Kiehuu, kiehuu... purnausta sairaalan toiminnasta

[QUOTE="höh";24661190]Ikävää,mutta etkös päässyt sentään aika nopeaan leikkaukseen?
Ei kannata purnata jokaisesta asiasta, monilla on asiat huonomminkin.

T. Vakavasti sairaan lapsen äiti[/QUOTE]

voi voi, kun tää on taas niitä juttuja joissa on turha rueta vertailemaan. osanottoni silti että lapsesi on vakavasti sairas. Silti se ei oikeuta vähättelemään kenenkään toisen valittelun aiheita, oikeestaan sähän voisit ennemminkin kattoa sitä positiivisemmasta näkökulmasta, että on se hyvä,että sun mielestä jonkun toisen murheet on paljon pienempiä.

jos mä vastaisin samalla tyylillä sinulle , voisin sanoa, että no joo onneksi sulla on vaan niin pieni murhe että lapsesi on vakavasti sairas. Mun lapsi kun on kuollut.
 
[QUOTE="höh";24661190]Ikävää,mutta etkös päässyt sentään aika nopeaan leikkaukseen?
Ei kannata purnata jokaisesta asiasta, monilla on asiat huonomminkin.

T. Vakavasti sairaan lapsen äiti[/QUOTE]

Mikä sitten on nopeaa?

Juuri kerrottiin, miten Töysän pappa meni yksityiselle syöpähoitoihin. Helsinkiläiselle jonotusaikaa olisi ollut pari viikkoa, jyväskyläläiselle puoli vuotta.
 
Minullekkin unohdettiin antaa tärkeä lääkitys eräässä asiassa, kun olin sairaalaan menossa, mutta en kihissyt kiukusta, koska mulle ei aiheutunut siitä minkäänlaista haittaa eikä kipua.

Mä oon vähän eri mieltä siitä, että aina kannattaa niellä kiukkunsa... nimittäin, mikä tässä maassa ikinä muuttuu, jos kukaan ei koskaan nosta epäkohtia esille?
 
Mä oon vähän eri mieltä siitä, että aina kannattaa niellä kiukkunsa... nimittäin, mikä tässä maassa ikinä muuttuu, jos kukaan ei koskaan nosta epäkohtia esille?
Toisaalta, mitä siitä kiukusta on hyötyä, siis sen lisäksi, että pistää itse asioihin vauhtia? Kannattaako kiehua kiukuissaan? Minusta ei. Kannattaa pitää puolensa jne. mutta päiväänsä ei kannata pilata kiehumalla kiukussa. Ja nyt ei kannata sanoa, että kuka tässä on kiehunut yhtään mitään, kun otsikossa on kaksi kertaa kiehuu ja punaisena hohtava pää:saint:
 
Minkä esilääkkeen lääkäri sinulle määräsi ja milloin, siis leikkauspäivänä vai jo aikaisemmin? Kuinka nopeasti pääsit leikkaukseen?

Kipulääkettä ja rauhoittavaa oli määrätty esilääkkeeksi ennen leikkausta, siis leikkauspäivänä. Kumpaakaan en saanut.

Ja ennen leikkausta prosessi kesti n. 2 kk, joista kuukauden sain tapella, että pääsin ylipäätään lääkärin puheille. Pääsin kiireellisyysluokkaan 1, joten aika nopeasti pääsin leikkaukseen.
 
Tarkoitin et olit ennakoiva ja soitit itse sinne et asia selvis. Ettet turhaan odottanut vain.

No joo. Totta.

Nyt muuten sain sen ajan, eli selvisi. Ensi pe pääsen polille. Mutta sitten seuraava ongelma: epikriisissä puhutaan selvästi kuukauden jälkeen alkavasta jumpasta. Siihen vain ei ole varattuna aikaa. Pitää taas ITSE selvittää fysioterapeutilta, miten tämä asia etenee. ARGH!
 
Kipulääkettä ja rauhoittavaa oli määrätty esilääkkeeksi ennen leikkausta, siis leikkauspäivänä. Kumpaakaan en saanut.

Ja ennen leikkausta prosessi kesti n. 2 kk, joista kuukauden sain tapella, että pääsin ylipäätään lääkärin puheille. Pääsin kiireellisyysluokkaan 1, joten aika nopeasti pääsin leikkaukseen.

Niin siis muistelinkin,että pääsit nopeasti leikkaukseen.
Tarkoitukseni ei ollut kommentillani pahoittaa kenenkään mieltä, vaan vähän korostaa sitä suhteellisuudentajua. Itsekin aiemmin purnailin ns. pienistä asioista,ennekuin perheeseemme syntyi sairas lapsi. Se pistää asioita uuteen mittasuhteeseen.
 
Toisaalta, mitä siitä kiukusta on hyötyä, siis sen lisäksi, että pistää itse asioihin vauhtia? Kannattaako kiehua kiukuissaan? Minusta ei. Kannattaa pitää puolensa jne. mutta päiväänsä ei kannata pilata kiehumalla kiukussa. Ja nyt ei kannata sanoa, että kuka tässä on kiehunut yhtään mitään, kun otsikossa on kaksi kertaa kiehuu ja punaisena hohtava pää:saint:

Ehkä mä vähän liioittelin ;). Mutta totta on, että mua ärsyttää ihan hirveästi tämä kaikki byrokratia ja säätäminen ja epätietoisuus ja se, että mikään ei toimi niin kuin luvataan. Ennen kaikea tuo viimeinen. Mä olen ihan joutilas ja kykenevä järkkäilemään näitä asioita, mutta jotenkin nyppii, kun annetaa ensin ymmärtää, että asiat hoituvat, ja sitten ne eivät kuitenkaan hoidu.
 
No mun mielestä tuo esilääkityksen unohtuminen ei nyt ole niin iso moka... se ei voi pilata leikkausta. Leikkauksissa aina kuitenkin joko puudutetaan tai nukutetaan. Joskus jopa parempi ettei annetakaan, oman kokemuksen perusteella.
 
[QUOTE="höh";24661319]Niin siis muistelinkin,että pääsit nopeasti leikkaukseen.
Tarkoitukseni ei ollut kommentillani pahoittaa kenenkään mieltä, vaan vähän korostaa sitä suhteellisuudentajua. Itsekin aiemmin purnailin ns. pienistä asioista,ennekuin perheeseemme syntyi sairas lapsi. Se pistää asioita uuteen mittasuhteeseen.[/QUOTE]

Ihan se sun ja muidenkin sairaidenkin lasten takia aion purnata jatkossakin ja toimia sen eteen, että julkinen terveydenhuolto toimisi paremmin. Nyt näyttää olevan asiat hirmu sattumanvaraisia, enkä millään haluaisi, että pienet ainakaan joutuu yhtään kärsimään koneiston toimimattomuuden takia.
 
Mä oon vähän eri mieltä siitä, että aina kannattaa niellä kiukkunsa... nimittäin, mikä tässä maassa ikinä muuttuu, jos kukaan ei koskaan nosta epäkohtia esille?

Toki joissakin asioissa pitääkin sanoa ja huomauttaa, mutta lukemani perusteella mitään suurta vahinkoa ei kai päässyt tapahtumaan ja siksi sanoin, että voisi relata, eikä kihistä kiukusta.Olen pahoillani, jos sinusta tuntuu siltä, että vähättelen tapahtunutta.
 
Kyllä nykyään yritetään antaa mahdollisimman vähän lääkkeitä joten läheskään aina ei anneta esilääkitystä jos potilas on rauhallinen. Sitten tietty jos on joku heikkohermoinen tai muuten vaan kaikkeen jo valmiiksi tyytymätön niin parempi on antaa se Diapami ettei tarvii henkilökunnan kärsiä potilaan hermoilusta.
Kyllä muutenkin ihmettelen kun näillä palstoilla monet joutuu käyttämään näitä sossun ja julkisen y.m. palveluita ja riidellä niitten kanssa kokajan. Itse en muista koska olisi tarvinnut terveyskeskuksessa käydä viimeksi. Lapsen kanssa olen käynyt neuvolassa ja yksityisesti lääkärissä kun on vakuutus ja kaikki on sujunut erinomaisesti. Muita terveydenhuolto tai sossupalveluita en ole tarvinnut.
Kun omat asiat on kunnossa niin pärjää hyvin: opiskelee-> saa duunin-> opiskelee vähän lisää-> saa paremmin palkatun duunin-> oma koti on ja hyvä mies koska on "kouluttanut" senkin. Lisäksi yrittää välttää ja/tai ennakoida kaikki ristiriitatilanteet elämässä niin hyvin menee, ei tarvii riidellä kenenkään kanssa.
 
No joo. Totta.

Nyt muuten sain sen ajan, eli selvisi. Ensi pe pääsen polille. Mutta sitten seuraava ongelma: epikriisissä puhutaan selvästi kuukauden jälkeen alkavasta jumpasta. Siihen vain ei ole varattuna aikaa. Pitää taas ITSE selvittää fysioterapeutilta, miten tämä asia etenee. ARGH!

Et sitten selvittäny asioita kun pääsit kotiin. Kontrolliajat kyllä tulee automaattisesti, mutta fysioterapia-ajat harvoin. Itse olen aina saanut lääkäriltä Kelaa varten lapun, jossa määrätään fysioterapiaa joku tietty kertamäärä ja sitten olen varannut itse ajan jollekin fysioterapeutille.
Myös muiden perheenjäsenten kohdalla on fysioterapia näin hoitunut. Ja ihan julkisen puolen asiakkaita ollaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja myös leikattu;24661353:
Et sitten selvittäny asioita kun pääsit kotiin. Kontrolliajat kyllä tulee automaattisesti, mutta fysioterapia-ajat harvoin. Itse olen aina saanut lääkäriltä Kelaa varten lapun, jossa määrätään fysioterapiaa joku tietty kertamäärä ja sitten olen varannut itse ajan jollekin fysioterapeutille.
Myös muiden perheenjäsenten kohdalla on fysioterapia näin hoitunut. Ja ihan julkisen puolen asiakkaita ollaan.

No en kyllä selvittänyt, koska kotiuduin niin myöhään (osasto menee kiinni klo 19, lähdin viimeisenä potilaana klo 18.45, koska puudute ei meinannut hävitä jaloistani millään ja voin pahoin), että paikalla ei ollut enää sellaisia ihmisiä, jotka aikoja antavat. Kotiuttava sh sanoi mulle, kutsut kipsin & tikkien poistoon sekä sitten myöhemmin lääkärille tulevat postissa. Luotin siihen. Anteeksi siitä.

Ja näin mäkin ymmärsin, että olisin saamassa esim. nyt tällä polikäynnillä lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan, jonne menisin sitten omatoimisesti, mutta ilmeisesti näin ei olekaan. Pitää soitella fysioterapeutille.
 
Viimeksi muokattu:
No joo. Totta.

Nyt muuten sain sen ajan, eli selvisi. Ensi pe pääsen polille. Mutta sitten seuraava ongelma: epikriisissä puhutaan selvästi kuukauden jälkeen alkavasta jumpasta. Siihen vain ei ole varattuna aikaa. Pitää taas ITSE selvittää fysioterapeutilta, miten tämä asia etenee. ARGH!

Kyllähän tolla asenteella saa aikaiseksi riita mistä vaan.
Ei kai ne sulle aikoja laita valmiiksi kun eivät tidä koska sulle sopii. Oletettavasti sulla on muutakin elämää kun fysioterapiassa käyminen.
Ei voi muuta sanoa kun että jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia. Ja sitten kehtaa vielä syyttää kaikkia muita asioiden sujumattomuudesta, hohhoijjaa...
 
[QUOTE="mamma";24661388]Kyllähän tolla asenteella saa aikaiseksi riita mistä vaan.
Ei kai ne sulle aikoja laita valmiiksi kun eivät tidä koska sulle sopii. Oletettavasti sulla on muutakin elämää kun fysioterapiassa käyminen.
Ei voi muuta sanoa kun että jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia. Ja sitten kehtaa vielä syyttää kaikkia muita asioiden sujumattomuudesta, hohhoijjaa...[/QUOTE]

No kun nimenomaan sanottiin, että lastan jälkeen sitten fysioterapiaan. Ja että aikoja tulee. Níin mitä muuta tästä sitten olisi ihmisen pitänyt päätellä?
 
Avasipa tämän milloin tahansa niin etusivulla on Riepun koipi!! Tai lähinnä selvitystä koiven sen hetkisestä tilanteesta. Eikö sulla ole ketään, jonka kanssa jutella?
 
Ite kans asun Jyväskylässä ja kyllä täällä saa aikalailla kaikesta huolehtia ite. Voi tietty muuallakin olla samaa, mut välillä tuntuu et kuuluuko tän mennä ihan näin... Miltei aina kun asioit tk:ssa tai sairaalalla, olis pitänyt itse osata/tietää jotain mistä kukaan ei ole sulle vaivautunut mainitsemaan yhtään mitään. Esim. synnärillä hoitsu tuli ottamaan vauvalta verikoetta ja suuttui mulle kun en ollut lämmittänyt vauvan jalkaa valmiiksi. En mä ole koskaan sellasesta kuullutkaan! Eikä tosiaan kerrottu että niin pitää tehdä.

Yksi lääkäri on kysynyt multa neuvoa et mitä sen pitää tehdä, yksi kysyi multa olenko googlettanut mikä tauti voisi olla kyseessä ja vastaukseni perusteella sitten tutkiskeli kirjojaan. Aina kun soitat jonnekin niin niillä ei ole aikaa kuunnella ja kun menet sinne ihmetellään miksi en ole kertonut puhelimessa sitä ja tätä ja tuota.

Onneksi ei oo usein tarvinnu siellä asioida.
 

Uusimmat

Yhteistyössä