Kestäisitkö jos aikuinen lapsesi antaisi palautetta lapsuutensa kasvatumetodeista ( ei positiivisessa mielessä)

[vieras]

Mä olen ammattiauttajan kanssa käsitellyt lapsuuden negatiiviset jutut. Vanhempien syyttely on aika turhaa, koska suurin osa on kasvattanut lapsiaan kuten silloin on parhaaksi nähty. Eri aikoina on ollut hyvinkin erilaisia tapoja kasvattaa ja jokaisella on vielä oma malli kotoa.
Jos ja kun itselläni on ollut erilaisia näkemyksiä kasvatuksesta, olen vain sanonut, että minä kasvatan nämä lapset miten parhaaksi näen, hyödynnän ne neuvot , jotka haluan.

Tuskin kukaan haluasi kuulla kamalan negatiivistä syyttelyä tekemisistään, jos on parhaansa yrittänyt.
Anna anteeksi äitisi inhimillisyys ja jätä mennyt taaksesi. Elä tätä päivää ja haaveile hyvästä huomisesta.

 

[ap]

Siis ei mulla ole tarvetta antaa äidille anteeksi koska hän ei mielestäni ole siis tehnyt mitään väärää. Hän kasvatti meidät kuten parhaaksi näki,mutta minä en aijo kasvattaa lastani noin kun hän meitä kasvatti. Minulla ei ole noista asioista mitään traumoja enkä tarvitse ammattiauttajaa yms. Mä en syytellyt äitiäni vaan kerroin miltä minusta tuntui ja sen takia en käytä itse sitä kasvatuksessani,hänelle se oli ilmeisesti liikaa.

 

[vieras]

Siis ei mulla ole tarvetta antaa äidille anteeksi koska hän ei mielestäni ole siis tehnyt mitään väärää. Hän kasvatti meidät kuten parhaaksi näki,mutta minä en aijo kasvattaa lastani noin kun hän meitä kasvatti. Minulla ei ole noista asioista mitään traumoja enkä tarvitse ammattiauttajaa yms. Mä en syytellyt äitiäni vaan kerroin miltä minusta tuntui ja sen takia en käytä itse sitä kasvatuksessani,hänelle se oli ilmeisesti liikaa.

Se , että latelit äidillesi negatiiviset asiat, tuntui hänestä varmaan syyttelyltä. Sanoitko mitään kaunista muuten? vai haukuit vaan... tai siis kerroit mielestäsi.
Ikävätkin asiat voi sanoa kauniisti, vaikka kiertoilmaisuin.
Jotain sullekin nyt tais hampaankoloon jäädä, kun täällä asian esille nostit. Etkä edes yritä ymmärtää äitiäsi millään tasolla.

 

[hips]

Kyllä,kestettävähän se olisi ja toisaalta tiedäkin olevani kaukana täydellisestä äidistä. Itse asiassa toivonkin,että voisin lasteni kanssa keskustella joskus näistä asioista.

Ja olen itsekin äitini kanssa jutellut ihan hyvässä mielessä lapsuusajoista.

 

[ap]

Siis ei mulla ole tarvetta antaa äidille anteeksi koska hän ei mielestäni ole siis tehnyt mitään väärää. Hän kasvatti meidät kuten parhaaksi näki,mutta minä en aijo kasvattaa lastani noin kun hän meitä kasvatti. Minulla ei ole noista asioista mitään traumoja enkä tarvitse ammattiauttajaa yms. Mä en syytellyt äitiäni vaan kerroin miltä minusta tuntui ja sen takia en käytä itse sitä kasvatuksessani,hänelle se oli ilmeisesti liikaa.

Se , että latelit äidillesi negatiiviset asiat, tuntui hänestä varmaan syyttelyltä. Sanoitko mitään kaunista muuten? vai haukuit vaan... tai siis kerroit mielestäsi.
Ikävätkin asiat voi sanoa kauniisti, vaikka kiertoilmaisuin.
Jotain sullekin nyt tais hampaankoloon jäädä, kun täällä asian esille nostit. Etkä edes yritä ymmärtää äitiäsi millään tasolla.

No jos luit aloituksen niin siellähän sanotaan

"Tosin sanoin että enemmän minulla on positiivisia muistoja lapsuudesta ja nämä olivat vain niitä harvoja negatiivisia. "

Sanoin asiat mielestäni erittäin asiallisesti ja veljeni oli siinä vieressä kuuntelemassa. Miksi kirjoitin tänne; No siksi kun oikeasti tyrmistyin äidin vastauksesta; sinä olit hirviölapsi,minä en tehnyt mitään väärää ja olen aina oikeassa..noi olivat hänen tarkat sanansa.

Ollaan äidin kanssa todella läheisiä ja luulin että voimme keskustella kaikista asioista,mutta taisin olla väärässä..