Toggle sidebar

kohta varmaan lyön tota lasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja keiju84
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

keiju84

Jäsen
14.07.2007
613
0
16
siis hermot on menny koko viikon ihan super helpolla, tuntuu että huudan vaan koko ajan tolle likalle ihan perus jutuista ja taistelen itseni kanssa että en lyö! oli eilen anopilla yökylässä mutta ei tuntunut auttavan mitään, kylässä kun käydään jaksan vaikka mitä kiukuttelua mutta kun päästään kotiin alkaa heti tappelu. Mä en tieä enää mitä tekisin. Oon ihan loppu enkä millään ymmärrä miks napsahtelen koko ajan.
 
minkä ikänen tyttö sulla on? kyllä mullakin välillä hermot palaa ja kyllä siinä tosiaan itsensä kanssa tekee työtä että pysyy pelkästään siinä huutamisessa, mutta meillä ei onneksi ole jokapäiväistä toi tappelu
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
sepä varmaa sua helpottaa jos sitä alat pieksämään. voi jösses ketkä hankkii lapsia jos ei sitte jakseta lasten kanssa olla
Click to expand...
No voi jösses eihän sitä aina tiedä kun lapsia hankkii että mitä se tuo tullessaan. En mä ainakan tienny. Voimia ap, täällä välillä samat fiilikset!
 
Voih... ymmärrän sua. Itse huudan liikaa tuolle pienelle taaperolle :( . Oon niin väsyksissä, yksinäinen ja masentunut. Mies ei ymmärrä, hokee vaan et mee kavereittes luo... kun he ovat työelämässä tai sitten ei vaan lasten takia saada sovittua tapaamista tms. Koko ajan tuntuu, että purskahdan itkuun hetkenä minä hyvänsä... oon vaan niin loppu, etten kohta jaksa välittää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja tossuliini:
minkä ikänen tyttö sulla on? kyllä mullakin välillä hermot palaa ja kyllä siinä tosiaan itsensä kanssa tekee työtä että pysyy pelkästään siinä huutamisessa, mutta meillä ei onneksi ole jokapäiväistä toi tappelu
Click to expand...

Tyttö täyttää talvella 3. Eikä ehkä tapeltas niin paljon jos vaan ite pystysin ottamaan rennomin, enkä hermostuis niin helpolla, esim. pukemisesta. Ennen ei ollukkaan niin väljä kuinka kauan kaikki kesti, mut nyt vaan napsuu jos ei tee heti niin kuin minä haluan! (ihan typerää ees vaatia ton ikäseltä moista, mut hermostun vaan vaik kuinka yritän hillitä itteni )
 
Alkuperäinen kirjoittaja Musta:
Antakaa lapset sijais kotiin tai antakaa adoptio lapseksi kokonaan. Miksi alkaa leikkiä kotia jos ei ole järkeä riittävästi siihen.
Click to expand...

Kyl ootki viisas!! Ja täälä taas itse täydellisyysÄIDIT vain kirjottelee paskaa eikä muka ikinä ajattele samoin ku AP! paskat sanon minä,tunnustakaa pois vain et teillä ns. täydellisilläkin äideillä menee joskus hermo ja tekis mieli lyödä! Kyl mulla ainakin menee hermo,huudan,mut lyöny en ole vaikka monesti mieli tehny! Lyömistä en puolustele,mut jokaisella palaa aivan varmana joskus pinna,mitä sitä täälä suotta kaunistelette ja valehtelette!

AP tuo osittain varmaan johtuu raskaudestakin et hermo menee usein. itellä ainaki oli niin ku uhmaikäsen kans tappelin raskaana ollessa...ei kiva! Voimia!
 
Tuttu tunne ollut mullakin viime aikoina toi "napsahtelu". Mulla kaksi vilkasta poikaa,toinen koululainen ja toinen 3.5v. Masukki syntyy marraskuussa ja on ollut kyllä todella raskasta välillä. Hermot ei vaan yksinkertasesti kestä riehumista,tappelemista,huutoa ja ja ja... Eli huudettu on tässä talossa enemmän kuin laki sallii :ashamed:

Miehen harrastus kiireet onneksi nyt ohi joten eiköhän tämä arki ala tästä helpottumaan. Tsemppiä =)
 
Kyllä on lapset ihan harkiten tehty! Kyllä taitais tulla pula adoptio perheistä jos kaikki huutavat vanhemmat laittaisivat lapsensa adoptoitavaksi.

Oonkin miettinyt et hermo ehkä menee ton raskauden takia helpommin kun on tunteet niin pinnassa. Mies kyllä koittaa hoitaa vaikeat tilanteet ja minä poistun tilanteesta, mutta kun ei ole sekään aina kotona.
 
Voimia!! :hug:

Tiedän täysin tuon tunteen: vauva syntyi 2kk sitten ja odotusaika oli suoraan sanottuna helvettiä! Esikoisella järkyttävä uhma ja omat hormonit tms. piti huolen että pinna katkes sekunnissa. :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Voimia!! :hug:

Tiedän täysin tuon tunteen: vauva syntyi 2kk sitten ja odotusaika oli suoraan sanottuna helvettiä! Esikoisella järkyttävä uhma ja omat hormonit tms. piti huolen että pinna katkes sekunnissa. :ashamed:
Click to expand...


Ompas lohduttavaa kuulla. Itsellä 2-vee uhmis, eskarilainen ja oon raskaana. En meinaa jaksaa arkea :( .
 
miksi v.joku kirjoittelee samalla nimimerkillä???? koetatko ns.mustamaalata mut?.

ja ´hei ehkäpä silloin kun toka on laitettu alulle on esikoinen ollut enkeli,ja muutenki ite tuntenu jaksavansa. ja sit ku uhma alkaa ja raskaus väsyttää on tilanne ihan toinen,mutta millä sen olisi voinut etukäteen tietää?

mulla on sisaruksia paljon,joista nuorempia olen hoitanut enkä kyllä muistanut mitään sellaista uhmaa heillä olleen,en siis tajunnut kuinka uuvuttavaa arki voikin välillä olla. äidin kanssa juteltuani kaikki veljeni on ollut samanlaisia ku tää mun omani,en jostain syystä vain muistanut mitään uhmaa.

silloin ku omani oli 6kk vanha jos mulla olisi ollut mies olisin varmasti halunnut toisen!!! mutta nyt kun olosuhteiden pakosta lapsiluku on 1 niin olen tyytyväinen että ei ole toista pienenpää tässä! mut enpä voinu tietää mitä on edessä vielä ku tää oli vaavi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja oikea mä:
miksi v.joku kirjoittelee samalla nimimerkillä???? koetatko ns.mustamaalata mut?.

ja ´hei ehkäpä silloin kun toka on laitettu alulle on esikoinen ollut enkeli,ja muutenki ite tuntenu jaksavansa. ja sit ku uhma alkaa ja raskaus väsyttää on tilanne ihan toinen,mutta millä sen olisi voinut etukäteen tietää?

mulla on sisaruksia paljon,joista nuorempia olen hoitanut enkä kyllä muistanut mitään sellaista uhmaa heillä olleen,en siis tajunnut kuinka uuvuttavaa arki voikin välillä olla. äidin kanssa juteltuani kaikki veljeni on ollut samanlaisia ku tää mun omani,en jostain syystä vain muistanut mitään uhmaa.

silloin ku omani oli 6kk vanha jos mulla olisi ollut mies olisin varmasti halunnut toisen!!! mutta nyt kun olosuhteiden pakosta lapsiluku on 1 niin olen tyytyväinen että ei ole toista pienenpää tässä! mut enpä voinu tietää mitä on edessä vielä ku tää oli vaavi!
Click to expand...

eipä näytä sulla olevan ollenkaan nimimerkkiä.
Ja ei, ensimmäinen lapsi ei ole ollut niin sanotusti helppo lapsi vaan on ollut haastetta ihan riittämiin ja toisen lapsen teko harkittu tarkoin.
 
KEIJU!!! soitatko heti huomen aamulla neuvolaan ja kerrot tilanteesi. saat apua. tee niin, sekä itsesi että lastesi takia. ei kannata odottaa että romahdat kokonaan, nyt kun olet raskaana, olisi todella tärkeää olla henkisesti kunnossa.
 

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
2
Luettu
4K
Aihe vapaa
Tiedän mitä onni on
Tiedän mitä onni on

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa