kissaihmiset Help!!

Pennut 6kk ja 12vk eivät tule toimeen...
Nuorempi tuli taloon keskiviikkona ja tiedän että aika on avainsana mutta olen niin pihalla että kuinka paljon uskalla antaa isomman 'käydä käsiksi' pieneen...

Pieni sähisee isolle kuin käärme ja isompi kurluttaa ja kutsuu leikkiin, läpsii ilman kynsiä ja näykkii sekä kaataa... Ei anna hetken rauhaa pennulle mutta pentu myös tosi kiinnostunut isosta, isompi vain liian tungetteleva

 

Kyllä siinä pari viikkoa menee, ennenkuin välit selviää

 

Meillä meni kolmisen päivää, että toi vanhempi, silloin 2v, lakkasi PELKÄÄMÄSTÄ tota pentua

Viidentenä päivänä leikkivät keskenään niin, että luulin isomman tappavan sen pienen. Mutta pieni kun kyllästyi saamaan turpaansa niin meni jonnekin piiloon nukkumaan. Eikä sitä löytänyt kukaan mistään.

Varmaan pari viikkoa meni, niin elivät kuin olisivat tunteneet vuosia.

 

Meillä kesti kolme viikkoa ennen kissa suostui olemaan edes samassa huoneessa pienen pennu kanssa,saati että olis menny lähellekkään sitä.Pikkuhiljaa hyv' tulee.
Kolmas kissa kun tuli niin ei nenny kun pari viikkoa ja sit oltiin kavereita.Tosin meni varmaan puoli vuotta ennenkuin päästi samaan aikaan ruokakupille.

 

Harjaa kissoja ristiin samalla harjalla, jotta ominaistuoksut vaihtuvat, ja tarjoa superherkkuja kissoille toistensa läheisyydessä. Silti aikaa menee päivistä viikkoihin.

 

Meillä on ollut 4 kissaa, tätä nykyä 3. Jokainen on tullut pentuna, ja aina tuo rituaali kuuluu asiaan. Älä puutu millään tavalla, mutta koita järkätä pennulle sellainen paikka ( eli vaikka sohvan takana, piirongin alla ym.) johon isompi ei mahdu. Näin pieni saa olla rauhassa halutessaan. Toisinpäin se onkin vaaratonta -jos pieni osoittaa uteliaisuutta isompaa kohtaan, se on vaan hyväksi. isompi on pomo, ja huolehtii itse kurinpidosta. se voi näyttää ehkä rajulta, kun se kurittaa pentua, mutta pennun on opittava talon tavoille ja paikkansa pahnanpohjimmaisena. Pentu on vielä niin pieni, että isompi ei koe sitä uhkana vaan lähinnä ärsyttävänä perskärpäsenä.

Sanottava toki on, että meilläkin on edelleen kaksi kissaa, jota eivät koskaan syö yhdessä, nuku yhdessä, paini kahdestaan tai pese toisiaan. Tulevat silti toimeen eivätkä rähise, mutta totuttelussa meni aikansa.

Huolta ei mielestäni ole, koska pentu on juuri luovutusikäinen ja ihmiset opettavat ihmisten tavoille, isompi kissa huolehtii kissan tapojen opettamisesta. Aika tulee avuksesi, pian huomaat ihania juttuja: ne nukkuvat kylki kyljessä yhtenä aamuna kun heräät. Jää on murtunut. Niin siinä käy, ainakin aina meillä on käynyt.

 

Pahin taitaa olla takana päin, kissat söivät eilen omasta aloitteesta samalta lautaselta. Pienempi meni isomman lautaselle eikä isompi läpsinyt tai mitään mutta katsoi kyllä ihmeissään että mitä tuo nyt meinaa mutta päästi ihan rauhassa syömään. Siitä asti on ruokittu yhdessä että saavat mahd paljon kontaktia.

Pienempi on huomattavasti vähentänyt sähinää mutta isompi alistaa jatkuvasti. Puree niskasta, pyllystä ja ties mistä mutta ei kovaa kaiketi... Pieni ei kuitenkaan yhtään pelkää isompaa tai piilottele missään.
Raivostuttavaa vaan tää 24/7 kyttääminen ettei toinen tapa toista...