en näe mitään ongelmaa miksi ei teille sopisi. Ottaa hyvin kontaktia ihmisiin, on aina iloinen ja "meno päällä" mutta ei mikään turha häseltäjä.
Ja muistakaa hyvät ihmiset, ei ole mitään johtajuusongelmia, lukekaapa Tuire Kaimion kirjoja niin saatte oikeaa tietoa, ei mitään 70-luvun höpöhöpöä rankaisuista sun muista...
 
En tiedä seuraako kukaan tätä viestiketjua enää mutta osaisko joku vastata pariin kysymyksiin? Paljonko Welsh corgi pembroke maksaa suurinpiirtein pentuna nykyään? Oon löytänyt vain muutamien vuosien takaisia hintoja ja nehän on voinu muuttua... Ja mistä kannattaisi lähteä pentua kyselemään. Tuntuu että en löydä mistään mitään kasvattajia tai kenneliä tai mitään. Vai eikö oikeasti ole Suomessa tulossa puolen vuoden sisään Pembrokepentuja? Miten oon näin hukassa, internetistähän pitäisi löytyä vastauksia ties mihinkä kysymyksiin...
 
Mul ois kanssa pari kyssärii corgista.
Sopiiko corg ensimmäiseksi koiraksi sporttiselle perheelle?
Asumme rivitalossa ja perheeseen kuuluu myös kaksi 11v lasta.

Talossammebon kaksi kerrosta
 
Corgilla voi olla vaikeuksia portaissa. Mulla on ollut yksi ja se oli tosi hyvä koira.
Helppo koulutettava,oppii melkeen itsekseen. Leikkisä ja vähän sellanen "vilpertti".
Varovainen saa olla kun sillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Mun koira lopetettiin oman tyhmyyteni vuoksi. Se oli mun sylissä tuolissa ja annoin sen hypätä lattialle. Koira halvaantu.
 
Meillä oli. Itsepäinen paimentava koira (saattaa näykkiä lapsia nilkoista kouluttamattomana). Kuin iso koira pienen koiran kropassa. Vaatii kunnon koulutuksen. Mutta ihana. Turkki helppohoitoinen, mutta aluskarvaa täytyy harjata. Käveli pitkiä lenkkejä ja juoksi pallon perässä loppuun asti. Meidän koira lopetettiin 15v iässä mm. nivelrikon, kuurouden ja kaihin takia (vanhuudenvaivoja, oli muuten terve kuin pukki).
 
Meillä on 1,5vuotias cardi. On kyllä aivan ihana koira. Meidän perheessä tuo nuorin poika on 5vuotias ja koira tulee hyvin toimeen sen ja kaikkien muidenkin kanssa. Mitä nyt muutama näykkäisy on tullut kun hännästä tai turkista on tullut vedettyä. Ikinä ei kuitenkaan ketään puremalla puremaan alkanut. Rakastaa ulkoilua ja tykkää kävellä pitkiä lenkkejä. Meillä koira saa myös juoksennella takapihalla vaijerissa ja flexissä. Jos vieraita tulee, ilmoittaa kyllä haukkumalla. Tosin haukkuminenkin loppuu käskystä. Nuo corgirodut ovat melko itseppäisiä ja se on tullut omankin koiran kohdalla huomattua. Kyllä tuo meidän cardi on ihmisrakas ihan niinkuin bemukin. Molemmat rodut tarvitsevat kovan koulutuksen mutt ovat aivan ihania rotuja. Niin ja meilläkin oli corgi ensinmäinen koira. ??
 
Meillä on yksi ihana ollut jo kohta 8 vuotta. :heart: Ja perheessä on aina ollut meillä pemuja, nytkin mutsilla on kolme. Kiva ja seurallinen rotu, meidän koira on vieläpä luonteeltaan ihan kultainen ja kärsivällinen, ei hermostu edes meidän 1-vuotiaan tyttären ärsytysyrityksistä. :)

Toiset rodun edustajat saattavat kyllä olla ajoittain hieman ärhäköitä ja jopa aggressiivisia ainakin muita koiria kohtaan. Karvan laadusta myös vähän miinusta, paksu ja pitkähkö turkki, josta karvaa kyllä irtoaa. Plus kurakelien pesut sitten erikseen... :whistle:

Pemut tykkää liikkua paljon, kävelylenkkejä meillä tehdään ja jos on metsää missä juosta vapaana, niin aina plussaa.

Lyhyistä jaloista ja pitkästä selästä johtuen ei ehkä esimerkiksi agilityyn paras rotu (selkä voi kipeytyä herkästi), mutta kaikkea muuta kivaa voi kyllä harrastaa aina tottiksesta ja näyttelyistä alkaen.

Kiva rotu kyllä kaikin puolin, suosittelen. :)

ja lisään vielä, että kyseessä ei todellakaan ole mikään sylikoira, vaan jossain määrin jästipäinen rotu, joka vaatii kyllä hyvän koulutuksen ja kurin.
 

Yhteistyössä