Missä vaiheessa on ok luovuttaa nuoren kissan kanssa?
Meillä on 6kk kolli, joka on ihan alusta asti silloin tällöin pissannut ja kakannut minne sattuu. Suurin osa jätöksistä on kuitenkin löytänyt tiensä kissanvessaan. Nyt kuitenkin kävi niin kurjasti, että vanha laatikko hajosi pohjasta ja jouduimme vaihtamaan tilalle toisen muuten täysin samanlaisen mutta pohjastaan eri värisen laatikon. Kissa tästä ilmeisesti suivaantui ja kolmeen päivään ei yhdetkään pissat ja kakat ole osuneet laatikkoon.
Tänään olen sitten koko aamupäivän kantanut kissaa laatikolleen, jotta hyväksyisi vessansa. Lisäksi hain kompostista pissaista kissanhiekkaa pienen paakun ja vein laatikkoon jotta siellä olisi oma tuttu haju. Tässä vaiheessa ajattelin jo, että jospa nyt. Vaan miten kävikään? Lähdin hakemaan esikoista kerhosta, niin eikö kissa ollut sillä aikaa taas kerran kakannut sänkyymme. Ja päiväpeittokaan ei tietysti ollut paikoillaan vaan pesussa kissan sotkettua sen aiemmin. Nyt saa lisäksi sitten pyykätä petivaatteetkin.
Mitä ihmettä tässä nyt enää keksin? Koko tämän reilun pari kuukautta kissa on useamman kerran viikossa pissannut/kakannut pitkin sänkyjä, pyykkejä sekä sohvaa ja nyt sitten teki ihan täyden hiekkalaatikko-lakon.
Kissa olisi loppu kuusta menossa leikattavaksi, mutta onko kastroinnista mitään apua tähän kakkaamis-ongelmaan? Eikä tuo pissailukaan merkkailulta vaikuta, vaan ihan tyytyväisenä lorottelee kun hätä on. Kissa on muuten tosi kiva luonteeltaan, mutta ei se hyvä luonne loputtomiin kompensoi tätä kieroutunutta siisteyskäsitystäkään. Jotenkin vaan tuntuu että voimat on loppu jo nyt, eikä jaksaisi enää muiden murheiden päälle stressata tätäkin. Toisaalta taas kissa on kovin rakas jo lapsille eli sitäkin puolta on mietittävä vielä.
Niin että kannattaako tässä vielä yrittää opettaa kissaa laatikolleen vai joko on aika luovuttaa?
Meillä on 6kk kolli, joka on ihan alusta asti silloin tällöin pissannut ja kakannut minne sattuu. Suurin osa jätöksistä on kuitenkin löytänyt tiensä kissanvessaan. Nyt kuitenkin kävi niin kurjasti, että vanha laatikko hajosi pohjasta ja jouduimme vaihtamaan tilalle toisen muuten täysin samanlaisen mutta pohjastaan eri värisen laatikon. Kissa tästä ilmeisesti suivaantui ja kolmeen päivään ei yhdetkään pissat ja kakat ole osuneet laatikkoon.
Tänään olen sitten koko aamupäivän kantanut kissaa laatikolleen, jotta hyväksyisi vessansa. Lisäksi hain kompostista pissaista kissanhiekkaa pienen paakun ja vein laatikkoon jotta siellä olisi oma tuttu haju. Tässä vaiheessa ajattelin jo, että jospa nyt. Vaan miten kävikään? Lähdin hakemaan esikoista kerhosta, niin eikö kissa ollut sillä aikaa taas kerran kakannut sänkyymme. Ja päiväpeittokaan ei tietysti ollut paikoillaan vaan pesussa kissan sotkettua sen aiemmin. Nyt saa lisäksi sitten pyykätä petivaatteetkin.
Mitä ihmettä tässä nyt enää keksin? Koko tämän reilun pari kuukautta kissa on useamman kerran viikossa pissannut/kakannut pitkin sänkyjä, pyykkejä sekä sohvaa ja nyt sitten teki ihan täyden hiekkalaatikko-lakon.
Kissa olisi loppu kuusta menossa leikattavaksi, mutta onko kastroinnista mitään apua tähän kakkaamis-ongelmaan? Eikä tuo pissailukaan merkkailulta vaikuta, vaan ihan tyytyväisenä lorottelee kun hätä on. Kissa on muuten tosi kiva luonteeltaan, mutta ei se hyvä luonne loputtomiin kompensoi tätä kieroutunutta siisteyskäsitystäkään. Jotenkin vaan tuntuu että voimat on loppu jo nyt, eikä jaksaisi enää muiden murheiden päälle stressata tätäkin. Toisaalta taas kissa on kovin rakas jo lapsille eli sitäkin puolta on mietittävä vielä.
Niin että kannattaako tässä vielä yrittää opettaa kissaa laatikolleen vai joko on aika luovuttaa?