Kohtuuttomat akat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mika

Vieras
Vaimoni on täysin kohtuuton vaatimuksissaan minua kohtaan. Jos vaatimukset täyttää, hän vaatii ja haluaa aina lisää ja lisää.

Kuinkahan yleistä tämä on vai onko kyseessä vain yhteen persoonaan liittyvä piirre?

Niin, en edes kysy, että oletteko yhtä mieltä tästä asiasta kanssani. Asia on näet itsestään selvä. Olen jo kuukausien ajan rakentanut omakotitaloa (joka muuten huomenna on täysin valmis). Aamulla menen aikaisemmin töihin liukuvan työajan puitteissa. Siitä suoraan rakennukselle.

Suomeksi sanottua teen töitä kahdessa vuorossa, ensin päivätyö ja sitten illat ja viikonloput rakennuksella. Viime joulun jälkeen tässä ohjelmassa ei ole ollut edes minuutin taukoa. Joka päivä.

Tästä päästään kohtuuttomuuteen: kun tulen klo 22-23 aikaa illalla kotiin, niin vaimo on jo ovella vastassa ja työntämässä vauvaa hoidettavakseni. Sanon aina, että ei käy, ensin syön ja käyn suihkussa. Vaimo mäkättää, että laiminlyön vauvaa. No, olen aina niin hiessä ja paskassa ja maalissa, että en voi jo hygieniasyistä ottaa vauvaa heti hoidettavakseni.

No, minulla menee 10 minuuttia syömiseen ja suihkussa käymiseen (joskus otan vauvan mukaan suihkuun). Outoa on, että sama episodi pitää käydä läpi joka ilta, homma ei mene jakeluun. Onko 10 minuuttia liikaa pyydetty?

Tämän jälkeen alkaa sitten yövuoro, kun hoidan vauvan nukkumaan. Tietysti minä valvon, jos vauva valvoo. Pariin otteeseen vauva on ollut sairas ja valvonut kokonaisia öitä. Näin todella olen tehnyt töitä vuorokaudet umpeensa lainkaan nukkumatta, en vain pariin otteeseen antamaan yöllä maitoa.

Aikaisemmin tein paljon kotitöitä, viime aikoina en ole juuri tehnyt (paitsi viikonloppuisin aamulla, ennen rakennukselle menoa). Vaimo ja hänen kolme teini-ikäistä lastaan (17,18,20-vuotiaat) eivät ole pystyneet oikein sopeutumaan tähän. Tappelevat jatkuvasti keskenään, kenen pitäisi tehdä kotityöt (siis se, mitä hoidin aiemmin).

Yhdestä asiasta he ovat samaa mieltä: kun olen kuukausitolkulla vain rakentanut taloa, niin olen heille ikään kuin VELKAA, ts. kun talo on valmis huomenna, minun sitten pitäisi hoitaa kotitöitä ja vauvaa enemmän kuin he.

No, en taatusti tee kaikkia kotitöitä. Mutta vauvaa aion kyllä hoitaa sitäkin enemmän, ihan omasta halusta.

Minusta koko akkaporukalta järjettömän itsekästä ja kohtuutonta asennetta minua kohtaan.

Ja sanoisinko säälimätöntä.

Vaadin itseltäni niin älyttömästi, että siihen ei enää tarvitse muita vaatimuksia.

Joo, ihme porukkaa nämä akat. Ovatkohan kaikki saman moisia?
 
Minä sitten kysyn että missäköhän tynnyrissä tämä kirjoittanut mies on kasvanut????? Kun sietää moista kohtelua. Se hullu akka kuriin, ja ne kakarat kanssa!!!
 
Ja minä kysyn, että eikö rouva käy missään vaiheessa raksalla? Tai tee siellä mitään? Onhan se talo tulossa teidän käyttöönne? Kummallista, täytyy sanoa
 
No kyllä kuullostaa omituiselta käytökseltä.
Eikö vaimosi ymmärrä/arvosta sitä, että rakennat taloanne ja samalla käyt normaalissa työssä?? Tuntuu ettei arvosta.
Eli hänen mielestään Sinä teet väärin, kun et ole hänen ja vauvan kanssa vaan rakennuksella.
Tiedän kokemuksesta kuinka raskasta on talon rakentaminen työssä käynnin ohella. Minun entinen mieheni teki samalla tavalla...meillä ei tosin ollut vauvaa silloin..mutta ei olisi tullut mieleenkään iltamyöhäsellä lykätä vauvaa (mikäli olisi ollut) hoidettavaksi. Tiedän, että siinä on kyllä mehut aika lailla vähissä! Enkä myöskään ymmärrä, että SINUN on hoidettava vauva myös yöllä!!
Oletko yrittänyt puhua vaimosi kanssa tästä??
Ja jos samassa taloudessa ovat vielä mainitsemasi teinit...niin luulisi että kotityöt olisivat itsestään selvyys heille. Eikö vaimosi sitten tee kotitöitä ollenkaan?
Luulisi vaimosi olevan iloinen, että olet saanut talosi valmiiksi ...mutten käsitä, että sinä joudut sen takia hoitamaan vauvaa ja kotitöitä vastaavasti enemmän.
Kyllä nyt on niin paksua tekstiä..että voin kyllä sanoa, että
en ole moista kuullut, eikä varmaan vastaavia tapauksia kyllä montaakaan löydy.
Toivon Sinulle jaksamista ja yritä nyt keskustella vaimosi kanssa!!!
 
lisäys vielä edelliseen..että minä olin aktiivisesti rakennuksella auttamassa ja tekemässä mitä osasin...tosin en tiedä miten vauvan kanssa onnistuu...mutta eikös vauvakin sentään nuku aika paljon??
 
Niin, eikö vaimo tai nämä murkut tee mitään rakennuksella, jossa he tulevat asumaan? Kyllähän ammattitaidotonkin pystyy rakennussiivoamaan tai rapsuttamaan laastia ikkunalasista irti.
 
Ison omakotitalon rakentaminen on sen verran pitkä rojekti, että akkojen innostus on hiipunut. Eipä niitä ole siellä rakennuksella paljon näkynyt (ja sen varaan en ole missään vaiheessa laskenutkaan). Ja jonkun on katsottava aina vauvan perrään. Ja tehtävä kotityöt. Nämäkin tuntuu rasittavan liikaa akkalaumaa, ainakin valittavat ja tappelevat asiasta keskenään paljon.

Ja kohtelun sietämisestä: minulla on päivätyö, toki sen hoidan. Ja jos ryhdyn rakentamaan taloa, rakennan sen.

Toki tiesin jo etukäteen taloa rakentamaan alkaessani, että minkäänmoista vappaa-aikaa ei tule olemaan. Tosin olen laiskempi kuin isäni taloa rakentaessa, hän näet rakensi taloa myös öisin... Minä hoidan vain vauvaa öisin.

Akat ei kerta kaikkiaan ole ymmärtäneet, että nyt on erikoinen tilanne, kun taloa on rakennettu ja vauva on vielä vauva. Näkevät vain oman työn lisääntymisen kotona, ei muuta.

Minun työstä tai työajoista ei kukaan ole kiinnostunut edes kuulemaan, tärkeintä on, että tulosta syntyy.

Huomenna on talon lopputarkastus. Eli jotain on kyllä syntynyt!
 
hei! pitäisi olla kateellinen tuollaisen miehen omaavalle.nostan hattua sinulle ja olen ylpeä sinusta vaikka en edes tiedä kenestä on kyse.kaikkea hyvää sinulle!ei me kaikki tuollaisia olla.
 
En voi uskoa että tämä on tositarina! Jos on, niin onpa sinua miespolo melkoisella perheellä ""siunattu"". Kylläpä luulisi että äiti ja 17,18 ja 20-vuotiaat saisivat jo jotain aikaan kotitöiden suhteen. Ainakin olisi korkea aika alkaa opetella, kai nuo vanhimmat jo pian lähtevät kotoa rakentamaan omaa elämäänsä,opiskelemaan tms.? Oliskohan syytä pitää vähän palaveria koko perheen voimin ja nostaa kissa pöydälle. Talourakan suhteehan on tietysti myöhäistä, mutta muuten kotöiden jakoa yms ajatellen. Jotain kohtuullisuutta sentään!
Ei voi muuta sanoa,kuin että mahtava saavutus on talon rakentaminen, jos sen joutuu tekemään noin yksin ja kovissa olosuhteissa. Olisko nyt sinun aikasi hieman nauttia kättesi töistä ja pitää vapaata, eihän tuollaista tahtia kukaan terveenä kestä?
 
Siis vaimosi nuoret aikuiset lapset eivät viitsi tehdä kotitöitä? Oletko saanut vaimoksesi laiskan naisen, joka opettaa myös jälkeläisensä samoille tavoille?

Tuossa asetelmassa sinä voit nyt toimia vaikka seuraavasti:

- Talo on sinun rakentamasi. Työ on ollut lähes kohtuuttoman suuri tuollaisilla järjestelyillä, kuin on ollut.

- Nuoret saavat muuttaa taloon laatimillasi säännöillä, joihin kuuluu se, että he paitsi siivoavat säännöllisesti omat huoneensa, myös talon muut tilat ja pitävät ne siistinä

- Jokapäiväisistä ruuanlaitto- ja kotityövuoroista lista, laiminlyönnistä joutuu ""maksamaan"" kaksinkertaisella vuorolla

- Riiteleminen töistä on kokonaan kielletty

- Mikäli vaimosi vapauttaa nuorensa jostakin vuorosta, hän tekee sen itse

- Sinulla ei ole edellä mainittuja velvollisuuksia lainkaan korvauksena asumisoikeudesta ja rakennustyöstä

- Vaimon kanssa jaat vain vauvanhoitotyön

- Teet ainoastaan talon hoito- ja huoltotöitä

- Nuorten asumisoikeus talossasi ei ole itsestäänselvyys, sinulla ei ole velvollisuuksia heitä kohtaan

- Määrittelet hinnan heidän asumiselleen

- Perit myös tuon vuokran heiltä itseltään heti, kun heillä on tuloja

- Kerrot suoraan, että he ovat olleet törkeitä ja laiskoja koko rakennusajan, joten jos mielivät päästä tuloksesta nauttimaan, tapojen on muututtava tai hankkittava oma kämppä

Olet todella sietänyt paljon, enempää ei tarvitse. Hävyttömyydelläkin on rajansa. Tässä saumassa sinä otat isännyyden jämäkästi, sillä totta maar nuoret odottavat pääsyä uuteen ja komeaan taloon tajuamatta lainkaan, että ei se oikeus heille itsestään selvää ole. Samaa voi sanoa vaimosta, hänelle ihan sama oppi, ei hänkään ole käyttäytynyt yhtään paremmin. Jos nyt lipsut jämäkkyydestä, et tule koskaan saamaan toista tilaisuutta palauttaa kohtuus ja järjestys taloon.



Kaiken kukkuraksi, tämä on niiden nuorten omaksikin parhaaksi, sillä ei maailma tarjoa heille mitään ilmaiseksi.

 
Meillä oli niin, että mies teki vuoden omaa taloa, ja minä
yksin hoidin kaikki (laskut, ruoat ym), ei olisi tullut mieleenkään pyytää miestä tekemään mitään ylimääräistä.
 
Minulla oli vaimo joka kesti rakentamistani jonkun aikaa. Olin helkutin väsynyt ja tietysti pois perheympyröistä.........niimpä hän lähti..........Jouluaattona lähti ja jätti tytön mulle...........asutaan vielä kahden ja kaikki hyvin.
 
Hieno kommentti Meikämaija! Mainioita, konkreettisia toimintaohjeita. Nyt Mika vaan perhe koolle ja asiat halki ennenkuin muutatte, kyllä elämänlaatusi paranee kohisten!
 
Oletko ajatellut, että vaimosi voi myös olla todella väsynyt, jos on päivät pitkät vauvan kanssa kahden. Jos vauva on huonosti nukkuvaa sorttia, kotitöiden teko voi olla välillä vaikeaa. Ja jos vaimo joutuu yöllä valvomaan tai heräilemään, pitkältä ajalta kerääntynyt väsymys voi rassata aika lailla. Kirjoitit, että sinä valvot vauvan kanssa, mutta usein myös toinen joutuu heräilemään, jos on kovin itkuista.

En tarkoita, ettetkö sinä tekisi tarpeeksi, mutta asiaa voi yrittää ajatella myös vaimon kantilta. Hänen käytöksensä taustalla voi olla myös kaipuuta kahdenkeskiseen aikaan, tarvetta seurustella joskus aikuisen kanssa (eikä vain vauvan) jne. Hänelläkään ei varmasti ole aikaa tavata ystäviä (kuten ei varmaan sinullakaan). Myös teini-ikäiset osaavat olla hankalia omalla tavallaan ja sekin voi stressata.

Rakentaminen on hirveän iso projekti ja jokainen tietää, että avioliittoja on kaatunut sen takia. Ottakaa järki käteen, keskustelkaa ja järkätkää vaikka yhteistä aikaa. Yllätäpä vaimo ja järkkää lastenhoitaja ja varaa pöytä ravintolasta!
 
Meillä myös rakennushommat meneillään, mies oman työnsä ohessa rakentaa meille kesämökkiä. Itse käyn myös töissä ja hoidan kaikki kotihommat nurmikon leikkuusta lähtien. Viikonloppuisin auttelen miestä rakennuksella sen minkä pystyn ja osaan ja pidän koko porukan ruuassa. Meillä ei kyllä ole vauvaa, on kaksi ala-asteikäistä jotka myös tekevät pikkuhommia niin kotona kuin rakennuksellakin. Uskomaton asenne on eukollasi ja aikuisilla kakaroilla. Kyllä tuommoisen lauman pitäisi pystyä yksi huusholli huoltamaan ja vauva hoitamaan. Eri asia olisi jos vaimosi joutuisi yksin vuorokaudet ympäriinsä jotain koliikkivauvaa hoitamaan, siinä voi helposti pälli levitä, nimimerkillä kokemusta on. Nyt pistät sen mamman katraineen ojennukseen siellä ja teet asiat selviksi. Vauva on syytön tilanteeseen ja hoidat tietysti häntä omien voimiesi mukaan, oletan että eukkosi on joko vauvalomalla tai hoitovapaalla eli juuri vauvanhoitoa varten kotona kuitenkin.
 
Voi helkkari mitä feministilässynlässyä!
Alkuperäinen tekee ihan tarpeeksi ja vaimon ja kolmen aikuisen lapsen pitää kyllä osata ja kyetä pitää huolta huushollista ja vauvasta. Jonkunlaista kunnioitusta tuollaista työmiestä kohtaan pitää olla. Ja kyllä sitä taloa rakennetaan yhteiseksi hyväksi ja silloin akan täytyy käsittää, että yhteistä aikaa ei voi olla niin paljoa kuin ennen. Hyi hitto mitä naisia. Yäk. Nykyajan nainen vain vaatii ja vaatii ja sittenkin vielä vaatii. Ja kiitosta ei tule. Ei sitten millään. Piloillehemmoteltuja lusmuja!
 
Kamalaa!Ihan paha mieli tuli...Meillä ainakin on niin että kun mies on viikot töissä minä hoidan lapsen päivällä ja myös yösyötöt, joita nyt enää on yksi joskus aamuyöllä...Sen lisäksi pesen pyykit,siistin kodin ja laitan jotain ruokaa (edes voileipiä ja teetä) Viikonloput ja lomat on asia erikseen, silloin mies touhuilee vauvan kanssa, että saan kotityöt tehtyä ja valmistetua jotain vähän ""hienompaa"" ruokaa.Yösyötöt hoidan silti aina minä.Mies joutuu nousemaan töihin jo ennen kuutta aamulla, joten kai hänelläkin on oikeus nukkua univelkojaan pois!Minä voin nukkua vaikka päivällä samalla kun vauva nukkuu.
Sinun on nyt kerrottava arvon naisille, missä mennään!Poltat itsesi pian loppuun (ellet ole jo loppuunpalanut,ei ihme..) jos tommoiseen ei tule muutosta.Oletko koskaan yrittänytkään sanoa vastaan,kertoa oman kantasi??Kannattaisi edes yrittää.Meilläkin minä määrään periaatteessa, mutta silti kuuntelen miestäni.
 
Oletko ihan tosissasi???! Toinen typerä ja ymmärtämätön nainen, en muuta keksi.

Siellä kotona on neljä (4) työkykyistä, aikuista naista, nuorinkin 17. Eikä vaimo ole tyttönen, hänen täytyy olla yli 40 vuotias.

Mietihän viisautesi uudelleen.
 
Mulla on vähän samanmoisia kokemuksia uusioperheestä. En tosin onneksi rakenna omakotitaloa, mutta kahdesta murkkuikäänsä elävästä tyttöystäväni tyttärestä on ainakin yhtä paljon harmia.

Ovat kuin yhteisestä päätöksestä päättäneet tehdä elämäni vaikeaksi. Ensin vanhempi 19 v alkoi tulla vahingossa saunaan samaan aikaan meidän siis äitinsä ja minun kanssa. Koska äiti ei nostanut kunnon äläkkää asiasta, niin nyt sinne on ilmestynyt myös nuorempi neitsykäinenkin.

Ette voi arvata, miten helvetin kiusalleseksi tunnen oloni, kun siinä edessä keimaillaan ja pyllistellään oikein urakalla. Joudun istumaan lauteilla siihen saakka, kunnes viimeinenkin kikatus on poistunut pesuhuoneesta.

Kesämökilläni olen kyllä jo tottunut siihen, että he ovat aina ottamassa alasti aurinkoa ja viuhahtelemassa keittiössä, kun olen tekemässä ruokaa. Saunan jälkeen on meillä ollut tapana vilvoitella istuen pyyhkeet lanteilla terassin penkillä. Tyttäret kinuavat ensin äitinsä syliin ja sitten toinen minun syliini istumaan niinkuin pikku kakarat. Eikä taatusti ole rihman kiertämää pyyhkeen lisäksi päällä. Siinä sitten hinkataan ja kisaillaan polvieni päällä. Välillä tuntuu siltä, kuin olisin jonkinlainen itsetyydytyksen väline tyttärille.

Äiti ei tästä tyttäriensä pelaamisesta ole moksiskaan, vaikka olen siitä muutaman kerran hänelle maininnut.

Kestän tilanteen ajatellessani, että kyllä ne parin kolmen vuoden päästä siitä lentävät omille teilleen ja ehkä fiksuina aikuisina ymmärtävät silloin flirttinsä kiusallisuuden paremmin. Vaikka kyllä minusta nytkin tuntuu siltä, että he haluavat vain kokeilla pinnani kestävyyttä.
 
Tuollaista se tosielämä juuri on. Kun aletaan rakentamaan taloa, niin eukko hankkiutuu raskaksi, että pääsisi sitten leikkimään kotia ja sisustamaan sitä hoitovapaalla.

Tunnen monta samanlaista tapausta. Koko ajan naiset valitavat, kuinka joutuvat hoitamaan lapset ja kodin ksin ja mies vain raksalla raataa...

Minä voisin muttaa sinun kanssasi Mika sinne uuteen taloosi. Olen kaunis ja lapseton nainen. Mutta vain sillä ehdolla, ettet rasita minun elämääni kakarallasi. Sellaista parkuvaa paskahousua en riesakseni haluasi. Sinut osaisin tehdä oikein onnelliseksi, usko pois!

 

Similar threads

Yhteistyössä