Miten ihminen voi tietää, mikä uskonto on oikea?
1) Mihin sen opetukset perustuvat? Ovatko ne Jumalasta vai suuressa määrin ihmisistä? (2. Tim. 3:16; Mark. 7:7.) Kysy esimerkiksi: Missä Raamattu opettaa, että Jumala on kolminaisuus? Missä se sanoo, että ihmissielu on kuolematon?
2) Harkitse, tekeekö se Jumalan nimen tunnetuksi. Jeesus sanoi Jumalalle esittämässään rukouksessa: "Olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta." (Joh. 17:6.) Hän julisti: "Jehovaa, Jumalaasi, sinun on palvottava, ja yksin hänelle sinun on suoritettava pyhää palvelusta." (Matt. 4:10.) Onko uskontosi opettanut sinulle, että 'sinun on palvottava Jehovaa'? Oletko oppinut tuntemaan tämännimisen Persoonan - hänen tarkoituksensa, toimintansa, ominaisuutensa - niin että tunnet voivasi luottavaisesti lähestyä häntä?
3) Ilmeneekö siinä tosi usko Jeesukseen Kristukseen? Siihen sisältyy se, että tunnustetaan Jeesuksen uhratun ihmiselämän arvo ja hänen nykyinen asemansa taivaallisena Kuninkaana (Joh. 3:36; Ps. 2:6-8). Se osoitetaan tottelemalla Jeesusta. Se merkitsee henkilökohtaista ja innokasta osallistumista siihen työhön, jonka hän antoi seuraajiensa tehtäväksi. Tosi uskonnolle on ominaista usko, johon liittyvät teot (Jaak. 2:26).
4) Onko siinä runsaasti muodollisuuksia, sisältyykö siihen paljon muotomenoja, vai onko se elämäntapa? Jumala selvästikin paheksuu uskontoa, joka on vain muodollista (Jes. 1:15-17). Tosi uskontoa noudattavat pitävät rohkeasti kiinni Raamatun moraalimittapuista ja käyttävät siksi puhdasta kieltä, sen sijaan että toimisivat yleisesti suositulla tavalla (1. Kor. 5:9-13; Ef. 5:3-5). Sen jäsenet ilmaisevat Jumalan hengen hedelmiä elämässään (Gal. 5:22, 23). Tosi palvonnasta kiinni pitävät voidaan siis tunnistaa siitä, että he yrittävät vilpittömästi soveltaa Raamatun mittapuita elämäänsä, eivät vain kokouspaikoissaan, vaan myös perhe-elämässään, ansiotyössään, koulussa ja vapaa-aikanaan.
5) Rakastavatko sen jäsenet todella toisiaan? Jeesus sanoi: "Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne." (Joh. 13:35.) Tuo rakkaus ylittää rotu-, yhteiskunnalliset ja kansalliset rajat ja vetää ihmiset yhteen aidossa veljeydessä. Tuo rakkaus on niin ilmeinen, että se tekee heidät todella erilaisiksi. Heillä on niin voimakas rakkaus toisissa maissa olevia kristittyjä veljiään kohtaan, että sodan syttyessä he kieltäytyvät ottamasta aseita ja surmaamasta heitä. Juuri näin varhaiskristityt menettelivät.
6) Onko se todella erossa maailmasta? Jeesus sanoi, että hänen tosi seuraajansa eivät olisi "osa maailmasta" (Joh. 15:19). Jumalan palvominen hänen hyväksymällään tavalla vaatii meitä suojelemaan itsemme "maailman tahroilta" (Jaak. 1:27). Voidaanko samaa sanoa niiden uskontojen kannattajista, joiden papit ja muut jäsenet ovat mukana politiikassa, tai henkilöistä, joiden elämä keskittyy ennen kaikkea materialististen ja lihallisten halujen tyydyttämiseen? (1. Joh. 2:15-17.)
7) Todistavatko sen jäsenet toimeliaasti Jumalan valtakunnasta? Jeesus ennusti: "Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu." (Matt. 24:14.) Mikä uskonto tosiaan julistaa Jumalan valtakuntaa ihmiskunnan ainoana toivona, sen sijaan että se kannustaisi ihmisiä odottamaan ihmisen hallitusvallalta ratkaisua ongelmiinsa? Onko sinun uskontosi varustanut sinut osallistumaan tähän toimintaan ja tekemään tätä työtä talosta taloon, kuten Jeesus opetti apostoleitaan tekemään? (Matt. 10:7, 11-13; Apt. 5:42; 20:20.)