Koiranpennun hankkiminen vauvavuoden aikana, kokemuksia?

["vieras"]

Vauva tulossa alkukesästä ja haaveissa myös koiranpentu, kolme isompaa lasta on joista kaksi koulussa ja yksi menee syksyllä eskariin. Asumme omakotitalossa.
Oli alunperin tarkoitus tänä keväänä ottaa koira, mutta raskaus muutti suunnitelmia. Nyt raskausaikana en uskalla ottaa koska joka raskaudessa olen loppuajat ollut aika huonossa kunnossa.

Mutta entä sitten vauvan syntymän jälkeen, onko joku teistä ottanut koiranpennun vauvavuoden aikana?
Olen miettinyt mahdollisia ajankohtia, ensi syksy jolloin vauva olisi n.4-6kk, ensi talvi jolloin olisi n. 8-10kk tai sitten seuraava kevät alkukesä jolloin olisi n. vuoden.
Onko kokemuksia, onko joku noista vauvan ikävaiheista toista parempi tai huonompi pennun hankinnalle?

 

["vieras"]

Ei kahta vauvaa samaan aikaan taloon. Varsinkaan kahta eri eläinkunnan edustajaa.

 

["hmmm"]

itse ottaisin vasta silloin kun vauva on vuoden ja on kevät. pentua kuitenkin tarvii raijata kokoajan ulos, pienen vauvan kanssa talvipakkasilla ei ehkä ihan paras vaihtoehto.

 

[meillä]

meillä syntyi ensin lapsi ja hänen ollessa hieman yli 1v tuli pentu, sitten syntyi lapsi ja hänen ollessa 5kk tuli toinen pentu. ja hyvin on mennyt, eli itse en nää ongelmaksi, riippuu tietystikkin ihmisistä.

 

[hmph]

Mä en ottais ennen kun vauva on 3-vuotias. Mutta onpa noita poikkeuksiakin nähty.
Tuttu otti pennun ja samassa huomasi olevansa raskaana. Koiran koulutus meni niin päin persettä kuin olla voi. Koiraan vain turhauduttiin ja sitä kuritettiin vähän rankemmalla kädellä mitä piti.
No onneksi ongelmakoulutus puri ja nykyään tämä koira luottaa jo ihmisiin, mutta yhdessä välissäpä se tilanne olikin niin paha, että se puri ihan täysiä kiinni jos vieraampi ihminen lähestyi koiraa.

 

[minä olen ottanut]

Minä olen ottanut aina raskaana ollessani koiranpennun ja yhden pennun otin vauvavuoden aikana (tosin ihan viimeistein kk aikana). Hyvin on aina mennyt ja lapset ja eläimet osaavat elää sovussa. Koskaan ei oo ollut mitään ongelmia liian rajuista otteista kumpaankaan suuntaan. Riippuu varmasti paljon siitäkin, mitä rotua olit ajatellut. Itselläni on näitä lapsiperheiden "unelmakoiria" eli lapinkoiria. Sopivan seurallisia ja rakastavat kun niitä paijataan. Helppo myös kouluttaa.

 

[EnSuosittele.]

kaveriperheessä se ajoi heidät hulluuden ja eron partaalle. Riitoja, tappelua. Hankala yhdistää koiran ulkoilutus, koulutus, sisäsiiteys ym, väsyneenä vauvan kanssa. Sotkua, vahitimista, varomista.

 

["Piipiäinen"]

Suosittelen kevättä, jos nyt ihan pakko on hommata koiraavauva taloon lapsen lisäks.

Onko ennen ollut koiraa? Jotta tietäs mikä sotku ja vaiva siitä pienestä voi tullakaan..

Harvemmin pentu on sisäsiisti luovutusiässä. Eli ulos vientiä jatkuvasti ruuan, nukkumisen ja leikkimisen jälkeen. Ei pärjää ihan neljällä kerralla.. Sitten on jokatapauksessa liruja, pökälettä, pahimmillaan lieruja niin paperilla kuin lattioillakin. Yksilökohtaista, mutta kun vauva vie aikaa ja huomiota, niin kerkeekö siinä panostaa koiranpentuun niin paljon kuitenkaan?

Koiranpennut ovat hyviä keksimään itselleen virikkeitä(repii, syö kaiken mitä irti saa jos ei mieluisia luvallisia leluja ole tarpeeks), jos et kerkee silmä tarkkana vahtimaan tai sitten julmasti häkität parkaa, kuten moni tuntemani mamma.. ettei se hauva nyt vaan tee tuhojaan, kun lapset menee edelle tietty ja koiraa katotaan miten keretään.

Lapsiperheissä monesti niitä ressukoita laitetaan sit eteenpäin "ajanpuutteen" vuoksi. Sieltä ne muka ongelmakoirat syntyy.. kun alun sosiaalistaminen ja perustavat on jäänyt heikolle.

Sinuna hoitaisin ensin oman vauvan ja odottaisin jonkin aikaa. Että varmasti on aikaa kunnolla koiravauvallekin sitten. Ja voimia/hermoja saattaa tarvita todella paljon.. hih. Parempi varautua pahimpaan.. niin ei tule yllärinä, mitä kaikkea se koiranpentu voikaan saada aikaan.

 

[petite]

Itsellä kauhea koirakuume myös, mutta en ota vielä meille koiraa. Meille myös loppukesästä syntymässä vauva. Haluan kouluttaa koiran kunnolla ja siksi en halua aivan pientä vauvaa samaanaikaan.

 

[Pajukko]

Koiranpentuaika voi olla todella haastavaa. Meilläkin tuo vanhempi koira tuhosi pentuna vaikka mitä. Kenkiä ja sukkia meni paljon, myös koti kärsi, kun lattialistoja jyrsittiin, tapettia revittiin ja nurkkia rouskuteltiin. Toinen koira ei sitten niin paljoa tuhonnut, mutta sisäsiisteyden oppiminen kesti 15kk ikään saakka.

Suosittelen, että odottelette, kunnes vaavi vähän kasvaa. Tietysti se mahdollisuus, että mies hoitaisi koiran. Onko hän innokas? Meillä koiranhoito on jaettu siten, että minä hoidan kaiken ulkoilutuksesta, ruokintaa ja kaiken maksamiseen.

 

[Sintt1]

Meillä oli kolme koiraa jo ennestään ja neljäs tuli pentuna noin 2kk ennen vauvan syntymää. Kaikki on mennyt hyvin eikä mitään isompia ongelmia ole ollut. Kerrostaloon en ehkä ottaisi koiria ja vauvaa samaan aikaan, mutta omakotitalossa meni siinä sivussa. Pennun kanssakin pääsi helpommalla, kun joku oli aluksi koko ajan kotona. Pentu leimautui tosi vahvasti minuun. Sisäsiisteyden opettelukin meni paremmin, kuin yhdelläkään aikaisemmalla koiralla myöskin siitä syystä, että olin päivät kotona.

 

["vieras"]

ylös