Kiisteltiin miehen kanssa vauvan hankkimisesta

["tyhjä syli"]

Minä haluaisin vauvan oikein kovasti, niin paljon! Mieheni ei taas missään nimessä tahdo. En osaa selittää tätä vauvakuumettani millään järkevällä syyllä, ehkä ne on ne hormoonit jotka laittavat vauva-asiat pyörimään mielessä.. Rakastan miestäni kovasti, niin paljon, mutta en tiedä mitä teen tämän vauva-asian kanssa! Tuntuu kuin osa minusta olisi eilen kuollut. Sanoin miehelleni että en haluaisi vauvaa nyt, vaan vaikka parin vuoden päästä. Mieheni ei halua enää koskaan lasta. En ole koskaan kokenut näin kauheaa vauvakuumetta, oikeastaan minulla ei ole koskaan aikaisemmin edes ollut vauvakuumetta.
Mitä te tekisitte tälläisessä tilanteessa?

 

["anne"]

Minkä ikäisiä olette?montako lasta teillä on?

 

["vieras"]

Kumpi on tärkeämpi, mahdollinen lapsi vai nykyinen parisuhde? Jos lapsi, jätä mies ja hanki lapsi vaikka yksin. Jos mies, lopeta ruinaaminen ja hyväksy se ettei uutta lasta tule.

 

["tyhjä syli"]

[QUOTE="anne";28146180]Minkä ikäisiä olette?montako lasta teillä on?[/QUOTE]

Minä 25, mies 30. Meillä ei ole yhteisiä lapsia. Molemmilla lapsi edellisestä parisuhteesta. Minulla 5 vuotias ja miehelläni 7 vuotias.

 

[Rosabella]

Kauan olette olleet yhdessä? Oletteko aiemmin puhuneet lasten hankkimisesta?

Kun olette vielä noin nuoria ja molemmilla kuitenkin jo kokemusta lapsista ja mies on ehdoton ettei halua lapsia ja sinä haluaisit niin jättäisin miehen ja etsisin jonkun toisen joka haluaa vielä lapsia.

 

[wut]

Kertoiko mies parempaa syytä kuin ettei vain halua enää? Luulisin, että siellä on jokin syy. Ei jaksa enää vauva-aikaa, halunnut vain yhden lapsen tai muuta. Jos hän kertoisi todellisen syyn niin voisit kenties vaikuttaa tai ainakin ymmärtää häntä.

 

["vieras"]

Minusta toisen mielipide siitä ettei halua lapsia on ihan yhtä tärkeä kuin se että toinen haluaa.

Eli sun täytyy itse miettiä haluatko jatkaa parisuhdetta vaikka sitten ilman sitä lasta, vai onko lapsi sulle tärkeämpi niin että haluat lopettaa suhteen ja yrittää etsiä sellaisen miehen joka vielä lapsia haluaa.

Tuo on kuitenkin todella iso asia.

 

["vieras"]

Riippuu siitä kuinka tärkeä asia se vauva sulle on? Pystytkö jatkamaan suhdetta katkeroitumatta vai onko parempi erota (silläkin uhalla ettei sitä vauvaa saa kenenkään toisenkaan kanssa)? Itse tuossa tilanteessa kokisin eron järkeväksi ratkaisuksi. On aika tärkeä juttu suhteessa, että haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat on jotenkin yhteneväiset.

 

["tyhjä syli"]

[QUOTE="vieras";28146463]Riippuu siitä kuinka tärkeä asia se vauva sulle on? Pystytkö jatkamaan suhdetta katkeroitumatta vai onko parempi erota (silläkin uhalla ettei sitä vauvaa saa kenenkään toisenkaan kanssa)? Itse tuossa tilanteessa kokisin eron järkeväksi ratkaisuksi. On aika tärkeä juttu suhteessa, että haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat on jotenkin yhteneväiset.[/QUOTE]

Tällä hetkellä tuntuu että vauva on minulle hyvinkin tärkeä. En osaa perustella miehelleni millään tavalla sitä MIKSI haluan vauvan. Onko siihen mitään vastaustakaan kuin se että sen vain haluaa ja se tuntuisi hyvältä.
Olen hyvin hyvin kahden vaiheilla tässä asiassa. Tämä vauva-asia on kuitenkin vielä niin uusi juttu että en tee vielä hätiköityjä päätöksiä. Mieheni kuuli tästä vauva haaveestani joku vajaa 2 kk sitten.
Mieheni pelkää että minä saan synnytyksen jälkeisen masennuksen, jonka olen sairastanutkin. Hän pelkää että uusperhekuvio ei toimi ja se vaan vaikeutuu ja vaikeutuu. Tottakai se vaikeutuu, mutta yhdessä me selvittäis. Mies pelkää että ei selvitäkkään vaan hänelle kaatuisi kaikki...
Miksi mies ei voisi heittäytyä ja sanoa että hei rakas, kyllä me selvitään, me rakastetaan toisiamme ja lapsiamme ja eläimiämme, meistä löytyy sen verran tahtoa ja sisua että me selvitään. Me mennään yhdessä vaikka läpi harmaan kiven jos me vaan niin päätetään. Hankitaan se lapsi parin vuoden päästä. Miksi kaikki VEEN asiat pitää järkeillä ja suhtautua niihin pessimistisesti!

 

["hilda"]

koska se kakaran hoitaminen 18v ikään asti vaatii vähän enempi työtä kuin sen että tehään kultsi vauva! ymmärrän miestäsi,en minäkään halua lapsia lisää yhtään,ikinä. enkä muuta mielipidettäni asian suhteen. en vaan jaksaisi aloittaa kaikkea alusta