Onkohan täällä ihmisiä, joilla vähän enemmän koirien koulutustietoutta kun minulla?
Tilanne siis on se, että meille tuli viime kesän alussa koira.
Kysessää aikuinen sekarotuinen uroskoira, jonka tarkkaa ikää ei ole tiedossa (mutta on nuori, noin 2-3vuotiaaksi on lääkärit veikanneet) eikä ole tietoa koiran menneisyydestäkään sillä haimme jäbän Tallinnan koiratarhasta.
Koira on kotiutunut todella hyvin ja on ottanut meidät perheeksensä erittäin hyvin.
Lähiaikoine kuitekin koirasta on tullut tuhan heikkohermoinen ja on yrittänyt näykkiä esikoistamme ilman näkyvää syytä.
Kuopuksemme syntyi lokakuussa ja siinä meni about ekat pari viikkoa että koira "suojeli" vauvaa kaikelta vähän liioteltunakin. Ei päässyt mut kun minä ja mies vaunujen lähelle jne. Se juttu rauhottui kuitenkin ja en jälkeen nyt yli pari kuukautta on mennyt hyvin. Nyt tässä pari viikkoa koira on taas alkanut murisemaan jos esim isovanhemmat menevät vauvan lähelle, ja on monesti yrittänyt näykkiä kun esikoinen nousee sohvalta (ja koira makaa sohvapöydän alla).
Ja tänään sitten, just kun isovanhemmat lähtivät meiltä ja koira oli juuri tapansa mukaan "suojellut" vauvaa jne, näykki se ihan ennalta arvaamatta esikoista NAAMASTA! Osui siis alahuuleen ja siihen jäi pieni vekkikin.
Esikoinen ei millään lailla härnännyt koiraa, ei ollut vauvan lähellä eikä mitään epätavallista millään lailla.
Viime viikolla oli kaveri käymässä 8kk ikäisen vauvansa kanssa ja sitäkin koira yritti haukata kyljestä :'(
Koira on muuten aivan ihana tapaus, kiltti, leikkisä, oman paikkansa tietävä ja usein todella nöyrä (sitä on varmaan joku lyönyt tms joskus) ja hyvin totteleva tapaus.
Mitäs hitto nyt tehdään?
Miten koira saisi koulutettua niin, että ei näykkisi jne? Nyt en kaipaa mitään "viekää piikille" -heittoja, tiedän kyllä että moni on sitä mieltä että muita vaihtoehtoja ei ole.
Me kuitenkin otettiin tietoinen riski kun otimme löytökoiran, emmekä halua luopua koirasta heti kun tulee vastoikäymisiä.
Eli kiitoksia jo etukäteen asiallisista ja rakentavista vastauksista!
Tilanne siis on se, että meille tuli viime kesän alussa koira.
Kysessää aikuinen sekarotuinen uroskoira, jonka tarkkaa ikää ei ole tiedossa (mutta on nuori, noin 2-3vuotiaaksi on lääkärit veikanneet) eikä ole tietoa koiran menneisyydestäkään sillä haimme jäbän Tallinnan koiratarhasta.
Koira on kotiutunut todella hyvin ja on ottanut meidät perheeksensä erittäin hyvin.
Lähiaikoine kuitekin koirasta on tullut tuhan heikkohermoinen ja on yrittänyt näykkiä esikoistamme ilman näkyvää syytä.
Kuopuksemme syntyi lokakuussa ja siinä meni about ekat pari viikkoa että koira "suojeli" vauvaa kaikelta vähän liioteltunakin. Ei päässyt mut kun minä ja mies vaunujen lähelle jne. Se juttu rauhottui kuitenkin ja en jälkeen nyt yli pari kuukautta on mennyt hyvin. Nyt tässä pari viikkoa koira on taas alkanut murisemaan jos esim isovanhemmat menevät vauvan lähelle, ja on monesti yrittänyt näykkiä kun esikoinen nousee sohvalta (ja koira makaa sohvapöydän alla).
Ja tänään sitten, just kun isovanhemmat lähtivät meiltä ja koira oli juuri tapansa mukaan "suojellut" vauvaa jne, näykki se ihan ennalta arvaamatta esikoista NAAMASTA! Osui siis alahuuleen ja siihen jäi pieni vekkikin.
Esikoinen ei millään lailla härnännyt koiraa, ei ollut vauvan lähellä eikä mitään epätavallista millään lailla.
Viime viikolla oli kaveri käymässä 8kk ikäisen vauvansa kanssa ja sitäkin koira yritti haukata kyljestä :'(
Koira on muuten aivan ihana tapaus, kiltti, leikkisä, oman paikkansa tietävä ja usein todella nöyrä (sitä on varmaan joku lyönyt tms joskus) ja hyvin totteleva tapaus.
Mitäs hitto nyt tehdään?
Miten koira saisi koulutettua niin, että ei näykkisi jne? Nyt en kaipaa mitään "viekää piikille" -heittoja, tiedän kyllä että moni on sitä mieltä että muita vaihtoehtoja ei ole.
Me kuitenkin otettiin tietoinen riski kun otimme löytökoiran, emmekä halua luopua koirasta heti kun tulee vastoikäymisiä.
Eli kiitoksia jo etukäteen asiallisista ja rakentavista vastauksista!
minen ainakaa ikin puris ketään!! Mutta joku rangaistushan tuossa heti sen näykkäsyn jälkeen on annettava,mutta ei tosiaan mitää fyysistä minun mielestä,edes tota että itse menee puremaan.
