Hei,
Suomalaisesta Kipukoukusta ei tietääkseni ole tehty tieteellistä tutkimusta, mutta vastaavia koukkuja on ollut maailmalla jo vuosikymmeniä, kuten amerikkalaiset Body Backbuddy ja Back Knobber. Näiden tuotteiden osalta vaikutuksen ei kerrotakaan perustuvan niinkään akupunktiopisteiden manipulaatioon vaan myofaskiaalisten triggerpisteiden käsittelyyn. Triggerpisteet ovat lihaksissa ilmeneviä yliherkkiä kovettumia (spasmeja), joissa aineenvaihdunta on hidastunut. Triggerpisteitä voi esiintyä ympäri vartaloa, mutta yleisimpiä ne ovat niska-hartiaseudulla.
Triggerpisteitä voidaan hoitaa usealla eri tavalla, joista paras itsehoitomenetelmä on ns. iskeeminen painaminen, jota kipukoukku ja vastaavat tuotteet helpottavat. Paine triggerpisteessä kiihdyttää sen hidastunutta aineenvaihduntaa ja piste pehmenee yleensä 15-30 sekunnin painamisen jälkeen. Aineenvaihdunnan kiihdyttämisen lisäksi painamisella voi olla muitakin myönteisiä vaikutuksia, mutta näistä ei ole selkeää näyttöä. Samaan lopputulokseen päästään esim. neulalla triggerpistettä manipuloiden, mutta tämä keino vaatii jo enemmän osaamista.
Selkeimmin "kipukoukkujen" tehoa kuvaava tieteellinen tukimus on:
Hanten, Sharon, Nicole & Nowicki: Effectiveness of a Home Program of Ischemic Pressure Followed by Sustained Stretch for Treatment of Myofascial Trigger Points, Journal of Physical Therapy, Volume 80. Numenr 10. October, joka löytyy osoitteesta: Effectiveness of a Home Program of Ischemic Pressure Followed by Sustained Stretch for Treatment of Myofascial Trigger Points
Kyseisessä tutkimuksessa ryhmä niska- ja yläselän kipupotilaita jaettiin kahteen osaan. Toinen ryhmä ohjeistettiin hoitamaan kipuja triggerpisteitä painelemalla ja toista ryhmää ohjeistettiin tekemään pään ja kaulan kiertoharjoitteita. Tutkimuksen tuloksena oli, että triggerpisteiden painelu vähensi enemmän potilaiden kipuja kuin verrokkiryhmän harjoite.
Tieteellistä tutkimusta triggerpisteistä ja niiden hoidosta löytyy kyllä, mutta valitettavan heikosti suomen kielellä. Perustellisinta selontekoa aiheesta edustaa Travell & Simons, Myofascial Pain and Dysfunction: The Trigger Point Manual, Wilkins & Wilkins 1983, jonka kaksi tiiliskiven painoista osaa esittelee valtavan määrän tyypillisimpiä triggerpisteitä ja neuvot niiden manuaaliseen hoitoon.
Suositeltavaa lukemista on myös Donna Finandon kirja, Trigger Point Therapy for Myofascial Pain: The Practice of Informed Touch, joka tiivistää Travell & Simonsin tiedot helpommin lähestyttävään muotoon. http://www.amazon.com/Trigger-Point-Therapy-Myofascial-Pain/dp/1594770549/ref=sr_1_2?ie=UTF8&s=books&qid=1269844849&sr=8-2
Skeptisyys kipukoukun tehoa kohtaan saattaa johtua siitä, että sitä on mainostettu uutena suomalaisena kansanparannuskeinona. Todellisuudessahan konsepti on tunnettu maailmalla jo pitkään ja siitä on myös tieteellistä tutkimusta.
Tervetuloa tutustumaan jo 70-luvulta asti valmistettuihin amerikkalaisiin koukkuihin ja muihin triggerpisteiden itsehoitovälineisiin.
www.kipukeskus.fi
Suomalaisesta Kipukoukusta ei tietääkseni ole tehty tieteellistä tutkimusta, mutta vastaavia koukkuja on ollut maailmalla jo vuosikymmeniä, kuten amerikkalaiset Body Backbuddy ja Back Knobber. Näiden tuotteiden osalta vaikutuksen ei kerrotakaan perustuvan niinkään akupunktiopisteiden manipulaatioon vaan myofaskiaalisten triggerpisteiden käsittelyyn. Triggerpisteet ovat lihaksissa ilmeneviä yliherkkiä kovettumia (spasmeja), joissa aineenvaihdunta on hidastunut. Triggerpisteitä voi esiintyä ympäri vartaloa, mutta yleisimpiä ne ovat niska-hartiaseudulla.
Triggerpisteitä voidaan hoitaa usealla eri tavalla, joista paras itsehoitomenetelmä on ns. iskeeminen painaminen, jota kipukoukku ja vastaavat tuotteet helpottavat. Paine triggerpisteessä kiihdyttää sen hidastunutta aineenvaihduntaa ja piste pehmenee yleensä 15-30 sekunnin painamisen jälkeen. Aineenvaihdunnan kiihdyttämisen lisäksi painamisella voi olla muitakin myönteisiä vaikutuksia, mutta näistä ei ole selkeää näyttöä. Samaan lopputulokseen päästään esim. neulalla triggerpistettä manipuloiden, mutta tämä keino vaatii jo enemmän osaamista.
Selkeimmin "kipukoukkujen" tehoa kuvaava tieteellinen tukimus on:
Hanten, Sharon, Nicole & Nowicki: Effectiveness of a Home Program of Ischemic Pressure Followed by Sustained Stretch for Treatment of Myofascial Trigger Points, Journal of Physical Therapy, Volume 80. Numenr 10. October, joka löytyy osoitteesta: Effectiveness of a Home Program of Ischemic Pressure Followed by Sustained Stretch for Treatment of Myofascial Trigger Points
Kyseisessä tutkimuksessa ryhmä niska- ja yläselän kipupotilaita jaettiin kahteen osaan. Toinen ryhmä ohjeistettiin hoitamaan kipuja triggerpisteitä painelemalla ja toista ryhmää ohjeistettiin tekemään pään ja kaulan kiertoharjoitteita. Tutkimuksen tuloksena oli, että triggerpisteiden painelu vähensi enemmän potilaiden kipuja kuin verrokkiryhmän harjoite.
Tieteellistä tutkimusta triggerpisteistä ja niiden hoidosta löytyy kyllä, mutta valitettavan heikosti suomen kielellä. Perustellisinta selontekoa aiheesta edustaa Travell & Simons, Myofascial Pain and Dysfunction: The Trigger Point Manual, Wilkins & Wilkins 1983, jonka kaksi tiiliskiven painoista osaa esittelee valtavan määrän tyypillisimpiä triggerpisteitä ja neuvot niiden manuaaliseen hoitoon.
Suositeltavaa lukemista on myös Donna Finandon kirja, Trigger Point Therapy for Myofascial Pain: The Practice of Informed Touch, joka tiivistää Travell & Simonsin tiedot helpommin lähestyttävään muotoon. http://www.amazon.com/Trigger-Point-Therapy-Myofascial-Pain/dp/1594770549/ref=sr_1_2?ie=UTF8&s=books&qid=1269844849&sr=8-2
Skeptisyys kipukoukun tehoa kohtaan saattaa johtua siitä, että sitä on mainostettu uutena suomalaisena kansanparannuskeinona. Todellisuudessahan konsepti on tunnettu maailmalla jo pitkään ja siitä on myös tieteellistä tutkimusta.
Tervetuloa tutustumaan jo 70-luvulta asti valmistettuihin amerikkalaisiin koukkuihin ja muihin triggerpisteiden itsehoitovälineisiin.
www.kipukeskus.fi
Viimeksi muokattu:
