Auts, pitäisi tosiaan sokerirasituksessakin käydä!
Mukavaa, että kertoilitte nykyisistä ja mahdollisesti tulevista kömpelyyksistänne ja vaivoistanne -on jotenkin lohdullista tajuta, että ei ole yksin hankalissa kroppatiloissaan.
Minulla vauvat eivät ole koskaan vastassa nousseet kovin korkealle, niin, että keuhkoja puristaisivat vaan viihtyvät alhaalla -ja alas rynkyttäen. Siltikin ainakin viime raskaudessa (kuopus s. 41+5) en ollut liian tuskainen, sillä jostain ja monesta syystä synnytys pelotti niin, että olisin pitänyt vatsani vielä pidempään :saint:
Tellu, kiva lukea sinunkin epäilyistäsi ja kutinoistasi. Eipä niille päähän iskostuville ajatuksille oikein mitään voi!
Hauskasta lukea myös
riemun ultrasta!a nauruistasi---ihan samiksia tosiaan olemme vaivoinemme
Olikos se niin, että teillä on myös "tytön vuoro" ?
Meillä mies naureskelee, että kun työkaverinsa epäilevät, ettei mies aina voi saada aikaan vuorotellen tyttöjä ja poikia, miehen täytyy taas näyttää, että onhan se mahdollista :kieh: Vaan...eihän sitä vielä voi tietää
, tytön vuoro kyllä olisi.
Iiih, en jaksa odottaa tulevan maanantain ultraa!!!!!!!!!!!!! Ja sitä, että se tyhmä sydämen golfpallo olisi kadonnut. Ja ihan että pääsisimme moikkaamaan muksijaani!