Kirjoita runo, kiitos =)!

On puu
ja puun alla kuu
ja kuun alta kuuluu kuiskaus:
I love you

Siis tuohan on niitä joita tyttönä kirjoiteltiin "ystäväni" kirjaan

 

\

On puu
ja puun alla kuu
ja kuun alta kuuluu kuiskaus:
I love you

Siis tuohan on niitä joita tyttönä kirjoiteltiin "ystäväni" kirjaan

Tulikin aika tyttömäinen olo
Nostoa samalla siis :wave:

 

Räntää kun taivaalta heittelee
kevätmaan se hetkeksi peittelee.
Vaan keikkuenhan kevät aina kulkeekin
silti se talven portit pian jo sulkeekin.

 

Askelin pienin
kulkisin minäkin
jos pikkupeikoksi ryhtyisin.

Voisin maata sammaleella
kuusen latvoja kurkistella
ja mustikoita maiskutella.

Keijujen kanssa tanssisin
niin kauan kuin jaksaisin
Sitten vaan nukkuisin.

Että tämmönen tuli mieleen...
:ashamed: B)

 

Nostan ja kaikille runojen inhoajille kostan :kieh:

 

Nostan mennessäin :wave:

 

Tämäpä oli meinannut jäädä unholaan, mutta onneksi se löytyi nopsaan suosikeista =)

 

Nostan vielä ennen poistumista :wave:

 

nostan tätä.

 

Olet kaunis
kuin kuunsäteessä kimaltava kyynel.
Eikä mikään voi koskaan viedä sinua pois
ei edes kovin tuuli.
Minä rakastan sinua.


( tämä runo jäänyt mieleen kun niitä ahkerasti teininä päytälaatikkoon väsäilin )

 

:wave:

 

Nousee B) :wave:

 

\

Kun elämää katsoo aidoin silmin, huomaa iltaisin tuikkivat tähdet
huomaa kuun, jolla ihan oikeasti on kasvot.
Huomaa, että lumisateessa on ihan oma äänensä, kun hiutaleet hiljaa putoavat muodostaen timanttihangen.
Huomaa, että ilta ei ole päivän päätös, vaan retki kohti unen utuista maata.
Huomaa aamulla kuun himmeän varjon, joka antaa tilaa auringon tulla.
Huomaa, että jokaisessa aamussa aukeaa uusi, rajaton mahdollisuus.
Huomaa, että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole.


Lapseni kuolemanjälkeen olen alkanut monia runoja ymmärtämään.Tämä runo toi itkun.Aivan ihanan lohduttava,kun voimat tuntuvat loppuvan."Huomaa,että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole"

 

\

\

Kun elämää katsoo aidoin silmin, huomaa iltaisin tuikkivat tähdet
huomaa kuun, jolla ihan oikeasti on kasvot.
Huomaa, että lumisateessa on ihan oma äänensä, kun hiutaleet hiljaa putoavat muodostaen timanttihangen.
Huomaa, että ilta ei ole päivän päätös, vaan retki kohti unen utuista maata.
Huomaa aamulla kuun himmeän varjon, joka antaa tilaa auringon tulla.
Huomaa, että jokaisessa aamussa aukeaa uusi, rajaton mahdollisuus.
Huomaa, että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole.


Lapseni kuolemanjälkeen olen alkanut monia runoja ymmärtämään.Tämä runo toi itkun.Aivan ihanan lohduttava,kun voimat tuntuvat loppuvan."Huomaa,että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole"

Voi :'( ... voimia kovasti sinulle :heart: ja lämmin :hug:

 

Nostan ja painun maate, joten hyvää ja lepoa suovaa yötä kaikille :wave: :wave:

 

Nostelen ja kauniita unia toivottelen :wave:

 

\

\

Kun elämää katsoo aidoin silmin, huomaa iltaisin tuikkivat tähdet
huomaa kuun, jolla ihan oikeasti on kasvot.
Huomaa, että lumisateessa on ihan oma äänensä, kun hiutaleet hiljaa putoavat muodostaen timanttihangen.
Huomaa, että ilta ei ole päivän päätös, vaan retki kohti unen utuista maata.
Huomaa aamulla kuun himmeän varjon, joka antaa tilaa auringon tulla.
Huomaa, että jokaisessa aamussa aukeaa uusi, rajaton mahdollisuus.
Huomaa, että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole.


Lapseni kuolemanjälkeen olen alkanut monia runoja ymmärtämään.Tämä runo toi itkun.Aivan ihanan lohduttava,kun voimat tuntuvat loppuvan."Huomaa,että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole"

Voimia, paljon voimia ajatusten siivin haluan sinulle lähettää :hug:

 

Nostelen =)

 

Vielä nostan kun niin äkkiä karkaa tämä

 

Nostan taasen =) ja siivousten pariin palajan tästä...

 

Voi voi, nyt on runosuonet ehtyneet huomaan ma

 

Löysinpä tämän vielä

Eli vapun kunniaksi, kuplivia runoja, kiitos B) :wave:

 

Kun on huono aika
on paras ostaa
parasta viiniä.

- Paavo Haavikko -

 

\

Kun on huono aika
on parasta ostaa
parasta viiniä.

- Paavo Haavikko -

Joo, tuo pitänee paikkansa

 

Kun tulemme vanhoiksi
hankitaan se punainen mökki
metsän laidasta,
haravoidaan pihapolku puhtaaksi
kiireettömyyden tulla,
piirretään näistä päivistä merikortit.
Iltaisin palaa takassa tuli,
kyhmyiset sormemme lomittain, naksuen kuin
katkeilevat kaislat,
silmät maininkeja rauhaisammat
hiukset suolaisesta vedestä hauraat.
Öisen linnun koputtaessa ikkunaan
hymyilemme,
tuuli nukahtaa ja
metsästä nousee makea mullan tuoksu.

-Timo Pusa-