Kiroiletteko lapsten kuuluen?

mä meinasin eilen lentää selälleni kun puistossa eräs isä huusi lapselleen et "jumalauta pekka, et ryve siinä lällyssä" ja sit kaikki kirosanat peräkkäin. isällä ikää noin 40v tai vajaa. Tuli vittua ja saatanaa, ja perkelettä.

En ikinä , siis ikinä voisi lapselleni huutaa ja kiroilla.

 

Huudan ja kiroilenkin joskus...

 

tarkoitan siis että kiroilette lapselle

 

Joskus juu, mut poika sanoo si heti, et toi muuten oli ruma sana ja noin ei puhuta... :ashamed:

 

Siis joskus tulee, mutta ei ikinä hoitolasten kuullen. Yleensä manaan venäjää tai pyhää pamausta tai äitienpäivää :xmas:

 

joskus lipsahtaa kyllä... mielestäni se on rumaa mutta inhimillistä

 

tarkoitan siis että kiroilette lapselle

Siis en mä pojalle kiroo, itekseni vaan jos kyynärpään hermo osuu sopevasti oveen ja kihelmöi julmetusti tai potkaisen pottuvarpaan kynnykseen tai astun koiran...juu...paskaan... :kieh:

 

no ei näköjään tarvii ihmetellä jos joiden lapset kiroilee, kun sitä kotonakin käytetään. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

 

en..moneskohan kiroilualotus oli

 

Kiroilen. Yleisimmin yleisestä mielentilasta johtuen.

 

Kyllä,kiroilen lasteni kuullen.En ole siitä mitenkään ylpeä,mutta näin se vain on. Onneksi lapset ojentavat minua rumista sanoista niin,että puna nousee poskille pelkästä häpeästä.

Miten kiroilusta onkin niin vaikea päästä eroon...

 

tarkoitan siis että kiroilette lapselle

Siis en mä pojalle kiroo, itekseni vaan jos kyynärpään hermo osuu sopevasti oveen ja kihelmöi julmetusti tai potkaisen pottuvarpaan kynnykseen tai astun koiran...juu...paskaan... :kieh:

Kuta kuinki näin. Perhana. =)

 

En suoranaisesti lapselle mut välil lipsahtaa vahingossa jonkun muun asian yhteydessä..

 

Joskus. Eilen sanoin että voi vitun Saatana, kun se oli tuhma, niin tyttö tokaisi vaan, että ei isi rumia sanoja saa sanoo

 

kiroilen lasten kuullen ja olen kiroillut joskus lapsellekin kun on oikein kiristänyt.

 

tulee joskus karjastua että turvat kii p*rkeleen kakarat :ashamed:

 

Joskus livahtaa tyyliin, voi helvata kun pitää kurakengillä saapastella olkkariin... Mutta emmä varsinaisesti lasta "noiju" -niinkun meilläpäin kiroilua sanotaan.

 

En kiroile lasten kuullen. Kyllä pitää olla surkea itsehillintä, jos ei kieltään saa kuriin. Tarvittaessa voi kiroilla rankasti vaikka päässään, ei sitä ääneen tarvitse tehdä.