Kiehuu, kiehuu... purnausta sairaalan toiminnasta

Ehkä mä vähän liioittelin ;). Mutta totta on, että mua ärsyttää ihan hirveästi tämä kaikki byrokratia ja säätäminen ja epätietoisuus ja se, että mikään ei toimi niin kuin luvataan. Ennen kaikea tuo viimeinen. Mä olen ihan joutilas ja kykenevä järkkäilemään näitä asioita, mutta jotenkin nyppii, kun annetaa ensin ymmärtää, että asiat hoituvat, ja sitten ne eivät kuitenkaan hoidu.
Minulla oli kans eka polikäynti varattu liian myöhään, kipsi olisi ollut kai 10 viikkoa, jos sen mukaan olisin mennyt=) Onneksi uusi aika kyllä siitä löytyi. Sittemmin sainkin asioida Terveystalon kanssa, mullahan oli työtapaturma. Sitä on ymmärrettävästi sen oman jutun kanssa niin herkillä, ainakin minä olin. Minun elämäni kyllä taisi aika paljolti pyöriä sen nilkkani ympärillä ja välillä sain muistutuksia, että on täällä muitakin ja muuta elämää:ashamed: Just eilen mietin, kun oli tärväyksestäni vuosi, tai siitä kohdasta kun alkoi uudelleen tulla ongelmia, että silloin ei arvannut, kuinka pitkään vielä menee. Mutta nyt vuotta myöhemmin, kyllä tässä kävellään!
 
No kun nimenomaan sanottiin, että lastan jälkeen sitten fysioterapiaan. Ja että aikoja tulee. Níin mitä muuta tästä sitten olisi ihmisen pitänyt päätellä?

Leikkauksiin tulee ajat kun niihin joutuu jonottamaan ja niitä tehdään vaivan mukaan eri tahtiin ja eri paikoissa jne. Mutt kyllä fysioterapia-ajat varataan aina itse. Jos lähetettä ei saa mukaansa eikä sanota että se menee sähköisesti niin sitten sitä pitää tietty kysyä, itse huolehtia asioistaan. Aikaa ei kukaan valmiiksi voi toiselle varata kun ei tiedä koska sopii. Tämä on ihan selvää, ainakin suurimmalle osalle väestöä. =)
 
Voi jessus, mä inhoan näitä, jotka aina tietävät kaiken paremmin.

Ihan niin kuin se olisi mun vika, kun ensin mulle sanotaan, että KAIKKI ajat tulee kotiin. Sanottiin myös, että saan sairaalasta kipsin poiston yhteydessä lähetteen fysioterapiaan.

Aikaa kipsin ja tikkien poistoon ajallaan ei kuitenkaan tullut, joten soitin. Asia selvisi. Samalla tuli puhe siitä fysioterapialähetteestä, niin sanottiin, ettei sellaista anneta. Jos tarvitsee, niin pitää ottaa itse yhteyttä fysioterapeuttiin.

Mulle tulee olo että oon ihan kajahtanut, kun koen että tässäkin asiassa on paha ristiriita.
 
Ei ole ihme että asiakkaat on sekaisin kun jokainen hoitoon osallistuva neuvoo asiakasta ihan eri tavalla. Miten normaali kuolevainen voisi tuntea sairaalan tms käytännöt kun henkilökuntakaan ei niitä näytä tuntevan.
 
Voi jessus, mä inhoan näitä, jotka aina tietävät kaiken paremmin.

Ihan niin kuin se olisi mun vika, kun ensin mulle sanotaan, että KAIKKI ajat tulee kotiin. Sanottiin myös, että saan sairaalasta kipsin poiston yhteydessä lähetteen fysioterapiaan.

Aikaa kipsin ja tikkien poistoon ajallaan ei kuitenkaan tullut, joten soitin. Asia selvisi. Samalla tuli puhe siitä fysioterapialähetteestä, niin sanottiin, ettei sellaista anneta. Jos tarvitsee, niin pitää ottaa itse yhteyttä fysioterapeuttiin.

Mulle tulee olo että oon ihan kajahtanut, kun koen että tässäkin asiassa on paha ristiriita.

Kannattaa vähän miettiä mitä sieltä suustaan laukoo. Juuri tuon ensimmäisen lauseen kaltaiseten kommenttien vuoksi moni ei siedä sua, uskon.

Ja sun jalkasi kanssa...kaiken olet saanut järjestettyä, olet osannut hakea apua. Relaa vähän siitä riehumisesta, aikuinen ihminen. Sellaista se elämä välillä on. Pikkujutuista on kuitenkin vielä kyse, ja KAIKKI asiat hoituu kyllä jalkasi suhteen. Kauhean draaman yrität saada kaiesta tästäkin aikaiseksi, ja suutut kun ihmiset ei jeesustele sun kanssa. Relax!
 
[QUOTE="Vieras";24661701]Kannattaa vähän miettiä mitä sieltä suustaan laukoo. Juuri tuon ensimmäisen lauseen kaltaiseten kommenttien vuoksi moni ei siedä sua, uskon.
[/QUOTE]

Onneksi mulle saa puhua ihan miten vaan. Pääasia on, että on mahdollisimman ilkeä.

Kiitos ja anteeksi. Tästä lähin keskustelen tässä ketjussa vain asiallisten kommentoijien kanssa.
 
Onneksi mulle saa puhua ihan miten vaan. Pääasia on, että on mahdollisimman ilkeä.

Kiitos ja anteeksi. Tästä lähin keskustelen tässä ketjussa vain asiallisten kommentoijien kanssa.

Mitähän sä odotit kun tänne asioistasi avaudut?
Pysy sinäkin siinä asialinjassa aina kun jotakin asiaa hoidat niin menee sinullakin paremmin.
Parempi on muutenkin tottua ajatuksen ettei minulle tehdä mitään valmiiksi vaan kaikki pitää itse hoitaa ja tarkistaa että asiat on varmasti kunnossa. Ei ketään muuta kiinosta mun asiat niin paljon kun minua, eikä tarviikkaan. Itse pitää hoitaa omat asiat.
 
Esimerkki julkisen terveydenhuollon erinomaisesta palvelusta:
Sain vihdoin ja viimein itseäni niskasta kiinni ja soitin a-klinikalle. Voin kertoa, että äiti-ihmiselle ei ole helppoa myöntää ongelmaa muille, kun sen myöntäminen itselleenkin on vaikeaa.

Minulle sanottiin, että sieltä soitetaan minulle seuraavana perjantaina ja annetaan aika. Perjantai tuli-ja meni. Ja seuraavakin. Ja sitä seuraava. Meni vielä yksi. Tiesin, että olisi pitänyt itse soittaa heti uudestaan. Mutta se kiukku, pettymys ja katkeruus, mikä minut valtasi, oli niin voimakas, että ajattelin, että vittu olkoon! Yritän sitten (edelleen) taistella yksin.

Mutta mutta...eihän siitä mitään tullut. Sortumisia tuli koko ajan. Sitten päätin niellä "ylpeyteni" ja soittaa a-klinikalle uudestaan. Ja voi jumalauta! Ensinnäkään en saanut minkäänlaista selitystä siihen, miksi sieltä ei otettukaan yhteyttä. Toisekseen henkilö, jonka kanssa keskustelin, yritti väkisin saada minua ottamaan yhteyttä psykologiin!!!! Hän kysyi, olenko masentunut ja kun vastasin olevani, niin hän alkoi paasata, kuinka en oikeastaan kuulu heille! Totta helvetissä olen masentunut, koska juon!!!

Sanoin, että eihän siellä psykologilla oikeastaan alkoholismia käsitellä, johon tämä vastaanottovirkailija totesi, että ei niin, mutta ehkä siellä kuitenkin osataan auttaa sinua paremmin. WTF!?

Pysyin lujana ja sanoin, että haluan ajan sinne. Pitkin hampain sen sitten vihdoin sain. Tympii jo etukäteen mennä sinne, jos kohtelu on yhtä kolkkoa, mitä se oli puhelimessa. Voin vain kuvitella, miten monet itseäni paljon pahemmassa jamassa olevat ihmiset olisivat luovuttaneet. Siihenkö he pyrkivätkin?
 
En yhtään ihmettele. Satun tietämään kyseisestä laitoksesta yhtä sun toista. Siellä on niin patalaiskaa porukkaa töissä (ei tietenkään kaikki vaan jokunen mätämuna joukossa), jotka ei oikeesti tee mitään ellei ole aivan PAKKO nostaa persettä penkistä. Mieluummin istutaan koneella tai juorutaan.
 
Olihan siellä yhteenaikaan (toivottavasti ei enää!) kirurgi joka teki krapulaisena töitään, haisi viinalle töihin tullessaan, ties vaikka olisi vieläkin humalassa ollut. Ei ihan ole laatu kohdillaan tuossa sairaalassa!
 
Sori ihan ot, mutta kuuluuko verenpaine mitata synnyttämään tulleelta äidiltä? Siis siinä alussa kun tietoja käydään läpi, kysellään supistuksista ja se hoitsu katsoo neuvolakortin tiedot. Mulla oli jopa epäilyä raskausmyrkytyksestä, piti seurata valkuaisia ja verenpainetta. Mut eipä se hoitsu mitään verenpainetta silloin edes mitannut. Ihmettelin sitä jälkikäteen vasta. Mut siis oisko kuulunut mitata? Kun anto sit vielä kipupiikin.
 
Ymmärrän kyllä että ap:ta harmittaa ja kiukuttaa kun on joutunut asioita itse selvittämään ja soittelemaan sinne ja tänne ja joka asiasta on saanut perään soitetella. Ymmärrettäväähän se on.
Mutta näin tk:n päivystyksessä työskentelevänä hoitajana haluaisin sanoa että on myös ihan oikeasti asiakkaita jotka todella valittavat turhasta. Ja tällä en nyt todellakaan tarkoita ap:n tapausta. Meillä on päivystyksessä käytössä ajanvaraus, ovat sellasia n. aikoja kuten päivystyksen luonteeseen kuuluu (koskaan ei tiedä mitä ovesta tulee sisälle ja aikataulut voi heittää hetkessä häränpyllyä). Kerran oli sitten aika annettu vielä ulkopaikkakuntalaiselle aika päivystykseen, eikä ollut mikään hätätapaus tai mitenkään erityisen kipeä potilas, 15 MINUUTIN odottelun jälkeen ko henkilö aloitti napinan että kun joutuu odottamaan. Lähti sitten tunnin odoteltuaan pois kun ei jaksanut odottaa. Oli vielä tehnyt kirjallisen valituksen asiasta. Eli tuossa tapauksessa valitus oli kyllä aivan turha. Ja näitä esimerkkejä on kymmeniä muitakin. Eli kyllä sitä vikaa löytyy joskus sieltä luukun toiseltakin puolelta jos löytyy sieltä toiseltakin puolelta.
 
Esimerkki julkisen terveydenhuollon erinomaisesta palvelusta:
Sain vihdoin ja viimein itseäni niskasta kiinni ja soitin a-klinikalle. Voin kertoa, että äiti-ihmiselle ei ole helppoa myöntää ongelmaa muille, kun sen myöntäminen itselleenkin on vaikeaa.

Minulle sanottiin, että sieltä soitetaan minulle seuraavana perjantaina ja annetaan aika. Perjantai tuli-ja meni. Ja seuraavakin. Ja sitä seuraava. Meni vielä yksi. Tiesin, että olisi pitänyt itse soittaa heti uudestaan. Mutta se kiukku, pettymys ja katkeruus, mikä minut valtasi, oli niin voimakas, että ajattelin, että vittu olkoon! Yritän sitten (edelleen) taistella yksin.

Mutta mutta...eihän siitä mitään tullut. Sortumisia tuli koko ajan. Sitten päätin niellä "ylpeyteni" ja soittaa a-klinikalle uudestaan. Ja voi jumalauta! Ensinnäkään en saanut minkäänlaista selitystä siihen, miksi sieltä ei otettukaan yhteyttä. Toisekseen henkilö, jonka kanssa keskustelin, yritti väkisin saada minua ottamaan yhteyttä psykologiin!!!! Hän kysyi, olenko masentunut ja kun vastasin olevani, niin hän alkoi paasata, kuinka en oikeastaan kuulu heille! Totta helvetissä olen masentunut, koska juon!!!

Sanoin, että eihän siellä psykologilla oikeastaan alkoholismia käsitellä, johon tämä vastaanottovirkailija totesi, että ei niin, mutta ehkä siellä kuitenkin osataan auttaa sinua paremmin. WTF!?

Pysyin lujana ja sanoin, että haluan ajan sinne. Pitkin hampain sen sitten vihdoin sain. Tympii jo etukäteen mennä sinne, jos kohtelu on yhtä kolkkoa, mitä se oli puhelimessa. Voin vain kuvitella, miten monet itseäni paljon pahemmassa jamassa olevat ihmiset olisivat luovuttaneet. Siihenkö he pyrkivätkin?

Oikeasti. Järkyttävää toimintaa. Hirmuisesti tsemppiä sulle! Toivottavasti saat avun ongelmaasi ja elämäsi kuntoon!
 

Yhteistyössä