Kokemuksia Labradorinnoutajista kaipailen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minnie-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Minnie-

Jäsen
23.02.2008
559
0
16
Eli tarkoituksena olisi hankkia ensi kesänä mahdollisesti Labradorinnoutaja narttu. Haluaisin kuulla kokemuksia rodusta ja mahdollisesti hyvistä kasvattajista. Voi vaikka yv:nä laittaa, jos ei palstalle halua. Tarkoituksena olisi koira, joka olisi moneen menoon: eli mahdollisuus mm. tokoon, agilityyn ja näyttelyihin. Kiitos paljon :)
 
Karvaa lähtee kaksi kertaa vuodessa: ensin puoli vuotta ja sitten 6 kk... :saint: Mutta imuroimalla saa pidettyä turkin kunnossa, meidän koiramme rakasti imuroitavana oloa. Veden lähellekään sitä ei voinut viedä, se oli kai puoliksi kala :whistle: Loskaiseen ja mutaiseen ojaan loikkasi lenkillä uimaan jalkakäytävän vieressä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Karvaa lähtee kaksi kertaa vuodessa: ensin puoli vuotta ja sitten 6 kk... :saint: Mutta imuroimalla saa pidettyä turkin kunnossa, meidän koiramme rakasti imuroitavana oloa. Veden lähellekään sitä ei voinut viedä, se oli kai puoliksi kala :whistle: Loskaiseen ja mutaiseen ojaan loikkasi lenkillä uimaan jalkakäytävän vieressä.

No meidän koiralta lähtee samalla tahdilla karvaa, että eiköhän sitä joka tapauksessa kämppä olisi täynnä :laugh:
 
Miehen vanhemmilla on labbis, en tykkää yhtään. En pelkää sitä itse, mutta en myöskään luota siihen. On alistava luonteeltaan ja pomottaa miehen 15v. pikkuveljeä, koska on saanut alusta asti tehdä niin. Mulla ei tulisi pieneen mieleen laskea vauvaa siellä lattialle, en luota siihen eläimeen yhtään.

Siinä on kyllä varmaan vika kasvatuksessa, siellä kielletään aina lapsia koskemasta koiraan. Meillä kotona saa vauva ottaa koirasta kiinni. Koira osaa väistää jos haluaa (yleensä ei halua, vaan ehdointahdoin tunkee viereen). Siskon taaperoa kielletään mättämästä koiraa kovaa, mutta periaatteessa koiran kuuluu väistää sitäkin. Siis sellainen normaalimeininki, että koira on alimmassa asemassa, mutta sitäkään ei saa tahallaan tai ilkeyttään kiusata.
 
Labradori näyttää nauraen keskisormea ja siltä ei välttämättä löydy lainkaan miellyttämisenhalua. Pentuna se tuhoaa kaiken, huolimatta siitä kuinka paljon sitä aktivoidaan. Labu on koira joka rakastaa kuraa, raatojen päällä piehtarointia ja kaikenlaista sähläämistä. Kun energian suuntaa oikein, jolloin koira saa käyttää nenäänsä, siitä saa loistavan perheenjäsenen.
Helpompia rotuja on paljon, mutta pitkällä pinnalla ja huumorintajulla sen kanssa pärjää. Rauhallinen sohvavässykkä se on vasta kun on saanut purettua loputtoman energiansa, tai vaihtoehtoisesti masentuneena ja apaattisena, ylipainoisena sohvanjatkeena. Näitä jälkimmäisiä näkee ihan liian usein.
Labuissakin on ikävän paljon vaikeita sairauksia ja siksi kannattaa tutustua koiranetin jalostustietokantaan kun valitsee yhdistelmää mistä pennun ottaa. Ruskeita labuja on Suomessa pääsääntöisesti näy-linjassa, eikä ikävä kyllä pentutehtailultakaan ole vältytty.
Jos ihan ehdointahdoin haluaa kaiken syövän, rapaa rakastavan tuholaisen niin suosittelen labradoria. ;)
 
Moi!Meil on nyt kohta puol vuotias labbisuros,nopeasti ja helposti on oppinut käskyjä,kävelee hihnassa nätisti.Kova tosiaan tuo ruokahalu,koluu kyllä tiskipöydän yms pöytien reunat läpi ku oiken maistus joku.Tuo ei ole mitään tuhonut,on jo sisäsiisti(8 h päiväs yksin),meijän poika on rauhallinen tapaus kuulemma :D Sanoisin että kaikinpuolin ihana koira!
 
Mikäli terveen koiraan haluaa, kannattaisi ottaa metsästylinjaisista, mutta silloin täytyy kyllä harrastaa paljon. Meillä on näyttelylinjainen, jolla on erittäin terveet sukutaustat, mutta silti haukkumme kyynerpäät ovat huonot.

Sinäänsä labuista on huono sanoa mitään yleispätevää, sillä niitä on niin monenlaisia. Meillä on "suhteellisen" tottelevainen (eli silloin kun haluaa...) kiltti labukkauros. Rotumääritelmän mukaan se on anteeksiantava koira, eli "kestää" hieman virheitä omistajiltaankin ja meidän koiran kohdalla pitää kyllä täysin paikkansa. Toisaalta taas meillä on varmaan maailman ainoa ruualle kranttu labukka, mutta vedestä toki tykkä kun hullu puurosta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja labupapu:
Labradori näyttää nauraen keskisormea ja siltä ei välttämättä löydy lainkaan miellyttämisenhalua. Pentuna se tuhoaa kaiken, huolimatta siitä kuinka paljon sitä aktivoidaan. Labu on koira joka rakastaa kuraa, raatojen päällä piehtarointia ja kaikenlaista sähläämistä. Kun energian suuntaa oikein, jolloin koira saa käyttää nenäänsä, siitä saa loistavan perheenjäsenen.
Helpompia rotuja on paljon, mutta pitkällä pinnalla ja huumorintajulla sen kanssa pärjää. Rauhallinen sohvavässykkä se on vasta kun on saanut purettua loputtoman energiansa, tai vaihtoehtoisesti masentuneena ja apaattisena, ylipainoisena sohvanjatkeena. Näitä jälkimmäisiä näkee ihan liian usein.
Labuissakin on ikävän paljon vaikeita sairauksia ja siksi kannattaa tutustua koiranetin jalostustietokantaan kun valitsee yhdistelmää mistä pennun ottaa. Ruskeita labuja on Suomessa pääsääntöisesti näy-linjassa, eikä ikävä kyllä pentutehtailultakaan ole vältytty.
Jos ihan ehdointahdoin haluaa kaiken syövän, rapaa rakastavan tuholaisen niin suosittelen labradoria. ;)

Mitäs koiraa sitten suosittelet mulle? :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Migreenikko:
Suosittelen,todella ihana rotu.Mulla oli ekana koirana labradorinnoutaja ja todella en ole katunut,että labradorinnoutajan valitsin.
Ihana kuulla, että joku kehuu. :)

Ei sillä, että pentuajan tuntien tiedän, ettei se helppoa tule olemaan.
Ja ei tässä ole hankkimassa ns. valmista koiraa :D

 
Pentuna kyllä tuhoaa kaikki,jos ei keksi muuta ajanvietettä,niin kovat energiat on labradorinnoutajalla,mutta itse en ole katunut,että otin ekaksi koiraksi labradorinnoutajan,voin lämpimästi suositella,ne pienet vahingot mitä koira rotu aiheuttaa pentuna jäävät kyllä sen varjoon,kuinka ihana rotu on luonteeltaan,suosittelen labradorinnoutajaa,itse en muuta rotua ottaisi ollenkaan.
 
mitä tuo näyttelylinjainen ja metsästyslinjainen tarkottaa? Jos haluan labbiksen mutta en näyttelyyn vietäväksi, enkä metsästykseen vaan seurakoiraksi niin kumpi?
 
[QUOTE="juu";24155048]Jos seurakoiran haluat niin näyttelylinjainen, metästykseen jalostetulla koiralla on kova metästysvietti ja kaipaa muutenkin enemmäm tekemistä kuin näyttelyihin jalostetut sohvaperunat ;)[/QUOTE]

Siis näyttelykoiralle tärkeintä on ulkonäkö, metästyskoiralle metästysvietti.
 
mitä tuo näyttelylinjainen ja metsästyslinjainen tarkottaa? Jos haluan labbiksen mutta en näyttelyyn vietäväksi, enkä metsästykseen vaan seurakoiraksi niin kumpi?

Metsästyslinjainen koira on nimen omaan KÄYTTÖKOIRA sitä ei voi ottaa "vain kaveriksi" vaan tarvitsee paljon rodulle tyypillistä toimintaa tai muuta aktiviteettiä pelkät lenkit EIVÄT riitä. Näyttelylinjainen koira taas on juuri semmoinen "kotikoira" mutta jonka kanssa voi harrastaa vaikka ja mitä. Nomeja, tokoa, agilityä, vepeä ym. ym.

rotuliiton pentuja listalla vihreällä merkityt pentueet/astukset ovat juuri niitä metsästyslinjaisia. Yleensä metsästyslinjaisten kasvattajat eivät edes myy pentujaan kotikoiriksi, koska ilman kunnollista toimintaa ne tuhoavat paikat ja ovat mahdottomia.

Vanhemmillani on 5v rotikan kaverina 2v labradorin noutaja uros. pentu tuli meille kun asuin vielä itsekin kotona. Pentuna ei yksin ollesaan tuhonnut mitään paitsi suolisti aika monta pehmolelua ja petiänsä, mitkä toki olivat sen omia, joten roskiin menivät ;) Tosin silloin kun oltiin kotona, niin puri muutamat sähköjohdot ja nettikaapelit, ja näytteli täysillä nukkuvaa kun kävi katsomassa mitä tekee. ovela pirulainen :saint:

Tämän meidän "pikkukoiran" kanssa on harrastettu nomeilua (tuloksena NOU 1) tokoa (tarkoitus mennä kisoihin syksyllä) näyttelyitä ( tuloksena muutama punainen nauha, saisi tuomareiden mukaan vielä vankistua..) Pentu on näyttelylinjainen.

ainakin tämä meidän tapaus oli paljon helpompi kouluttaa kuin aikasemmat koirat, tämä oli niin MIELLYTTÄMISENHALUINEN käskyä ei kerinnyt sanoa edes loppuun kun tämä yritti sitä täyttää (karrikoituna jos olit sanomassa maahan niin tämä oli kerinnyt ehdottaa jo istumistax2 sivulle tuloax3) ja katsoi niillä ihanilla silmillään. Aikaisemmat koirat (tanskandoggi ja rottweilereita) vain istuivat edessä ja katsoivat kulmien alta että "ja ihanko luulet että näin teen" toki aina lopuksi tekivät mutta ne olivat toooodella jästipäisiä ja ovat edelleen.... :whistle:

todella ihania koiria, voin todellakin suositella lapukkaa ensimmäiseksi koiraksi jos on kuitenki valmis tekemään töitä koiran kanssa. :)

Vanhemmalle koiralle "alistui" todella nätisti, tähän päivään mennessä eivät ole vielä ottaneet nokkapokkaa. Vanhempi "rökittää" pennun kun pääsevät metsään irti ja se on ainakin tähän asti riittänyt. Tosin jos on useampia päiviä että eivät pääse metsään tms irti jossa voivat selvittää välinsä, niin tämä lapukka ryhtyy härkkimään vanhempaa ja haastamaan silloin meinaavat neliöt loppua kesken. Lapukka kunnioittaa vanhempaansa myös sen verran että ei koskaan mene juomaan ennen vanhempaa koiraa, tai jos on itse mennyt juomaan vanhempi tulee siihen niin väistää ja jatkaa juomistaa vanhemman jälkeen.

Labradorit ovat todellisia "suursyömäreitä" kaikki kelpaa (meidän herra yritti syödä pennunmpana jopa pikkukivet tieltä...) ja ne ovat taipuvaisia lihomaan. Juuri lihomisen takia niiden lonkat ja kyynärät ovat monesti huonot, tai liiallisen lenkittämisen ja juoksuttamisen takia. Isoja koiria saa alkaa juoksuttamaan tms. vasta sen jälkeen kun kyynärät ja lonkat on kuvattu, ne tulisi myös pitää pentu aikana keveinä jotta kyynärät ja lonkat pääsevät kasvamaan oikein. Monet kasvattajat vaativat että koirat silmäpeilataan ja lonkat ja kyynärät kuvataan 1-2vuoden iässä.
pennun vanhempien lonkista ja kyynäröistä voi "ennustaa" millaiset mahdollisuudet pennulla on saada hyvät paperit kuvista. Mutta vaikka vanhemmilla olisi molemmilla 0/0 ja A/A niin silti voi itse pilata koiraltansa lonkat+kyynärät.
Rotuna on suhteellisen terve, verrattuna moniin muihin rotuihin kuten esim. kultaisiinnoutajiin.

Itse odottelen nyt samasta kennelistä mistä vanhempieni koira on niin itselleni pentua, urosta myöskin. Sen verta ihastuin rotuun.
Oman koiran kanssa on tarkoitus harrastaa, nomeja, tokoa, näyttelyitä, pelastustoimintaa (kuulun itse vapepan hälytysryhmään) ja mahdollisesti vepeä ja agilityä, pennusta riippuen.

Voi kun aika kuluisi nopeasti, niin saisi tietää onko emä alkanut kantamaan, ja että syntyykö minulle se pieni uros pentu :heart:
 

Yhteistyössä