Hei,
listaanpa tänne "jälkioireita", mitä mulle seurasi kohdunulkoisesta raskaudesta... täältä olen itse saanut vertaistukea ja voimia lukiessani muiden juttuja, vaikka olenkin vain lähinnä taustalla seurannut...
Eli parissa topicissa olen omaa tarinaa sivunnutkin, mutta taustaksi tähän: 20.6.08 todettiin ku raskausviikolla 7+1. Oireina olivat jaksottainen kipuilu oikealla alavatsassa ja vain tunne siitä että kaikki ei ole hyvin. Kipu ei ollut kovaa. Menin yksityislääkärille, josta sain lähetteen Naistenklinikalle.
Siellä ei aluksi ultrassa havaittu mitään, mutta kun hcg mitattiin, otettiinkin homma uusiksi. Lukema oli yli 6000, ja sitten lääkäri havaitsikin oikeassa munajohtimessa alkion. Sain metotreksaattipiikin, joka ei tehonnut kunnolla, viikon päästä hcg oli edelleen yli 4000. Lisäksi alkio näkyi entistä selkeämmin :'( Kyseisellä viikolla myös rikoimme yhdyntäkieltoa, ja kiesus, mitkä kivut (orgasmin jälkeen)! Soittelin Nk:n päivystykseen, mutta siellä epäilivät samaa kuin itsekin, eli paikat vain olivat tosi hellinä hoidon takia. Söin varmaan puoli laattaa buranaa, siitä nautinnosta sai tosissaan maksaa
Seuraava piikki sitten auttoi, kolmantena päivänä piikistä alkoi runsas vuoto. Sitä kesti viisi päivää. Sain myös viisi päivää toisen piikin jälkeen tosi pahan kipukohtauksen iltayöstä, ja tuntui, etten saa kunnolla vedetyksi henkeä. Hankkiuduin sitten terveyskeskuspäivystykseen, ja diagnoosi oli ilmavaivat! No olen kyllä elämässäni aika monta kertaa ilmavaivoista kärsinyt, eikä ikinä ole tuollaista ollut. Kivut menivät kuitenkin ohi noin vuorokaudessa ja helpottuivat särkylääkkeillä, joten se siitä...
Sitten alkoi hcg-kontrolleissa ramppaus. Viikon päästä toisesta piikistä hcg oli puolittunut, kahden viikon päästä oltiin 1000:ssa. Sitten alkoi taas vuoto, jota kesti miltei kolme viikkoa (hcg tippui seur. viikolla 800, sitten 67 sitten nollille). Tästä vuodosta ei ollut kukaan varoittanut mitään, ja kun normaalisti kuukautiseni kestävät 3-4 päivää, olin tietysti ihmeissäni... Naistenklinikalta kuitenkin vakuuttivat ettei syytä huoleen. Lisäksi välillä tuntui ns. tärinäkipua, kun istui tai liikkui.
Seksi teki kipeää (syvät työnnöt) aina siihen asti, kun hcg oli laskenut nollille. Tähän meni päivää vaille kuusi viikkoa ku:n toteamisesta. Myös vuoto kesti siihen asti. Nyt sitten ollaan kp 11, ja pakko kai se on yrittää uudelleen, vaikka ku:n uusiutuminen pelottaakin. Naistenklinikan ohjeessa luki, että heti seuraavien kuukautisten jälkeen saa aloittaa uuden yrityksen. Aion kuitenkin syödä foolihappolisää, sillä metotreksaatti kuulemma "syö" elimistön foolihapot nollille.
Kävin gynekologilla kyselemässä, kannattaako mennä esimerkiksi munajohtimien aukiolotutkimuksiin, mutta ei kuulemma tässä vaiheessa kannata. Pelkona on, että tuo aiempi raskaus aiheutti kiinnikkeitä munajohtimeen, mutta tätä ei kuulemma voi tutkia tai estää mitenkään.
Hirrrviä vuodatus |O Mutta pointtina siis se, että yllättävän paljon kipuilua ja muuta tulee jälkikäteen.
listaanpa tänne "jälkioireita", mitä mulle seurasi kohdunulkoisesta raskaudesta... täältä olen itse saanut vertaistukea ja voimia lukiessani muiden juttuja, vaikka olenkin vain lähinnä taustalla seurannut...
Eli parissa topicissa olen omaa tarinaa sivunnutkin, mutta taustaksi tähän: 20.6.08 todettiin ku raskausviikolla 7+1. Oireina olivat jaksottainen kipuilu oikealla alavatsassa ja vain tunne siitä että kaikki ei ole hyvin. Kipu ei ollut kovaa. Menin yksityislääkärille, josta sain lähetteen Naistenklinikalle.
Siellä ei aluksi ultrassa havaittu mitään, mutta kun hcg mitattiin, otettiinkin homma uusiksi. Lukema oli yli 6000, ja sitten lääkäri havaitsikin oikeassa munajohtimessa alkion. Sain metotreksaattipiikin, joka ei tehonnut kunnolla, viikon päästä hcg oli edelleen yli 4000. Lisäksi alkio näkyi entistä selkeämmin :'( Kyseisellä viikolla myös rikoimme yhdyntäkieltoa, ja kiesus, mitkä kivut (orgasmin jälkeen)! Soittelin Nk:n päivystykseen, mutta siellä epäilivät samaa kuin itsekin, eli paikat vain olivat tosi hellinä hoidon takia. Söin varmaan puoli laattaa buranaa, siitä nautinnosta sai tosissaan maksaa
Seuraava piikki sitten auttoi, kolmantena päivänä piikistä alkoi runsas vuoto. Sitä kesti viisi päivää. Sain myös viisi päivää toisen piikin jälkeen tosi pahan kipukohtauksen iltayöstä, ja tuntui, etten saa kunnolla vedetyksi henkeä. Hankkiuduin sitten terveyskeskuspäivystykseen, ja diagnoosi oli ilmavaivat! No olen kyllä elämässäni aika monta kertaa ilmavaivoista kärsinyt, eikä ikinä ole tuollaista ollut. Kivut menivät kuitenkin ohi noin vuorokaudessa ja helpottuivat särkylääkkeillä, joten se siitä...
Sitten alkoi hcg-kontrolleissa ramppaus. Viikon päästä toisesta piikistä hcg oli puolittunut, kahden viikon päästä oltiin 1000:ssa. Sitten alkoi taas vuoto, jota kesti miltei kolme viikkoa (hcg tippui seur. viikolla 800, sitten 67 sitten nollille). Tästä vuodosta ei ollut kukaan varoittanut mitään, ja kun normaalisti kuukautiseni kestävät 3-4 päivää, olin tietysti ihmeissäni... Naistenklinikalta kuitenkin vakuuttivat ettei syytä huoleen. Lisäksi välillä tuntui ns. tärinäkipua, kun istui tai liikkui.
Seksi teki kipeää (syvät työnnöt) aina siihen asti, kun hcg oli laskenut nollille. Tähän meni päivää vaille kuusi viikkoa ku:n toteamisesta. Myös vuoto kesti siihen asti. Nyt sitten ollaan kp 11, ja pakko kai se on yrittää uudelleen, vaikka ku:n uusiutuminen pelottaakin. Naistenklinikan ohjeessa luki, että heti seuraavien kuukautisten jälkeen saa aloittaa uuden yrityksen. Aion kuitenkin syödä foolihappolisää, sillä metotreksaatti kuulemma "syö" elimistön foolihapot nollille.
Kävin gynekologilla kyselemässä, kannattaako mennä esimerkiksi munajohtimien aukiolotutkimuksiin, mutta ei kuulemma tässä vaiheessa kannata. Pelkona on, että tuo aiempi raskaus aiheutti kiinnikkeitä munajohtimeen, mutta tätä ei kuulemma voi tutkia tai estää mitenkään.
Hirrrviä vuodatus |O Mutta pointtina siis se, että yllättävän paljon kipuilua ja muuta tulee jälkikäteen.