Keuhkoahtauman loppuvaiheet

[kysyjä-x]

Onko tietoa tuosta taudista?

Sukulainen polttanut tupakkaa ja tauti diagnosoitu vuosia sitten. Nyt on tilanne huonontunut, saanut hapen kotiin mutta joutuu sairaalaan vähän väliä kuumeilun takia. Tulehdusarvot nousevat pilviin, keuhkokuumetta joka saadaan lääkkeillä kuriin, vähäksi aikaa kotiin kunnes taas iskee kuumeilu.
On todella laihassa kunnossa ja surkastunut, ei tahdo jaksaa liikkua eikä tehdä mitään.

Missä vaiheessa tässä nyt mahdetaan mennä? Onko kokemusta kellään että onko tämä nyt sitä lopun alkua ja kauanko tämä voi kestää? Tuntuu aika kiduttavalta taudilta tuo

 

[vierailija]

Mummoni kuoli keuhkoahtaumaan. Käytännössä tukehtui hengiltä, vaikka ei enää viimeisinä vuosinaan polttanutkaan. Liian myöhään lopetti.
Meni niin huonoon kuntoon, että ei enää edes ravinteet imeytyneet. Yksi päivä vietiin sitten ambulanssilla sairaalaan ja sinne kuoli.
Melko lopun meininkiä kuulostaisi olevan.
Siinä jälleen mainio syy, miksi itse en polta enää. Teininä ja idioottina tuli muutama vuosi kokeiltua, onneksi sain lopetettua.

 

[vierailija]

Minäkin luulen, että siinä rajoilla mennään. Niin kauan kuin heti sairaalaan viedessä hengitysvajaus saadaan talttumaan ja henki taas kulkemaan - ollaan voiton puolella.

Voi olla että joskus saattaa teho-osastollekin joutua/päästä hetkeksi.

Ja niin kauan kuin keuhkokuume aina kääntyy parantumaan on asiat aina hyvin.

Se voi olla, että pärjää vielä vuosiakin, tai voi olla että se on kerrasta poikki koska vaan.
Hengittäminen on pirun raskasta fyysistä suorittamista, pidemmän päälle siihen ei riitä Bullinkaan lihakset.

Kesä on huonoa aikaa keuhkopotilaille.. Toivotaan että pärjää syksyyn asti. Ennustetta parantaa huomattavasti jos Ei ole sydämen vajaatoimintaa.
Omalla mummollani oli.
Pärjäsi erittäin obeesina keuhkoahtauman, sydämenvajaatoiminnan, astman, ja happiletkut kanssa kotona viisi vuotta, mutta menehtyi ensimäiseen keuhkokuumeeseen. -Oli jo toipumassa keuhkokuumeesta, mutta sydän ja keuhkojen toiminta ei kestänyt yskänpuuskaa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Taitaa mennä viimeisiä hetkiään.

 

[vierailija]

Ja oikeassa olet.. Se on todella kiduttava tauti, eikä siihen kuoleminen ole mitään helppoa, eikä helppoa katsottavaa..

 

[ap.]

En nyt varmaksi muista kauanko tätä sairaalarumbaa on jatkunut, mutta on siis ollut siellä jo useamman kerran ja toistaiseksi tulehdukset on saatu lääkkeillä laskemaan ja on päässyt kotiin.
En ole varma sydämestä, onko siellä todettu jotain vai onko se sentään kunnossa.

Miten tuo kuoleminen sitten tapahtuu, moni puhuu tukehtumisesta? Mutta kai siinä nyt autetaan ja lääkitään ettei joudu kärsimään vai mitä siinä sitten tehdään, annetaan vaan tukehtuako??? :O

 

[vierailija]

Ei siinä voi tehdä mitään.
He eivät kuole kauniisti nukkuessaan.

Lääkitä voi, morfiinia, oxanestia, rauhoittavaa...

Jossain vaiheessa tehdään myös päätös, että keuhkoahtaumatauti on edennyt niin pitkälle, ettei huonona hetkenä enää kannata siirtää teho-osastolle nukutukseen ja hengityskoneeseen. Siitä ei olisi enää kuin hetkellinen apu. Tai pahimmillaan ei enää pystyisi olemaan ilman hengityskonettakaan_mikä on lopulta mahdoton yhtälö koska ne keuhkot ei kohta enää ota hengityskoneen happeakaan vastaan..
Ja ongelma on myös se liika happi, se sitoo hiilidioksedin itseensä, ja keuhkoahtaumapotilaalla se hiilidioksidi ei pääse keuhkojen kautta ulos kun keuhkot ei toimi...

He yrittävät ja yrittävät hengittää.. Mutta kun keuhkot ei toimi, niin hiilidioksidi ei tule kehosta ulos, vaikka happea kuinka koittaisi antaa.. Heille voidaan laittaa hengitystä auttava ylipainemaski, mutta lopulta, lopulta sitä hiilidioksidia on liikaa sielä veressä ja aivoissa ja heiltä menee taju. Kun aivoissa on liikaa hiilidioksidia hengityksen säätelykeskus tekee oikosulun ja hengitys lakkaa.

Jos ennen tuota tajun menetystä pystyy niitä lääkkeitä saamaan, niin olo on rauhallisempi.

 

[vierailija]

Ja oikeassa olet.. Se on todella kiduttava tauti, eikä siihen kuoleminen ole mitään helppoa, eikä helppoa katsottavaa..

Ei ole ei, varsinkaan kun Suomessa pihtaillaan lääkkeiden kanssa. Ei anneta kuin Buranaa ja Panadolia. Ihan sama mikä leikkaus on niin nuo on ne mitä saa kipuun. Jopa kuolevilta evätään rauhoittavat sun muut, ettei vaan tule riippuvaiseksi.

 

[vierailija]

Ei ole ei, varsinkaan kun Suomessa pihtaillaan lääkkeiden kanssa. Ei anneta kuin Buranaa ja Panadolia. Ihan sama mikä leikkaus on niin nuo on ne mitä saa kipuun. Jopa kuolevilta evätään rauhoittavat sun muut, ettei vaan tule riippuvaiseksi.

Niinpä...näinhän se on...
Kuoleman lähestyessäkin, vasta silloi aletaan metsästää päivystävää lääkäriä, että voitaisko antaa morfiinia, tai mitään.. Ja lääkäri on muissa töissä kiinni.. Ja tietty joutuu tutustumaan potilaan asioihin ennen kuin uskaltaa uskoa että tämä todella nyt kuolee, ja no voihan hälle nyt vähän lääkettä antaa...


....kun tietää että on lopulta kuolemaan johtava sairaus, nii kannattaa pyytää lääkemääräyksiin valmiiksi lääkeluvat....

 

[vierailija]

Ei ole ei, varsinkaan kun Suomessa pihtaillaan lääkkeiden kanssa. Ei anneta kuin Buranaa ja Panadolia. Ihan sama mikä leikkaus on niin nuo on ne mitä saa kipuun. Jopa kuolevilta evätään rauhoittavat sun muut, ettei vaan tule riippuvaiseksi.

Kyllä ainakin meillä terveyskeskuksen vuodeosastolla annetaan vahvempia kipulääkkeitä! Varsinkin kuolevien potilaiden lääkityksessä ei pihtailla. Että eipä aleta yleistämään....

 

[vierailija]

Kyllä ainakin meillä terveyskeskuksen vuodeosastolla annetaan vahvempia kipulääkkeitä! Varsinkin kuolevien potilaiden lääkityksessä ei pihtailla. Että eipä aleta yleistämään....

Itseasiassa, itsekin koen juuri noin.
Terveyskeskuksen vuodeosastolla, ja vanhainkodeissa ollaankin kuolemassa, ja heillä yleensä on jo valmiiks morfiiniluvat viimisiin hengenvetoihin. Toisin on keskussairaaloissa ja yliopistollisissa. Sielä päivystävälääkäri joutuu aina ensin miettimään oisiko jotain vielä tehtävissä.->ei keuhkoahtaumapotilaalle anneta hengitystä lamaavaa lääkettä jos vielä on jotain tehtävissä.

 

[vierailijass]

Minun kokemuksen mukaan keuhkoahtaumapotilaan nimenomaan kuolevat nätisti nukkuessaan koska hiilidioksidiretentio on jo vienyt tajunnan. Tosin sitä edeltävä taistelu henkeä haukkoessa on aika hirveää. Kyllä niissä paikoissa jossa itse olen ollut töissä on terminaalivaiheen copd potilas tunnistettu hyvin eikä lääkkeistä enää pihtailtu. T.ex- Sh

 

[vierailija]

...itse olen päivystysalueella.
Hoitanut kyllä myös niitäkin jotka ovat yöllä vaan nukkuneet, eivätkä ole siitä enää heränneet tajuihinsa kun on aamulla yritetty herätellä. Verikokeella vaan katsottu, että hiilidioksidi on liian korkea.
Vaipan ja asennon vaihto ja jättää nukkumaan omaan ikiuneen.

 

[9MM]

hmm tuntu pahalle lukee ehkä mä lopetan vaan sen röökin. tänäänkin joku 40 kilsaa yhteensä pyöräilin ja mitä nyt spurttien kohal hengästyin ehkä mul ei ookkaan viel hätää kiitti tekstist mut ku rööki lopettaa pitää liikkua viel enemmän .

 

[viisikymppinen isoäiti]

Niin aina sitä mainostetaan, ettää ihmisen pitää saada kunnon kipulääkitys. Suomesa se tarkoittaa suurin piitein sitä, että annetaa panadolia ja taputetaan karvaisia käsiä tyytyväisenä yhteen. Kun anoppi kuoli syöpään, niin lääkäri sanoi muutamaa tuntia ennen kuolemaa, ettei kipuläkettä voi antaa enempää, kun se ihminen lamaantuu, eikä tiedista enää mitään. No eikö oo ihan sama jo tuossa tapauksessa, vaikka ei enää tajua