Kohta eskari-ikäinen poika ja eri terapiat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huolestunut äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Huolestunut äiti"

Vieras
Löytyisikö täältä tietoa? Mulla on yksi, syksyllä eskarin aloittava poika joka käy puheterapiassa kerran kk:ssa ja päiväkodin erityislastentarhanopettajan luona n. kerran viikossa. Tuo erityisope oli suositellut että poika menisi toimintaterapiaan joten nyt ollaan sinne jonossa ja nyt sama erityisope haluaa että varhaiskasvatuksen psykologi tapaa pojan.
Omasta mielestäni lapsi on täysin normaali ikäisensä, puhe vähän laahaa muun kehityksen perässä eikä ole kiinnostunut erityisemmin piirtämisestä. Osaa mm. luistella ja pyöräillä (tosin ei suostunut viime kesänä ilman apupyöriä menemään vaikka sitä kokeili ja se sujui vähän matkaa ihan hyvin). Leikkii samanlaisia leikkejä kuin muutkin samanikäiset pojat ja tulee hyvin toimeen päiväkodin muiden lasten kanssa. On kyllä ujohko eikä aina ymmärrä/kuuntele mitä puhutaan mutta kun asia toistetaan niin ymmärtää. Osaa kirjoittaa nimensä mallin mukaan ja tunnistaa eri numerot ja muutaman eri kirjaimen.
Mikä voi olla syynä siihen että lapsi halutaan näin tarkkaan tutkia? Olen huolissani lapsen kehityksestä tottakai, mutta myös vähän epäileväinen että onko varhaiskasvatuksen psykologin tapaamiselle oikeasti tarvetta. Toki siihen annoin luvan. Onko meidän pojalla isoja ongelmia joista mä en ole kotona ollenkaan tietoinen vai onko kyseessä vain se että halutaan tavallaan poissulkea eri asioita tutkimalla lapsi mahdollisimman tarkkaan?
 
[QUOTE="Huolestunut äiti";29505958] eikä aina ymmärrä/kuuntele mitä puhutaan mutta kun asia toistetaan niin ymmärtää. [/QUOTE]

Ehkäpä tuossa voisi olla jo jotain syytä? Haluavat selvittää, johtuuko asia tarkkaavuudesta vai älystä, ymmärryksestä, hahmottamisesta tms.
 
Nykyään tutkimuksiin pääsee,ei joudu.Hyvähän on jo ennakkoon tutkia jos ilmenee jotain mihin tarvitaan enemmän tukea.Osa kun voi aiheuttaa ongelmia koulussa.Helpompi alkaa harjoittelemaan jo ennalta.
 
Mielestäni poika on täysin normaali ja meillä kans puheterapiaa ja suositeltu perheneuvoloita ym. Puheessa vähän epäselvyyttä mutta muuten normaali mielestäni. Mutta esim pukemistilanteet päiväkodilla, kun haetaan poika kotiin niin voi nakella vaatteita ja pelleillä/esittää, niin puhuttu että perheneuvolassa sais apuja rajojen asettamiseen ;( Mitään tälläistä ei kotona tms. ole, välillä vaan menee höpöksi kun tullaan hakemaan poikaa ja ajattelen että kaikilla samaa ja kaikki kai välillä rajojaan koettelee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitipojan;29505997:
Mielestäni poika on täysin normaali ja meillä kans puheterapiaa ja suositeltu perheneuvoloita ym. Puheessa vähän epäselvyyttä mutta muuten normaali mielestäni. Mutta esim pukemistilanteet päiväkodilla, kun haetaan poika kotiin niin voi nakella vaatteita ja pelleillä/esittää, niin puhuttu että perheneuvolassa sais apuja rajojen asettamiseen ;( Mitään tälläistä ei kotona tms. ole, välillä vaan menee höpöksi kun tullaan hakemaan poikaa ja ajattelen että kaikilla samaa ja kaikki kai välillä rajojaan koettelee.

Meilläkin on tuota höpöksi heittäytymistä välillä mutta näyttää olevan muillakin hakijoilla samoja ongelmia. Meillä ei sitä joka kerta ole eikä siitä ole ikinä päiväkodissa mitään sanottu.

Kiitos muillekin vastaajille! Voin sanoa että suuri syy huolestumiseen terapiaan "laitosta" voi olla siinä että olen itse syntynyt vuonna 80 eikä silloin kun mä olin lapsi kiinnitetty kasvamiseen niin huomiota kuten nykyään enkä täten oikein osaa ymmärtää kuinka hieno juttu se on että tutkitaan jo etukäteen eikä sitten kun saattaa olla jo liian myöhäistä. :)
 
Mitä pahaa siellä psykologin luona käynnissä on? Meidän vastaavanikäinen kävi perheneuvolassa koulukypsyystesteissä, missä kartoitettiin hänen taitojaan tarkkaan. Niiden perusteella sitten päätettiin (vanhemmat päättää, psykologi suosittelee) sitten yksitoistavuotisesta oppivelvollisuudesta. Kielellisissä taidoissa oli selvästi ikätasoaan heikompi (ei ollut yllätys meille), matemaattisesti taas keskimääräistä parempi. Hänellä on taustalla pahatkin puheentuoton ongelmat.

Toimintaterapia auttaa monenmoisiin juttuihin, ne yleensä räätälöidään lapsen tarpeiden mukaan eli eri lapset tekevät siellä hyvin erilaisia juttuja. Lapsista se on mukava paikka, missä leikitään kaikilla kivoilla jutuilla.

Meillä on aina kuulunut puheterapeutin lisäksi kuntoutustyöryhmään neurologi, psykologi, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti siitä saakka, kun on aloittanut säännöllisen puheterapian. Aina on vuosittain testattu kaikki jutut kunkin toimesta, väliin on ollut pelkkää puheterapiaa, väliin on ollut lisäksi toimintaterapiaa.
 
Meillä taas tilanne toisinpäin. Eli ite huolestuin lapsesta kun ei halunnut eikä siksi siis osannut piirtää eikä värittää vielä 5v:na. Neuvolan täti olis vielä seurannu tilannetta. Nyt lapsi eskarissa. Takana on vuoden mittainen toimintaterapia. Psykologin käynnit ja hänen arvio tulevasta.

Ja todellakin lapsi tarvii jo eskarissa tukitoimia että pysyy muiden mukana. Ja esim toimintaterapiaa pitäis nyt jatkua keskeytyksittä. Kunnassa rahat loppu joten noita terapioita myönnetään aina pieni pätkä kerrallaan. Ja välissä pitkät tauot.

Jos lapsella kaikki ok niin kyllä se psykologi voi senkin todeta. Ja laittaa sen myös papereihin ettei jatkotoimenpiteille ole tarvetta.

Ite olen tyytyväinen että nuo lapsen tuen tarpeet on selvillä ennen kouluikää. Toki minulla vertailupohjaa kahdesta vanhemmasta lapsesta, joilla molemmilla oli todella vaikeaa koulussa ennen kuin tajuttiin tutkia onko jokin vialla. Ja noissakin tapauksissa ite jouduin alkaa kyselemään että mikä mättää. Meillä myös kolme ns normaalilasta joten ei nyt ihan tuulesta temmattuja nuo minun huolestumiset.

Mutta kaikkineen siis on vain lapsen etu että kaikki mahdollinen tutkitaan ennen koulun alkua. Nykyajan koulu on niin vaativa ettei siellä pärjää jos on "vähän erilainen" kuin muut. Ehkä ennen opettajat on luonnostaan huomioineet yksilöt paremmin ja helpottaneet tehtäviä ym ihan vaistomaisesti. Kun nykyään kaikelle pitää olla paperilla jokin lupa tai selvitys ennenkuin mitään voi tehdä.
 
meillä kans poika kävi psygologilla, puheterapias ja toimintaterapias. aluksi löytyi kauheasti "vikaa" sitten ei yhtäkki mitään, ja lopuksi pojan ihanan opettajan ansiosta löytyi syy kaikkiin ongelmiin. eli kielellinen erityisvaikeus. tämä hankaloittaa todella monia asioita, kun ei oikein ymmärrä pitkiä lauseita, ja ei jaksa/osaa hakea oikeita nimiä sanoille niin tämä sitten ilmenee niin, ettei oikein jaksa selittää esim mitä koulussa tapahtunut.
 
Vielä edelliseen että lapsi on tykännyt todella paljon toimintaterapiasta ja siitä on ollut hyötyä lapselle. Tt on lähinnä leikkimistä ja siksi kivaa.

Tarkennettakoon, että toimintaterapia on lapsille leikkimuotoista terapiaa, jolla kuitenkin on tarkoitus ja päämärä. Vaikkapa neurologisista ongelmista johtuvien toimintakyvyn rajoitusten "helpottamista" leikin avulla harjoittelamalla. :)
 
Tarkennettakoon, että toimintaterapia on lapsille leikkimuotoista terapiaa, jolla kuitenkin on tarkoitus ja päämärä. Vaikkapa neurologisista ongelmista johtuvien toimintakyvyn rajoitusten "helpottamista" leikin avulla harjoittelamalla. :)

Toki näin. Laitoin tuon kommentin lapsen näkökulmasta. Eli lapsi ei koe että joutuu johonkin missä pakolla harjoitellaan niitä vaikeita asioita mitkä ei suju. Vaan meillä lapsi on joka kerran innoissaan menossa tuonne terapiaan ja siellä on kivaa. Lapselle ei tule tunnetta että joutuu tekemään ylimääräisiä ja vaikeita tehtäviä. Toki ne leikit ym on suunniteltu niin että lapsi niistä hyötyy.
 
Haluan painottaa että mun mielestä ei ole mitään pahaa siinä että meidän pojalle noita ehdotetaan. Mä olen tosi ilonen että meidän päiväkodissa on osaava henkilökunta jotka oikeasti ovat kiinnostuneita lapsen kehityksestä. En siis todellakaan pidä pahana enkä mistään ole kieltäytynytkään, en vain itse ymmärrä sitä syytä miksi poika niihin halutaan laittaa eikä päiväkodistakaan täysin selkeää vastausta oikein ole saatu. Olen varma että lapselle noista käynneistä ei ole mitään haittaa enkä lapsen kuullen ole asiaa ihmetellyt, mutta isän kanssa ollaan molemmat aika ihmeissämme kun kumpikaan ei ole huomannut puheen viivästymisen lisäksi mitään erikoista pojassa.
 
[QUOTE="Huolestunut äiti";29506226]Haluan painottaa että mun mielestä ei ole mitään pahaa siinä että meidän pojalle noita ehdotetaan. Mä olen tosi ilonen että meidän päiväkodissa on osaava henkilökunta jotka oikeasti ovat kiinnostuneita lapsen kehityksestä. En siis todellakaan pidä pahana enkä mistään ole kieltäytynytkään, en vain itse ymmärrä sitä syytä miksi poika niihin halutaan laittaa eikä päiväkodistakaan täysin selkeää vastausta oikein ole saatu. Olen varma että lapselle noista käynneistä ei ole mitään haittaa enkä lapsen kuullen ole asiaa ihmetellyt, mutta isän kanssa ollaan molemmat aika ihmeissämme kun kumpikaan ei ole huomannut puheen viivästymisen lisäksi mitään erikoista pojassa.[/QUOTE]

Puheen ja kielen häiriöt voivat vaikuttaa niin monella oppimisen ym. osa-alueella, että on ehdottoman hienoa, että lapsenne tutkitaan. Ja jos jotain "poikkeavaa" löytyy niin mitä aikaisemmin asioihin päästään kiinni, sen parempi. Ehdottomasti. Lapselle on ehdottoman paljon helpompaa ja parempaa, että ongelmiin lähdetään etsimään ratkaisua ennen koulun aloitusta. Näin vältytään tilanteelta, jossa lapsi koulussa huomaa jäävänsä muista oppilaista jälkeen, vaikkapa kielen ymmärtämisen vaikeuden takia, ja asia alkaa sitä kautta häiritä lasta itseään. Tai että kielen ymmärtämisen vaikeuden takia (jota siis ei olla huomattu) lapsen oppiminen hidastuu ja vaikeutuu.
 
Toki näin. Laitoin tuon kommentin lapsen näkökulmasta. Eli lapsi ei koe että joutuu johonkin missä pakolla harjoitellaan niitä vaikeita asioita mitkä ei suju. Vaan meillä lapsi on joka kerran innoissaan menossa tuonne terapiaan ja siellä on kivaa. Lapselle ei tule tunnetta että joutuu tekemään ylimääräisiä ja vaikeita tehtäviä. Toki ne leikit ym on suunniteltu niin että lapsi niistä hyötyy.

Juurikin näin! :)
 

Yhteistyössä