kohdunpoisto riski

Sain kohdunpoiston jälkitilana kotona ollessani vakavan veritulpan keuhkoihini ja sydäninfarktin syystä, ettei verenohennuslääkettä annettu riittävästi toipilasaikana.
Olin kuolemanvaarassa.

Vasta viikkojen jälkeen, kun olin kärsinyt kovasta hengenahdistuksesta pitkään, sain terveyskeskuksesta vihdoin lähetteen tutkimuksiin, joissa sitten selvisi syy. Jouduin heti sairaalaan petipotilaaksi ja tulpan liuotushoidolle, jota nyt kai jatkan liki vuoden.

Tämä muistutuksena kaikille leikkaukseen meneville!
Vaatikaa verenohennuslääkkeitä myös kotiin. Ja olkaa tarkkaavaisia omasta kunnostanne vielä kotonakin. Terveyskeskuksessa ei ole aina tarvittavaa asiantuntemusta perushoitotasolla.

 

Aiotko valittaa hoitovirheestä?

 

Ap:lle! Toivottavasti viestisi tehoaa, olen itse hoitoalalla, ja todennut että vertaistuki uppoa lukijoihin paremmin, kuin ammatti-ihmisen valistus.

 

Miksi verenohennuslääkettä pitää syödä leikkauksen jälkeen?

 

"kuolemanvaarassa"
itsekin erinäisistä vakavista/vähemmän vakavista komplikaatiosta kyseisen operaation jäljiltä kärsivänä kysyisin sinulta, että siis todella millaisia nuo oireesi oikein olivat, jos vasta viikkojen kuluttua pääsit tutkimuksiin????

voiko veritulppa muhia viikkoja keuhkoissa, mennä sydämeen ilman että asiaa noteerataan?

itse rupesin saamaan tuota ohennusta vasta toisen operaation jälkeen. en meinannut uskaltaa sairaalasta lähteä pois ollenkaan juuri tuon takia, kun tiesin että ohennus loppuisi kotiutettaessa... oli järkyttävää aikaa. voimia sinulle.

"ulalla"
lääkettä (piikitettiin lihakseen) annetaan ainakin sairaalassa ollessa siksi ettei tulisi noita tulppia.

 

myooma:
Yleiskuntoni alkoi huonontua pari viikkoa kotiuttamisen jälkeen. Henkeä alkoi ahdistaa, yskin ja läähätin pienestäkin ponnistuksesta. Sydän takoi korvissa ja pulssi oli hurja. Hakeuduin ekg-tutkimuksiin ja keuhkojani kuunneltiin...eivät tienneet mikä oli ja sanoivat oireiden olevan vain leikkausväsymistä. Ekg:ssä oli jo silloin pieniä muutoksia, mutta niitä ei otettu vakavasti.

Yritin pysyä pystyssä oireista huolimatta useita viikkoja, tiesin etten ole kunnossa ja otin uudelleen ja uudelleen yhteyttä terveyskeskukseen. Vihdoin sain lähetteen keuhkoröntgeniin, jossa sitten asia vihdoin huomattiin.

Siis tulppia ja infarktia voi sairastaa "tietämättään", kun niitä ei osata todentaa terveyskeskuksessa. Tällä potilaalla oli hyvää tuuria matkassa.
Voisin olla laudoissa...

 

Jos tavalliset ihmiset tietäisivät millaista onnenkauppaa hoito sairaalassa on, he pelkäsisivät vielä enemmän. Pitää osata vaatia silloin kun tietää. Jos ei itse osaa ja uskalla, on vaarassa aina. Kysykää neuvoa toisiltanne.

Kerran kuulin tapauksesta, jolloin toiset lekurit pakottivat yhden gyneksi opiskelevan poistamaan kohdun yksin. Ilman muitten lääkäreitten tukea siis.Tuo opiskeleva lääkäri oli itkenytja vastustetllut, mutta oli totellut. En viitsi kertoa kuinka huonosti kävi, mutta potilas ei saanut koskaan tietää.

 

Pitääpä vaatia lupaus, että leikkaava lääkäri on kokenut kohdunpoistaja, eikä opiskelijä. Kiitos Manki, kai tämä on totta?