Kiittävätkö teidän lapset joululahjoista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vielä lapseton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vielä lapseton

Vieras
Itselläni ei lapsia ole, kuten nimimerkistä voitte päätellä. Minua on ihmetyttänyt jo monta vuotta tämä joululahjoista kiittämättömyys. Sisaruksillani siis on lapsia, ja ostan heille joululahjat joka vuosi. Mutta kiitosta lahjoista ei tule koskaan! Sama juttu synttärilahjojen kohdalla. Ei tule lapsilta suoraan mutta ei tule vanhempienkaan kautta, lapset ovat jo sen ikäisiä että heillä on omat kännykät ja he tietävät mun numeroni, voisi nyt edes tekstiviestin laittaa että kiitos lahjasta. Mitenkäs muilla? Kiittävätkö lapsenne lahjoista? Tai kiitättekö te lastenne puolesta? Mulle on jotenkin tympeää kun noita lapsia on kuitenkin 5, olen itse aika pienituloinen, mutta silti ostan joka vuosi 2 lahjaa jokaiselle. Harvoin pääsen niitä itse antamaan koska asun toisella puolen maata.
 
Meillä lapset saavat palauttaa lahajat antajalleen elleivät kiitä. Eli ei siis ole vaihtoehto olla kiittämättä.

Synttärilahjoistakin antajalle sanotaan kiitos reippaaseen ääneen, tai lahjaa ei oteta vastaan. Näin ollaan ohjeistettu. Itse "":D.
 
Ei kiitä. Toinen on vauva ja toinen nelivuotias. Tuo vanhempi ei yksinkertaisesti saa sanaa suustaan vieraille yleensä kun on niin ujo. Kiitän kyllä itse heidän puolestaan. Vanhemman lapsen kyllä pakottaisin kiittämään.
 
Ei kiitä. Kuvittelevat lahjojen tulevan joulupukilta, että eipä he joulupukkia kiitä, ehkä mielessään :D

Sitten jos joku heille henkilökohtaisesti lahjan ojentaa, niin toki kiittävät.
 
pienet uskoo vielä joulupukkiin joten kiitokset menee pukille, isommat kiittelee lahjoista sitten kun pienemmät ei ole kuulemassa tai verhoten kiitoksen jotenkin pukin kaapuun
 
Ei se ole lasten vika ole jos vanhemmat eivät ole opettaneet kiittämään. Tosi ikävää kyllä tollanen vanhemmilta. Kenties eivät osaa kiittää itsekään.

Niinpä. Meillä 1v3kk kiittää aina ruoasta, ja sanoo ole hyvä (ovvevvä :D) niille ketkä ruoasta kiittävät.

Olen ihan tietoisesti alkanut sanomaan n. 1v:stä lähtien, että sanopa kiitos ruoan päätteeksi.

Kasvatusjuttujahan nämä, ja vanhempien vika jos lapset eivät osaa/ymmärrä kiittää.
 
Tottakai kiittää. Silloinkin kun lapset uskoivat vielä joulupukkiin, oli heille tehty selväksi myös läheisten muistavan toisiaan usein lahjalla. Niinpä meidän itse antamamme lahjat olivat pukilta ja kummien lahjat oli kummeilta, joista he kiittivät.
 
Kyllä meillä on kaikki lapset valjastettu kiitoksen sanan merkitykseen. Eli todellakin kiittävät saamistaan lahjoistaan - olivatpa tulleet sitten joulupukilta tai muilta tärkeiltä ihmisiltä.

Mutta saman ilmiön olen huomannut minäkin. Ei tuo liene niin vaikea tehtävä, jottei siitä edes vanhempi lapsen nimissä suoriutuisi, jos lapsi on vielä niin pieni, ettei sitä itse kykene tekemään. Tosin - vaikeaa se on aikuisenkin sitä kiitosta sanoa, ikään kuin se kuluisi käytössä.
 
Kuten sanoin, näillä lapsilla on jo omat kännykät kaikilla (nuorin on 12), eivätkä he enää usko joulupukkiin, eivät ole uskoneet vuosiin. Mutta eipä sitä ennenkään tullut vanhemmiltakaan kiitosta. Ja kun meillä ei osteta lahjoja sisarusten kesken, itse en saa yhtään mitään, joten ei tunnu todellakaan kivalta. Kyllä meidän lapsina piti kiittää, joten ei kyse ole siitä että nämä vanhemmat, eli sisarukseni, itse eivät sitä olisi oppineet!
 

Yhteistyössä