Reilut kaksi vuotta yritystä ja tuloksena tähän mennessä vain kaksi epäonnistunutta raskautta. Syytä ei toistaiseksi tiedossa.
Eka raskaus reilun vuoden yrityksen jälkeen todettiin tuulimunaksi ar-ultrassa 9. viikolla, mitään oireita ei ollut. Keskeytettiin kaavinnalla, jota ennen paikkoja kypsytettiin pienellä annoksella cytotecia. Siitä tuli arviolta puoleksi tunniksi kovahkot kivut, kauheat vilunväreet ja pahoinvointi, jotka kumminkin sitten loppuivat ennen kuin ehdin pyytää lääkkeitä. Vuoto ei ehtinyt alkaa ennen operaatiota. Itse operaation jälkeen vuoto lakkasi melkein heti, tiputteli vähän pari päivää. Munasarjaan jäi kysta joka todettiin jälkitarkastuksessa, hoitui kuukaudessa pois. R-materiaali tutkittiin patologisesti eikä mitään erityistä löytynyt.
Tämän vuoden alussa, 11 kk:n päästä edellisestä plussasta, sain taas plussan testiin. Tällä kertaa meni itsestään kesken 6. viikolla. Sain ennakkovaroituksen, kun r-testi näytti maanantaina ja tiistaina vain haamua, kun vielä perjantaina oli ollut vahva plussa. Tiesin siis jo, mitä oli tulossa... Keskiviikkona alkoi pieni tiputtelu ja torstai-illalla sitten ne varsinaiset kärsimykset, alkoi pikku hiljaa voimistuvina menkkakipuina mutta pahimmillaan oli hyvin samankaltainen olo kuin tuon cytotecin kanssa. Kivut lieveni heti roimasti kun r-materiaali tuli ulos. Runsaampaa vuotoa jatkui vielä päivän, sitten laantui nopeasti.
Nyt on kulunut viikko eikä raskaudesta ole enää merkkiäkään. Olen toisaalta kiitollinen, että tämä tapahtui näin varhain ja "helposti". En osaa kuvitellakaan, miltä tuntuisi keskenmeno sen jälkeen kun on jo nähnyt sikiön ja sykkeen ultrassa. En oikein osaa sanoa, miten nämä on vaikuttaneet henkisesti. Itse keskenmenoja en ole itkenyt, mutta toisaalta sitten on jotkut ihan tyhmät pikkujutut saattaneet saada itkun partaalle. Olen muutenkin mieluummin kärttyinen kuin surullinen, se on jotenkin helpompaa... Olisin kyllä nyt valmis yrittämään heti uudelleen, varsinkin kun tässä iässä (36 ja 42 v.) käy mahdollisuudet koko ajan heikommiksi.
Joitakin tutkimuksia meille on lapsettomuushoitoja ajatellen jo tehty eikä mitään vikaa ole löytynyt, mutta mulla on usein tiputtelua loppukierrosta, kierto kuitenkin hyvän pituinen ja säännöllinen. Nyt saatiin lähetteet kromosomitesteihin molemmille kun kovasti pyydettiin.
Tsemppiä kaikille keskenmenon kokeneille ja kiitos
@KevätTähti toivosta!