Kokemuksia käynnistetyistä synnytyksistä

Mulla on kaikki 3 raskautta käynnistetty viikoilla 38. Eka raskaus käynnistettiin geelillä ja 2 viimeistä sellasilla pillerin murusilla. Mitään hyvää sanottavaa mulla ei ole yhdestäkään kokemukseta!

Mä olin todella kipeä, kun ne keinosupistukset alkoi! Mä huusin, itkin, kiroilin, oksensin ja pystyin olemaan vaan yhdessä asennossa, kyljellään... Yks supistus kesti 1,5 minuuttia ja 30 sekuntia pystyi välissä hengittää...

Minkä takia sulla käynnistetään ja millä viikoilla?
 
No mulla on jokaisesta raskaudesta noussut maksa-arvot pilviin, eli on ollut se hepatogestoosi. Joka on kyllä harvinaista, että se tulee jokaisesta raskaudesta, kuin yleensä se tulee vaan ekassa raskaudessa, mutta näin ikävästi se on mulle joka kerta tullut... Joten erittäin korkealle kohonneet maksa-arvot ovat olleet käynnistyksen syy...

Ja sen takia viikoilla 38, kun lapsi on jo töysin valmis syntymään, niin ei tarvitse sen kauempaa pelleillä mun, eikä lapsen terveydellä.

Ja kun tätä ei voi ennalta arvata, että ne nousee...

Eli jos mä vielä neljännen joskus teen, niin mä teen varmaan jo historiaa =D
 
Ja siis ihan vaan piti vähän käydä lukemassa tuolta vielä, että miks viikolla 38. Se aiheuttaa lähellä laskettua aikaa äkillisiä sikiökuolemia, että sen takia sitä ei saa venyyttää yli...

Ja muutenkin tuon kanssa oleminen on aika tuskaista, kun saa todella usein ravata sairaalassa sydänkäyrää antamassa joka 3 krt/vrk, niin kuin olen joutunut tekemään. Ekasta sain makaa viikoilta 36 sairaalassa siihen asti, kunnes käynnistettiin. Toisesta sain käydä vaan antamassa ne käyrät, kun asuin sairaalan vieressä ja kolmannesta ne arvot saatiin laskemaan lääkityksellä melkein normaaliksi, mutta siltikin se käynnistettiin.
 
Minulla kerran käynnistetty, tosin viikkoja oli silloin jo 42. Siis ihan vaan yliaikaisuuden vuoksi. Käynnistäminen tehtiin prostaglandiinitabletilla, koska paikat oli vielä aika epäkypsät. Siitä muutaman tunnin kuluttua supistukset alkoikin ja loppu eteni ihan kuten normaalissa synnytyksessä. Tosi kipeä olin kyllä mutta kun en oo ns. normisynnytystä kokenut niin en tiedä olisko ollu yhtään erilaista... Ihan hyvä mieli jäi synnytyksestä, eikä pelottais joutua uudelleenkaan käynnistettäväks (vaikka tietysti toivon ettei tarttis, nyt menossa rv 38+4)
 
Minulla yksi käynnistetty synnytys viikolla 38+5.
Ensin likka meinasi tulla ennen aikojaan ja makoilin sairaalassa välillä viikonkin ja sit pari päivää kotilomalle ja sitä rataa. No sitten kun viikkoja oli kasassa 34. niin lääkäri sanoi, että mene kotiin ja se tulee sit ku on tullakseen.
No supistukset loppuivat sitten kuin seinään.
Sitten 38+1 alkoi tihkumaan lapsivettä (ylhäinen vedenmeno) ja tulehdusvaaran vuoksi päätettiin käynnistää kun ei itsekseenkään halunnut tulla.
Loppujen lopuksi kävi niin, että käynnisteltiin 3vrk ja vasta sitten kun kalvot voitiin kunnolla puhkaista niin likka päätti tulla rytinällä pariin tuntiin. :D

En sitten tiedä oliko synnytys jotenkin ennuste tytön luonteesta sillä hän tahtoo vieläkin olla sellainen, että ensin päättä, että hän tahtoo väkisin jotain ja sitten kun aikansa kitisee ja mahdollisesti saa vastakaikua, niin päättääkin, et en mä välttämättä haluakkaan. :D
 
Viimeksi muokattu:
Mulla esikoinen synty spontaanisti, rv 38+5 ja synnytys alko vesien menolla, kesto 4h30min.

Kuopus sitten syntyi 39+2 koska vedet meni edellisenä päivänä, tai vauva siis oli raapaissut reijän kalvoihin ja sitä vettä sitten tihkui sieltä.

Aamulla mentiin osastolle, esittelykierros ja käyrälle. Klo 12 laittoivat kohdun suulle pienen murusen käynnistävää lääkettä joka saikin supistuksia aikaan tunnin sisällä. Klo 14 supistukset oli säännöllisiä, tulivat siis alle 10min välein. Olo oli vielä ihan siedettävä, hengittelyllä selvisin aina supistusten yli. Klo 15 painelin kuumaan suihkuun ja siellä olinkin tunnin verran kunnes olo olikin sitten jo niin kipeä että aattelin pelkästään epiduraalia. Klo 16 lähdettiin sitten saliin, oli 5 cm auki. Salissa pääsin sängylle ja sitten alkoivat ährätä sitä puudutusta, sen saivat aikaiseksi klo 16.20 ja 16.25 ilmoitin että nyt kyllä ponnistan tän pihalle, olinkin jo ihan auki ja sain luvan. 16.30 syntyi kuopuksemme.

Verrattuna spontaaniin synnytykseen tämä käynnistetty ei eronnut millään lailla. Molemmat olivat nopeita, alle viisituntisia. Ehkä ainoa ero oli se, että ekasta synnytyksestä sain epiduraalin aikasemmin, koska oli salissa aikasemmin. Tokasta kestin pidempään ilman kivunlievitystä ja jälkikäteen ajateltuna en olisi ottanut epiduraalia ollenkaan jos olisin tiennyt että loput 5cm aukeaa alle puolessa tunnissa. Turhaan jouduin 15min makoilla väkisin paikallaan.

Molemmista jäi silti oikein hyvä mieli, melkeen kivempi kun toka käynnistettiin, koska ekakin tuli niin nopeeta että kerettiin ajoissa sopimaan esikoiselle lapsenvahti ja rauhassa lähettiin. Tylsäähän siinä tosin kerkes tulla..
 
Mulla on yksi synnytys käynnistetty. oma kokemus ei ollut järin hyvä. Lapsivedet menivät aamulla ja puoli kymmenen käynnistettiin. Lääkäri käski laittaa tipan tarpeeksi kovalle, että lapsi syntyisi samana päivänä. Järkyttävät supistukset alkoivat heti, mitään kivunlievitystä ei ehditty antamaan ja poika oli maailmassa tunnin päästä. oma kopkemus ei ollut järin herkkua, mutta voihan se lempeämminkin mennä ja useasti meneekin.:D
 
Mulla meni lapsivresi rv 37+4 ja supistukset eivät vaan oikein ottaneet alkaakseen niin odoteltiin se vuorokausi jos ne olis alkaneet ja sitten rv 37+5 laitettiin aamust klo 9 tippa käynnistämään synnytystä. Supistuskivut oli kyllä kovat mitä tipalla saatiin aikaan mutta onneksi sain kolme annosta epiduraali puudutetta joka auttoi hyvin kipuihin. Ainoa ikävä puoli oli se kun kohtu oli ensin koko päivän ja illan supistellut niin siinä vaiheessa kun kohdunkaula täysin auki ja pitäisi alkaa ponnistamaan n. klo 22 niin kaikki supistukset vain loppuivat. Kätilö tuumasi että valitettavasti kohtulihas on niin väsynyt että se ei vaan enää pysty supistelemaan. Joten ponnistusvaihe piti käydä läpi ilman supistuksia, se kesti 49 min ja oli täyttä tuskaa...poika synty 23:09. Jos joskus toinen vauva tulee niin toivottavasti ei jouduta käynnistämään silloin tuota synnytystä
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on ihan hyvä kokemus käynnistetystä synnytyksestä :)

Mulla oli raskausmyrkytys ja jouduin sairaalaan rv 38+0. Kyseessä esikoinen joka on nyt 7,5kk. Cytotec pillereitä annettiin kolmena päivänä. Kolmantena päivänä olin myös oksitosiinitipassa 6 tuntia - ei vaikutusta ja neljäntenä päivänä pääsin kotiin, ja sovittiin että kalvot puhkaistaan seuraavana aamuna. Näin tehtiin ja meni vajaa kolme tuntia kun vauva syntyi. Itse synnytys siis oli nopea, mutta todella kivulias, hyvät muistot silti jäi :)
 
Mulla taasen erittäin hyvät kokemukset käynnistetystä synnytyksestä. Synnytys käynnistettiin 40+1 kovien särkyjen takia. Mulla oli ollut omia voimakkaita, mutta epäsäännöllisiä supistuksia jo vrk ajan ja kohdunsuu oli jo 4 cm auki kun tulin sairaalaan. Käynnistettiin oksitosiinitipalla. En muista mitä synnytyksen kestoksi on merkitty, mutta tippa laitettiin puoli kymmenen aikoihin ja kuuden aikoihin poika, lähes 4 kg oli syntynyt.

Kivut oli paljon vähäisemmät ja synntyksen kesto lyhempi kuin esikoisesta. Ponnistusvaihe oli täysin kivuton ja kesti 2 min :)

Nyt olen 32. vkolla ja jalkasärky on hirveää ilman kipulääkettä (jonka käytön lopetan 35 viikolla) ja odottelen sinne 36 vkon lääkärineuvolaan pääsyä että saisin tiedon, että pääsenkö käynnistyksen arvioon ja itse arvioon kun viikot on täynnä eli toivottavasti 40+0.
 

Yhteistyössä