Kinkkinen tilanne. Erottakko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Muutaman päivän jo pohdiskellut, jospa nostaisi kytkintä.
Taustaa: Minä 28v, mies 35.
Meillä yhteinen 10kk lapsi, myös miehen aiemmasta suhteesta 7v lapsi
Lapsen äidillä päihdeongelma, ei ole 3vuoteen ollut missään tekemisissä.
Ja noh, itse en vaan jaksa miehen kaljan juomista. En ymmärrä kuinka joku voi pistää 600€ haisemaan kolmessa päivässä!
Viikonloput menee hänellä aina juodessa, joskus jopa arki-illatkin.
Ei ole normaalia lapsiperhe-elämää. Enkä halua lapselleni moista lapsuutta.
Mut se miksi mietin, on tämä 7v lapsi. Eihän tuo miesraukka pysty hänestä huolehtimaan, minä tätä taloa pyöritän. Kuinhan hänen käy jos lähden, tuntuu että en pysty elää itteni kanssa, jos vaan suljen silmäni ja jatkan elämää.. Miehen äiti kyllä lapsen kanssa touhuaa, mutta hänkin vanha jo. Ja siis ainoa tukiverkko/miehen sukulainen. Lapsen äidin sukulaisetkaan ei missään tekemisissä.
Pakko oli päästä purkamaan tuntoja jonnekin.
 
Älä eroa ennenkuin olet jutellut neuvolassa tuosta tilanteesta. He auttavat tukiverkon punomisessa. Ainakaan mies ja lapsi eivät sitten tyhjän päälle putoa.
 
Minulla ollut sama tilanne. Tosin yhteinen lapsi oli jo 2 v. ja miehen lapsi tokaluokkalainen. Minä otin ja lähdin. Turhaa jaaritusta oli kaikki neuvolat ja muut tukiryhmäkokoontumiset. Mies kun oli juoppo niin se oli. Ei mikään muuttunut. Siis lähdin ja pidin oven auki myös miehen lapselle. Paremmin elämä sujui kun ei ollut miehen rahankuppaamiset enää ajankohtaisia. Miehen lapsi tuli mielellään aina meidän luo ja oli pitkiä aikoja. Ja edelleenkin. Muuten pendelöi mummiensa luona. Minusta on kiva kun käy ja on pidempiäkin aikoja. Oma lapsikin sitä aina kyselee jos ei ole meillä ja koska tulee. Kolmistaan ollaan lomailtu ja pieniä matkoja tehty.
 
Väärä miesvalinta. Suunnitelma: Sopuisa ero, keskustele. Ole tarkempi jatkossa miestä valitessasi tai elä yksin, kunnes oikea tulee kohdalle. Etsi täältä: Harrastukset, kuoro, opiskelu, työpaikka...ei baarista, jos olet joutunut noin huonoon seuraan alunperinkin sitä kautta.

Sinun tehtäväsi on nyt luoda hyvä koti lapsellesi, keskity kotiin ja positiivisiin asioihin, kuten sisustukseen. Mies on tyytyvänen, kun saa rauhan ja palaa sitten lasten luo, kun on raitistunut.
 
Hohhoijaa mitä vastauksia... ehkä nyt ennen neuvolaa ja lastensuojelua kannattaa keskustella miehen kanssa ja tehdä selväksi, että juominen häiritsee niin paljon, että harkitset eroa - ja että mikäli tosiaan ero tulee, miehen on sitten osattava skarpata lapsensa takia.
 
Itse kun erosin sain apua perheneuvolasta. Kävin siellä puimassa tilanteita miksi-tähän-oltiin päästy. Koin sen hyödyllisenä ja sain itse asiat järjestykseen ja ohjat käsiini.

Talous on tuhat kertaa parempi nyt kun toinen ei vedä sitä rahaa kurkusta alas. Yksinhuoltajuuden sain erossa vetoamalla juurikin ongelmiin joita ex miehellä oli. Itse pitäisin oven auki lapselle joka tarvitsee vakaat olot. Ei ole lasten vika jos vanhemmat mokaa. Tsemppiä! ps. Ei se mies parane ellei sitä itse halua. Eikä kannata jäädä odottamaan ihmettä, jota ei välttämättä edes tule.
 
En kattelis kovin kauaa mitään juopottelua. Se olis sorotnoo hyvin äkkiä. Mutta toki olisin huolissani myös siitä äijän 7v.:stä, jonka kyllä minäkin voisin sijoittaa meille ainakin siksi aikaa, että ls- saisi järkättyä sijaiskodin. Ukolla sen sijaan ei olis kyl mitään asiaa lapsensa / meidän uuteen elämään, jos juopottelee. Ei se juoppo juomistaan lopeta minkään perheneuvoloiden löpötyksillä, jos se ei itse sitä taho. Eli heipat vaan sille ukolle ja otat ne molemmat muksut mukaas ja alat järkätä molemmille selvempää ja turvallisempaa tulevaisuutta.
 

Similar threads

Yhteistyössä