No mulla on yksinhuoltajuus - sain sen sen oikestaan "tuurilla" ihan vaan pyytämällä. Jälkeenpäin hän sitten kuitenkin kiukutteli asiasta ja väitti, että minä ja lv "huijattiin" häntä se allekirjottamaan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä muista itsekin, että tais jopa kolmeen kertaan kysyä exältä, että tiedätkö mitä se tarkottaa. Tapaamiset halusi joka toinen viikonloppu, josta kyllä alusta asti "luisti" aina jos sattu olemaan joktut kissanristiäiset, mihin piti päästä ryyppäämään. Tän vuoden alusta kuitenkin tapaamiset menny aivan keturalleen, eikä lapsi nää isäänsä kun säännöllisen epäsäännöllisesti jonkun viikonlopun iltapäivän tmv. kun herra sattuu olemaan selvinpäin. Ei ole tainnut lapsi olla kun neljä yötä koko vuonna isänsä luona...
Muuten edelleen on viimeviikkoihin asti jaksanut tehdä kiusaa millon mitenkin, mutta nyt sillä on joku toinen "uhri" kierroksessa, niin olen saanut olla hetken ihan rauhassa ja puhelut, mitä soittelee on olleet hämmästyttävän asiallisia ja koskenut ainoastaan lasta. Eli muuten olen saanut edelleen osakseni huorittelua ja haukkumista, sepitettyjä juttuja (siis, että on muka kuullut "kyliltä", että olen tehnyt sitä sun tätä) ja muuta paskaa, mitä nyt sattuu keksimään ja viimeksi kesällä sain "tappouhkauksen", jos en tee niin kun hän haluaa. Sillon siis vaati lasta itselleen tuhannen kännissä, mutta jostain kumman syystä uhmasin sitäkin uhkausta... Samaten aluksi uhkaili, että jos otan uuden, tappaa meidät kaikki jne. Mutta joten kuten tässä pärjätään ja annan kuitenkin tavata lasta, vaikka onkin tuollanen kaistapää, sillä ei ole kuitenkaan koskaan suoranaisesti lapseen kohdistanut mitään uhkaa. Olen kyllä kuitenkin koko ajan todella herkällä korvalla ja silmällä liikenteessä ja yksikin väärä liike, niin loppuu nuokin vähät tapaamiset siihen.
Onnea matkaan!