kokemuksia puolison burn outista?

Ei oman puolison mutta yhden läheisen ihmisen.
Sai lääkityksen, psykiatrian poliklinikalta omahoitajan jonka luona kävi juttelemassa tarvittaessa.
Yksinolo ahdisti ja aiheutti paniikkikohtauksia, itsesyytöksiä ja pelkotiloja, armoton väsymys, voimattomuus, mitään ei kyennyt tekemään, ei oikein syömäänkään. Ihan siis nielemisvaikeuksia. Tehtiin sitten niin että akuutin ajan (n. reilu kuukausi) hänen seuranaan oli aina joku meistä läheisistä, yksin ei tarvinnut olla. Sitten pikkuhiljaa lyhyitä aikoja itsekseen ja pikkuhiljaa alkoi toipua.

Toinen tapaus tuttavapiirissä valitettavasti "jäi sille tielleen". Eli ei ole palautunut yli vuoden aikanakaan normaaliksi, on aivan holhottavana edelleen.
 
"vieras"
Akuutein tilanne psykiatrisella osastolla josta kuukauden päästä kotiin.
Kotona samoja pelkotiloja kuin yllämainitussa, yksinoloahdisti ja aiheutti paniikkikohtauksia eikä syöminen tai suihkussakäynti meinannut onnistua.
Pikkuhiljaa alkoi sitten jaksaa muutakin suihkussakäynnin ja syömisen lisäksi, kokonaan ennalleen toipumisessa meni n. 9 kk.
 
Juurikin näistä syistä vituttaa kun ihmiset puhuvat miten "tuli burn out" kun ovat yhden viikonlopun olleet jaksamattomia ja nukkuneet vain univelkoja pois. Ei ole mikään pikkujuttu.

Onko sinulla ap tilanne käsillä? Kysy mitä vain, koetan auttaa.
 
"vieras"
Ystävä sairastui syvään masennukseen. Aluksi oli lääkitys ja keskusteluapua ammattilaisen kanssa. Toipuu varmaan lähes ennalleen. Kohta 2 vuotta on jo toipunut, tekee 4 tuntista työpäivää, väsyy vieläkin helposti ja joutuu levähtelemään.

Pitkä on tie hällä. Mutta hyvään suuntaan menossa.
 
Mulla siis mies tehnyt jo vuosia töitä 24/7 niinsanotusti. On puhunut monesti että stressaa
Ja että ahdistaa,kun tuntee ,ettei ehdi jokapaikkaan.
Nyt luantai aamuna sitten tuli kotiin töistä ja istui syömässä ja kysyin,onko kaikki ok niin alkoi
Itkeä. Sanoi että on vaan niin loppu. Sunnuntaina meni
Kirkkoon,en tiedä onko siellä sitten jutellut papin kanssa tms.

Mutta tässä vaan nyt olen vähän huolissani ja mietin erilaisia vaihtoehtoja..
 
Nyt heti kaikki ehkäisy käyttöön! Tuo vain pahenee jos kierrettä ei katkaista.
Onko teillä säästöjä, onko miehellä mitään mahdollisuutta vähentää työmäärää? Mieluummin ottaa lomaa? Yrittäjä?
Nyt on tehtävä ratkaisuja. Vaikka se tulikin maksamaan, mielenterveys on ihmisen tärkein asia mielestäni ja nyt on tehtävä muutoksia.
Ihan paras olisi kun mies pääsisi nyt heti irtautumaan ja lomalle. Paljon juttukavereita ja tukea seuraksi. Onko teillä tukiverkkoa? Pääsettekö ilman lapsia miettimään miten hoitaisitte tilanteen? Onko säästöjä joita voisi hyödyntää? Nyt paljon välittämistä, keskustelua, itkua jos siltä tuntuu.
Hyvähyvähyvähyvä että mies on saanut sanottua ja itkettyä, nyt pitää heti alkaa hoitaa tilannetta. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä psykiatriseen. Lääkehoitoa ei suorilta kannata vielä aloittaa jos näyttää että ilman pärjää. (vaikka sitä klinikalta suositeltaisiin heti kun sisään astuu)
 
"vieras"
Mun mies yrittäjä ja siihen yhditettynä rakennus aika ei ollut hyvä juttu. Miehellä loppu vaan voimat. ei vain saanu enää kahvikuppia pidettyä kädessä. Siinä vaiheessa tajus itekin mennä lääkäriin. Kuukauden sairasloma ja jakso taas. Ehkä kuitenkin oli enemmän fyysistä väsymystä kuin henkistä. Kroppa vain sano ittensä irti.

Tässä ny 10 v tuon jälkeen on pari kertaa saanu voimattomuus/huimaus kohtauksen ilman mitään näkyvää syytä. toisella kerralla makas päivän tiputuksessa toisella kertaa ei menny edes lääkäriin.

Paras olis jos miehes sais useamman viikon sairaslomaa ennenkuin romahtaa totaalisesti. Ja jatkossakin sitten miettiä minkä verran yks ihminen pystyy tekemään.
 
Mies on yrittäjäkahden miehen firmassa, raskasta fyysistä työtä ja mun
Miehen harteilla lepää 70% firmasta.. On kyllä siis varmasti väsynyt
Ihan fyysisestikin.
Tukiverkkoa on ja miehellä ystäviä kyllä. Perhetilanne meillä tasapainossa,
Kolmatta lasta odotellaan syntyväksi..talous kunnossa.. Se lomanotto vain
Miehelle todella vaikeaa. Enkä tiedä osaisiko irtautua lomallakaan..
 
"vieras"
Mies on yrittäjäkahden miehen firmassa, raskasta fyysistä työtä ja mun
Miehen harteilla lepää 70% firmasta.. On kyllä siis varmasti väsynyt
Ihan fyysisestikin.
Tukiverkkoa on ja miehellä ystäviä kyllä. Perhetilanne meillä tasapainossa,
Kolmatta lasta odotellaan syntyväksi..talous kunnossa.. Se lomanotto vain
Miehelle todella vaikeaa. Enkä tiedä osaisiko irtautua lomallakaan..
Uupumuksen läpikäyneenä ja yrittäjänä itsekin voin sanoa, että jos miehesi ei tiedä millä leikkii eli terveydellään tulee kyllä luonto vastaan ja laittaa lepäämään. Toivottavasti ei kuitenkaan niin rajusti,että pitää lapata multapeitto päälle.

Ennen kuin mitään tapahtuu pitää miehesi itsensä tajuta oma tilanteensa. Voit jo tämän viestiketjun pohjalta kertoa kauhuesimerkkejä äärimmilleen viedystä ahkeruudesta ja miten sitten voi käydä.

Yrittäjänä apua saa uusyrityskeskuksista, joissa yritystilannetta tarkastellaan asiantuntijavoimin ja varmasti neuvotaan kuinka saada tilannetta hallintaansa. Jos kyse on kasvuvoittoisesta yrityksestä siinä on muutenkin pakko ryhtyä laskemaan ja miettimään ennen kuin yritys romahtaa miehesi jaksamattomuuteen. Esim. hän voi harkita myykö osuuttaan yhtiökumppanille, otetaanko kolmas mukaan jne. Vai hinnoitteleeko hän kaiken niin alas, että työtä pitää tehdä tuplamäärä. Nämä kaikki pitää oikeastikin miettiä ja miehesi sentään jo tajuaa, että on jaksamisensa äärirajoilla. On häneltä, anteeksi vain, huonoa yrityssuunnittelua paahtaa niin tiukalle itsensä kanssa ja jos et muuta keksi, niin puhu edes uuden liiketoimintasuunnitelman tekemisestä.

Suomessa ei tarvitse kärsiä yksin yrittämisensä kanssa. Tukea saa, koska yrittäjyys on pian tärkeimpiä työllistämisen keinoja. Siksi sitä apua siis on ja se vain vaatii mieheltäsi nyt ajan varaamista konsultaatioon.
 
Lomaan pitää taipua siellä osata irtautua, kännykät ja tietokoneet pois ja akkuja laataamaan. En usko että tilanteenne on mitenkään toivoton mutta tilanne on nyt vihellettävä poikki ennen kuin tulee todellakin pitkäaikaisia ongelmia.
 

Yhteistyössä