Mä tulen kirjoittamaan tänne tsemppiviestin teille tuleville "hoitolaisille". Lyhyesti taustaa. Me molemmat tällä hetkellä 32v. Yritystä oli takana kaikkiaan 3,5v. Vähä reilu vuosi meni ensin ku päätettiin mennä Väestöliittoon käymään ja selvisi ettei miehellä simppoja ollenkaan. Puhuivat jostain selittämättömästä sikiöaikaisesta häiriöstä, siittiöitä ei vain yksinkertaisesti muodostu. Tästä kertoi verikokeiden tulokset. Mulle tehtiin myös tutkimukset. Niissä kaikki ok. Alettiin kypsytellä silloin asiaa ja hoitoihin menoo luovutetuilla siittiöillä. Asia tuntui jäävän paikoilleen ja koko homma jäikin taka-alalle kun tuli omien häiden suunnittelu. Häiden jälkeen nostettiin kissa uudestaan pöydälle. Päädyttiin yksimielisesti siihen, että lapsi halutaan ja molemmille luovutetut siittiöt oli täysin fine. Päätettiin et häiden jälkeen mennään kokeilemaan julkiselle Tyksiin, kun se huokeampaa ku yksityisellä. Täytyi käydä ensin hakemassa lähete ja tehtiin taas samat testit. Miehelle se oli turhauttavaa kun tiedettiin jo valmiiksi ettei se siitä muuksi muutu. Joulukuussa 2015 meillä oli ensi käynti Tyksissä, jossa suunniteltiin että mulle tehdään inssi ja se ehditään tarvittaessa tehdä ainakin 2 krt keväällä 2016. Maaliskuussa 2016 tarkemmalla suunnittelukäynnillä vedettiin matto jalkojen alta. Meille kerrottiin, että julkisen puolen hoidot lahjasoluilla laitetaan jäihin kokonaan. Tämä siitä syystä et naispari keskisuomessa oli tehnyt kantelun epätasa-arvoisesta kohtelusta. Samaisella kerralla kuultiin kuitenkin, että kun kerran ehdimme talon kirjoille niin meille tarjotaan yksi hoitokierros ja se oli automaattisesti IVF. Sitten lri alkoi selittää siitä hoidosta tarkemmin. Kaikki meni multa ihan ohi, koska jäin vaan miettimään mitkä paineet onnistua nyt kun saadaan vaivainen yksi hoitokierros. Hoidot vielä venyi. Sen sijaan, että mulla olis ollu mahdollisuus raskautumiseen jo huhtikuussa niin jono ja kesätauko venytti ekan hoidon kesän jälkeen 2016 heinä-elokuun vaihteeseen. Kun ensin odotat ja odotat niin siinä vaiheessa tuli kyllä totaali epäusko! Lääkitykseen reagoin tosi voimakkaasti. Mulla tuli kaikenmaailman sivuvaikutuksia ja jarrulääke teki mulle ihan masennusta ja olin myös ihan kamala hormonihirviö. Siis tosi ilkeä miehelleni!!
No sitten se lopputulos: Elokuussa 2016 punktoitiin 15 munasolua, joista 11 oli kypsiä. Lopulta 6 hedelmöittyi. Yksi 2 päivän ikäinen alkio siirrettiin ja loput 5 meni pakkaseen. Tästä elämäni ensimmäisestä siirrosta, kaikesta valtavasta epäuskosta huolimatta, tulin raskaaksi. Nyt yksiötä asustaa pieni poika ja rv 28+4 menossa. Ekalla kerrallakin voi siis onnistua. Vieläkin välillä olo, että nään vaan unta.
Joku kyseli lääkkeistä. Paljon ne maksavat, mutta lääkekatto (noin 610e) tulee niistä täyteen ja sen jälkeen kela-korvattavista lääke kuin lääke on 2,50e/kpl. Olisikohan mulla mennyt tähän yhteen hoitoon noin 800 euroa lääkkeisiin. Siirron jälkeinen tukilääkitys ei ole Kela-korvattava.
Tsemppiä kaikille tulevaan! Olkoon plussatuulet myötä hoidoissanne.