No niin tulin eläinlääkäristä,nyt on toisen kärsimykset ohi.Aivan kamala kokemus oli mutta helpotus toisen puolesta.Itken niin että kuvaruutua ei meinaa nähdä,kohta lähdetään mun isän luo jonne haudataan ikuiseen lepoon.Surutyö vasta alkamassa mutta tiedän sisimmissäni että parempi näin.Sanotaan että kun on jonkun aika lähteä niin jonkun aika syntyä;plussasin muutama pvä sitten...kiitos ihanasta runosta Sydänjää luen sen illalla haudalla. :'(
:hug: muistan kun itse jouduin muutama vuosi sitten viemään viimeiselle matkalle toisen kissoistamme , se oli kamalaa vieläkin hän on meidän muistoissamme , voimia sinulle
