kohta tulee itku. 40+4

tiedän tiedän ei se vielä oo liian paljon yli mutta olo on henkisesti tosi paska nyt. koko raskaus on mennyt aivan mahtavasti, ei juurikaan mitään vaivoja, pari kertaa veti suonta, mutta siinäpä se. ja nyt ei mitään, ei kivuliaita supistuksia, ei limatulppaa eikä muitakaan tuntemuksia.

lonkat alkaa olla aika väsyneet tosin, oisko se joku merkki ees?

ja supistuksista sen verran, mä en vissiin sitten tiedä mikä on supistus koska mä väitän että mun maha menee todella kovaksi mutta pysyy sellasena noin 5min kerrallaan. ja neuvolan tätikin sanoi että "ei... kyllä ne pitäis olla vaan 20-60 sekkaa”



olo on turhautunut ja pelkään että menee niin paljon yli että joudutaan käynnistää.. sitä en haluais. olen kuullut että supistukset on paljon kivuliaampia ja synnytys paljon rajumpi.

 

Mitäpä jos oikeasti itkisit :hug: auttaa usein eikä vaivannut asia tunnukaan enään niin pahalta!

Mä oon jokaisen kohdalla koittanut ajatella, että eihän kukaan ole luvannut, että lapsi syntyisi juuri laskettuna aikana ja kukaan ei tosiaan mahaan ole jäänyt eihän se aina ole auttanu, mut todistettavasti neljä raskautta on päättynyt neljän ihanan lapsen syntymään, että kyllä se sieltä tulee, jahka on valmis!! Voihan se olla jo tänä yönä.....

Mulla ensimmäinen on käynnistetty rv 41+6, olin tuolloin valmiiksi jo pari senttiä auki ja sain jäädä sairaalaan, seuraavana aamuna olisi joka tapauksessa käynnistetty, ellei olisi itelleen tullu. Käynnistyksestä ei jääny pahaa kokemusta, nopeaahan se oli, synnytyksen kestoksi on taidettu merkata 3,5 tuntia, mutta nopeita on olleet kolme seuraavaakin, ilman käynnistystä.

Hyvin se menee, lopputulos on ainakin mitä parhain!

 

kiitos kauniista sanoista. ja enne kuin luinkaan tän vastauksen , oli jo kunnolla itekenytkin.. se vaan purkautu tänään, ensin lääkäriin kävellessä, sitten lääkärin vastaanotolla ja lopulta kotona! itse vaatisin laskettuna päivänä neuvolassa yhden lääkärin tutkimuksen vaikka en tiennytkään että menisin yli näin paljon, ihan varmuudeksi halusin. ja olihan sinne mukva menä, vaatisin kunnon kronklintaa! lääkäri oli mukva ja tunki sormensa kohdunkaulalle vaikka oli kuulemma hankala päästä käsiksi koska pojan pää oli jotenkin hankalsti tiellä. siinä se sormella pyöritteli ja snoai että on jo yli sentin auki. ?! onko tämä nyt vihdoin merkki siitä että jotain saattaa tapahtua, kuinka kauan se voi olla auki noin “paljon” .? eli nyt toivotaan että lähtee käyntiin ... tänään!!

mutta kiitos lohduttavista sanoista, jotenkin tuntuu että olen niin sissinä vetänyt tämän raksuden että nyt kun laskettu aika meni, romahdin. ensisynnyttjille pitäsi minun mielestä antaa viikko yli aikaa ihan laskettuun aikaan. tulisi sitten ihanana yllärina kun tulisikin ajallaan!

 

oi, minä muistan tunteen...esikoinen syntyi 41+3 ja kerkesin monta kertaa jo itkut itkeä ja raahustaa päiväkausia kämpän portaita ylös-alas että synnytys käynnistyisi. neuvolassakin koitin jo puhua että pääsisin käynnistykseen mutta ei ne päästäneet kun kaikki oli hyvin. Mulle kaikki sillon sanoi että lepää ja lepää nyt kun vielä voit mutta ei paljoa enää lepäämiset kiinnostaneet kun olin jo niiiiiin kurkkuani myöten täynnä sitä raskaana olemista...Koitahan jaksella, kahen viikon päästä olet jo VARMASTI jakautunut!

 

ihan varmasti olen jakautunut parin viikon päästä! neuvolassa sanoivat että jos ei loppuviikosta ole vielä mitään tapahtunut niin sanoivat että saan lähetteen sairaalaan, en tiedä tarkoittaako se sitten heti mikä olisi jotain 41+2 . lääkäri sanoi että poika on iso joten ehkä ne suunnittelevat että pääsisin jo silloin eikä vasta kun on mennyt kaksi viikkoa yli!

ja taas on aika mennä nukkumaan, olo on loistava, ei tietoakaan supistuksista tai mistään muustakaan.. toivottavasti huominen aamu on erilainen ja ei tarvitse herätä kahdeksan aikaan siihen että tajuaa vielkäkin olevan yhdessä koossa! tule jo pikkuinen, masu repeää jo!

 

Ja mitä käynnistykseen tulee niin ainakin omalla kohdalla oli kivuttomampi kun sain koko ajan sivussa kipulääkkeitä tarpeen mukaan. itellään käyntiin lähtenyt oli rajumpi ja kivuliaampi joten turha jännätä käynnistystä

 

kiitos champion rohkaisusta, toivotaan näin. tää on ensimmäinen kerta koko tän odotuksen aikan kun oon ees miettinyt kipua, mulla on yleensä korkea kipukynnys vaikka tiedänkin ettei mikään vedä “vertoja” synnytys kivuille.

eli täällä ollaan taas uusi aamu ja olo itseasiassa ihan ok, mitä sitä sitten vastaan taistelemaan kun poika tuolla vatsassa viihtyy. kyllä mä sanoin ettei ihan kauheesti enää tosin kasvaisi. Tyksiin tästä pitäis lähteä sis kun aika tulee, toivotaan että Tyks yllättää hyvyydellään. oon lukenut vähän kaikenmoisia juttuja tyksistä.

yksi juttu mua kyllä mietityttää kun mulla oli viikko sitteen(suht) kivuliaita supistuksia yöllä noin kolme kertaa mutta nyt ei oo pitkään aikaan ollut.. muutikohan se mielensä...